Tehdyt toimenpiteet
1600-luvun maakirjakartat yliopistoverkossa
04.09.2000
Paikallishistorioitsijan pysyvä ongelma on löytää erityisesti vanhimpiin aikakausiin sopivaa karttamateriaalia. Tieteen tietotekniikan keskus CSC ja Jyväskylän yliopiston historian laitos ovat avanneet yli 1700 maakirjakarttaa käsittelevän kuvapankin, jota voidaan hyödyntää korkeakoulujen tietoverkon Funetin kautta. Jyväskylän yliopiston historian laitoksen ja CSC:n yhteistyönä käynnistettiin alkuvuodesta 1999 projekti, jossa valokuvattiin ja digitoitiin 1600-luvun karttamateriaalia.
- Digitaaliseen muotoon saatettu aineisto on luotu ennen kaikkea sitä varten, että yhtenäinen 1600-luvun karttamateriaali olisi tutkijoille ja kartografian harrastajille mahdollisimman helppo saavuttaa ja löytää. Aineistoa voivat hyödyntää yhtä hyvin historian tutkijat, maantieteilijät, sukututkijat, arkeologit, paikallishistorioitsijat, asianharrastajat ja koululaitos, kertoo Jyväskylän yliopiston historian laitoksen dosentti Heikki Rantatupa.
1600-luvun kartta-aineisto on Suomessa ensimmäinen varma kiinnekohta maankäytön historiaan. Kartoista selviää yksityiskohtaisesti talot ja niiden ympäristö, millainen maanjako ja peltojen nautinta oli kylissä käytössä, kulkuyhteydet, vesistöt jne. Aineisto tarjoaa myös kulttuurimaiseman tutkijoille erinomaisen lähtökohdan kehityksessä nykyaikaan.
- Kokoelma on ainutlaatuinen maailmassa. Missään muualla ei löydy niin laajasti ja systemaattisesti vanhoja paikalliskarttoja, Rantatupa huomauttaa.
Ruotsin maanmittaustoiminta alkoi vuonna 1628, ja vuonna 1633 nimitettiin Suomeen ensimmäinen maanmittari. Samalla vuosikymmenellä ilmestyivät Suomen ensimmäiset kartat. Kartoitustyön taustalla olivat verotukselliset syyt: talojen tilusten kartoituksella piti antaa kunnollinen ja yksiselitteinen kuva kylien ja talojen kantokyvystä. Tarkoituksena lienee ollut luoda osakarttoja yhdistelemällä luotettava yleiskartta suurvalta-ajan Ruotsista.
Maanmittarit saivat tarkat ohjeet käytettävistä karttaväreistä ja karttasymboleista. Kartassa oli lisäksi selitysosa, Notarum Explicatio, josta käy ilmi kunkin talon verotusperusteet. Kartat piirrettiin tietyn kokoiselle paperille, ns. regaaliarkille, jonka koko oli n. 46x58 cm. Karttojen mittakaavat vaihtelevat välillä 1:3000 ja 1:5000.
Jyväskylän yliopiston historian laitos on tunnettu paikallishistorian tutkimuksestaan.
CSC on opetusministeriön palveluorganisaatio, joka ylläpitää korkeakoulujen Funet-verkkoa. Tutkijat voivat käyttää Suomen laajinta tieteellisten ohjelmistojen ja tieteen tietokantojen valikoimaa sekä Suomen tehokkainta superlaskentaympäristöä Funet-tietoliikenneyhteyksien kautta.
