CSC koordinoimaan e-infrastruktuuria Suomessa

20.03.2009

CSC järjesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten johdolle suunnatun keskustelutilaisuuden, jossa pureudutiin siihen, miten tutkimus voi tehokkaasti hyödyntää tietotekniikkaa ja mitä käytännön toimenpiteitä vaaditaan.

Tilaisuudessa vallitsi yksimielisyys siitä, että Suomi tarvitsee kestävän ja kilpailukykyisen e- infrastruktuuripolitiikan. Käytännössä tämä edellyttää sitoutumista toiminnan kehittämiseen, uusia yhteistyömuotoja sekä tieto- ja viestintätekniikan osaamista ja tuloksekasta hyödyntämistä. Tilaisuuden ilmapiiri oli avoin ja keskustelua syntyi niin alustuksista kuin panelistien kommenttipuheenvuoroista.

Tilaisuuden avannut opetusministeriön Leena Vestala kiitteli paikallaolijoiden aitoa kiinnostusta ja yhteisymmärrystä siitä, että e-infrastruktuuri on kansallisesti merkittävä kysymys. Hän korosti, että kansallisen tason hankkeet edellyttävät aitoa yhteistyötä korkeakoulujen, sektoritutkimuslaitosten, SHOK:ien ja yritysten välillä. Kommenttipuheenvuorossaan hän toi esiin myös valtiobudjetin tiukat rahoitusnäkymät ja eri hallinnonalojen välisen yhteistyön merkityksen rahoituksen saamiseksi.

Leif Laaksonen CSC:ltä edustaa Suomea EU: n eri infrastruktuurityöryhmissä, toimien muun muassa vaikutusvaltaisen e-IRG -foorumin puheenjohtajana. Laaksonen totesi esityksessään, että pystyäkseen vaikuttamaan kansainvälisellä ja EU-tasolla tarvitaan suomalaisten toimijoiden välistä verkostoitumista ja yhteisen näkemyksen kiteyttämistä, jota voidaan yhdessä viedä eteenpäin. Pelkästään omien intressien edistämiseen ja protektionismiin ei pienellä maalla ole varaa, hän painotti.

Panelistina toiminut Risto Kalliola Turun yliopiston maantieteen laitokselta luokitteli kehitysnäkökulmat kolmeen tasoon: poliittisen vaikuttamisen tasoon, mekaaniseen tasoon, ja tieteen tasoon. Poliittisen tason vaikuttaminen on puhtaimmillaan lobbaamista. Mekaanisella tasolla ratkotaan käytännössä infrastruktuurin teknologiakysymyksiä. Tieteen tasolla puolestaan puhutaan tiedekulttuurin muutoksesta siten, että laadukkaan digitaalisen tutkimusmateriaalin tuottamisesta tulisi palkittava ja arvostettu meriitti. Tulevista kehittämiskohteista Kalliola painotti erityisesti  aineistojen laatua, arkistointia, käyttökulttuurin avoimuutta ja tekijänoikeuksien selkiyttämistä.

Suomen ympäristökeskuksen Kristiina Soinin paneelikommenteissa viitattiin eri hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön ja datan saavutettavuuteen. Soinin mukaan digitaalisen tiedon hallinnan kysymyksiin tulisi hakea ratkaisut ensi tilassa. Keskeisiksi kysymyksi hän nosti puheenvuorossaan datan laatukriteerit, yhteisen datapolitiikan, teknologiat ja rajapinnat sekä tunnistautumiskysymykset.

Tilaisuuden loppupuheenvuorossaan CSC:n Juha Haataja totesi, että e-infrastruktuuri tehostaa tutkimustiedon tuottamista ja tekee mahdolliseksi sen laajamittaisen hyödyntämisen yhteiskunnassa. Asian tärkeydestä ja yhteistyön välttämättömyydestä ollaan selkeästi yhtä mieltä. Seuraavaksi on syytä tarttua konkreettisiin toimiin. CSC järjestää lähikuukausien aikana aihealuekohtaisia työpajoja ja tapaamisia, joissa suunnitelmia työstetään eteenpäin. Samalla valmistellaan eri toimijoiden yhteistyötä ja rooleja kansallisessa ja kansainvälisessä e-infrastruktuurissa. Loppuvuodesta järjestetään laajalle yleisölle suunnattu keskustelutilaisuus, jossa kirkastetaan yhteinen tahtotila.

CSC

CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy on voittoa tavoittelematon opetusministeriön hallinnoima osakeyhtiö, joka tarjoaa korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille tietoteknistä tukea ja resursseja: mallinnus-, laskenta- ja tietopalveluja. Tutkijat voivat käyttää Suomen laajinta tieteellisten ohjelmistojen ja tieteen tietokantojen valikoimaa sekä Suomen tehokkaimpia supertietokoneita Funet-tietoliikenneyhteyksien kautta.