CSC on ollut ilmastomallien kehittämisessä aktiivisesti mukana. Hyvä esimerkki tästä on Tekesin kanssa toteutettu CoMS-projekti, jonka tavoitteena oli kehittää ilmastojärjestelmän kytkettyihin malleihin liittyvää osaamista ja teknologiaa.
”Ilmakehämallilla pystytään tutkimaan kymmenien vuosien ilmastotrendejä, mutta pitkillä aikaväleillä kytkentä merimalleihin on tärkeää. Tällöin voidaan kartoittaa satojen ja jopa tuhansien vuosien ilmastotrendejä”, kertoo CSC:n sovellusasiantuntija Juha Lento.
CSC:n tehtävänä oli toimivan kytkinohjelmiston luominen, mutta suurimmaksi haasteeksi muodostui lopulta kokonaisuuden toimivuus. Projekti päättyi vuonna 2008, mutta työ jatkuu edelleen.
Kehitys jatkuu
Vaikka ilmastomallit alkavat vähitellen toimia hyvin, tekemistä riittää. Huomioon on otettava pitkän aikajänteen ilmiöt, mikä tekee ilmastomalleista huomattavasti monimutkaisempia kuin esimerkiksi säänennustusmallit.
”Riittävän pitkän aikavälin simulaatioita ei juurikaan ole ajettu niiden raskauden tähden. Jo sään ennustaminen useammaksi päiväksi eteenpäin vaatii hyvän koneen, joten tähän rinnastaen esimerkiksi tuhannen vuoden simulaatio on raskas tehtävä”, Lento toteaa.
Ilmastokehityksessä huomioon on otettava myös esimerkiksi hiilen kierto, jonka täsmälliset vaikutukset ovat vaikeasti havaittavissa. Kaiken kaikkiaan epävarmuutta aiheuttavat monenlaiset takaisinkytkennät. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen lisää vesihöyryn muodostumista, joka puolestaan vaikuttaa pilvien syntymiseen ja sitä kautta sateiden lisääntymiseen. Mitä tämä sitten tarkoittaa kokonaisuuden kannalta?
”Mahdollisia polkuja on monia. Kiinnostavaa on, että tietokoneen avulla pystytään testaamaan ja vertailemaan eri vaihtoehtoja”, Lento toteaa.
Katja Liesilinna
Lisätietoja:
