CSC ehdottaa kansallista e-infrastruktuuristrategiaa

12.12.2008

Suomi tarvitsee kestävän ja kilpailukykyisen e-infrastruktuuripolitiikan. Se auttaa osoittamaan resursseja ja kehittämään yhteistyömuotoja tieto- ja viestintätekniikkaan, mikä on keskeinen kehityksen ja hyvinvoinnin toimintaedellytys, todetaan CSC:n opetusministeriölle jättämässä aloitteessa ”Tutkimuksen e-infrastruktuuri Suomessa”.

Suomen uskottavuus osaavana kumppanina vahvistuu e-infrastruktuurin avulla. Tehokas kansallinen e-infra helpottaa tutkimusjärjestelmän tuottavuuspaineita. Koordinoitu ja keskitetty tutkimusta ja innovaatiota tukevan tietotekniikan osaaminen auttaa reagoimaan nopeasti uusiin mahdollisuuksiin. E-infrastruktuuria hyödyntävä laskennallinen tiede voi tarjota ratkaisuja ympäristökuormituksen vähentämiseen sekä muihin ekologisiin ja sosiaalisiin pulmiin.

E-infran kehittämisessä tarvitaan yli hallinnonalojen ulottuvaa tiedepoliittista ohjausta. Tällä tasolla tulee linjata tutkimusaineistojen saatavuus ja omistajuus, resurssien käyttöoikeudet ja rahoitus sekä elinkaaren hallinta.

Tähän asti e-infran suunnittelu on ollut pääsääntöisesti paikallisten toimijoiden vastuulla. Ratkaisut ovat erillisiä ja yhteensopimattomia eikä jatkuvuutta ole turvattu. Suomi voi nousta keskeiseksi tutkimuksen e-infran osaajaksi Euroopassa, kun oma pesä saadaan kuntoon.

Avointen tieteellisten data-aineistojen synnyttämiseksi tarvitaan linjauksia immateriaalioikeuksista ja tietoturvasta. Tutkimusrahoitusta voisi käyttää aineistojen luontiin, laadun ja jatkuvuuden varmistamiseen sekä metadatan tuottamiseen. Pelisääntöjä tarvitaan siihen, miten yhteisten aineistojen käytön meriitit jaetaan tutkijoiden kesken. Muuten yhteiskäyttökulttuuri voi jäädä syntymättä.

Avoimen lähdekoodin ja standardien rajapintojen ratkaisuja kannattaa suosia. Suomi voisi nousta merkittävään asemaan niihin perustavassa ohjelmistoteollisuudessa. Tiedon pitkäaikaissäilytykseen tarvitaan kestäviä ratkaisuja.

Tehokkaat ja suorat tietoliikenneyhteydet muille mantereille parantavat suomalaisen tutkimusyhteisön globaalia kilpailuetua ja yhteistyömahdollisuuksia. Korkeakoulujen lisäksi suurin osa tutkimuslaitoksista on kytketty Funet-verkkoon. Se on luonnollinen alusta yhteisille verkkopalveluille. Suomi voi toimia myös tietoliikenteen porttina itään muulle Euroopalle sekä kauempaakin lännestä ja etelästä tulevalle liikenteelle.

Kansallisen e-infran tärkeiksi osatekijöiksi on tunnistettu seuraavat kahdeksan aluetta:

1) Hierarkkinen laskentajärjestelmä, joka muodostuu kansallisista klusteriratkaisuista CSC:n laskentapalvelujen kautta eurooppalaisten grid-hankkeiden avulla saavutettaviin resursseihin.

2) Ekotehokkaat ja turvalliset konesalit

3) Osaamisen kehittäminen. Erityisesti tarvitaan koodin optimoinnin, tutkimuksen ohjelmistokehityksen, tiedon louhinnan ja e-infrahankkeiden osaajia.

4) Konseptointi- ja pilotointihankkeet, joiden avulla luodaan uutta osaamista, testataan toimintamalleja ja pärjätään EU-tason hankkeissa.

5) Hierarkkinen tallennusratkaisu. Tutkimustiedon tallennus edellyttää monitieteisiä datahallinnan työkaluja, toimivaa pääsynhallintaa, tiedon eheyden, yksityisyyden ja saatavuuden varmistusta ja kustannustehokkuutta. Näihin tavoitteisiin pyritään monitasoisilla tallennusratkaisuilla, joissa on sekä keskitettyä että hajautettua kapasiteettia.

6) Tutkimuksen tietojärjestelmien käytön hallinta. Esimerkkinä on Funetin piirissä kehitetty HAKA-järjestelmä, jonka avulla voidaan käsitellä käyttäjien identiteettejä yli organisaatiorajojen.

7) Funet-tietoverkko. Funet voi jatkossa tarjota asiakasorganisaatioille huippunopean valopolun suurta tehoa vaativaan tiedonsiirtoon. On varauduttava laajentamaan palvelun kattavuutta tutkimusyhteisön tarpeiden kasvaessa.

8) Kansalliset digitaaliset aineistot. Tarvitaan kansallisen tason ratkaisuja turvaamaan tieteellisen tiedon ja kulttuurin säilyvyys ja käytettävyys.

E-infran suunnittelu tehdään yhdessä keskeisten e-infran hyödyntäjien kanssa, joita ovat muun muassa Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto, Kansallinen audio-visuaalinen arkisto, yliopistot ja sektoritutkimuslaitokset.

Raportti Tutkimuksen e-infrastruktuuri Suomessa on luettavissa kokonaisuudessaan pdf-muodossa.

CSC

CSC on opetusministeriön hallinnoima tieteen tietotekniikan keskus. CSC on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka tarjoaa korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille tietoteknistä tukea ja resursseja: mallinnus-, laskenta- ja tietopalveluja. Tutkijat voivat käyttää Suomen laajinta tieteellisten ohjelmistojen ja tieteen tietokantojen valikoimaa sekä Suomen tehokkaimpia supertietokoneita Funet-tietoliikenneyhteyksien kautta.

Lisätietoja: Juha Haataja, p. (09) 457 2731 email: juha,haataja at csc.fi