Eurooppalaisesta tutkimuksesta ja kilpailukyvystä on viime vuosina sekä puhuttu että kirjoitettu paljon. Meidän on väitetty olevan jäljessä Yhdysvalloista ja Japanista. On oltu aiheellisesti huolestuneita ja haettu keinoja tilanteen parantamiseksi. Euroopan unionin huippututkimuksen uudet massiiviset hankkeet ovat lisänneet keskustelua sekä rahoituksesta että toteuttamistavoista. Syksyllä 2006 julkaistu ja viime joulukuussa uusittu Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) tiekartta on tullut EU-maiden päättäjien tietoisuuteen ja käsittelyyn. Useat maat ovat laatineet omia kansallisia tiekarttojaan, priorisoineet hankkeita sekä varanneet tarvittavaa rahoitusta. Me Suomessa olemme myös saaneet tiekartan valmiiksi, mutta keskustelu prioriteeteista sekä rahoituslähteiden etsintä ovat vielä pahasti kesken.

Aika alkaa kuitenkin käydä vähiin. ESFRI-hankkeita on valmisteltu monissa Euroopan maissa aktiivisesti parin vuoden ajan. Päätöksiä toteutuksesta – eli mitkä maat ja organisaatiot ovat mukana ja mihin infrastruktuurit sijoitetaan – ollaan tekemässä. Jotta Suomi voisi hakeutua meille tärkeissä hankkeissa riittävän vaikutusvaltaiseen asemaan, meillä pitää olla tiedossa oma tahtotilamme sekä siihen liittyvät rahoituspäätökset. Esimerkiksi naapurimaissa ollaan jo edellä – Ruotsi sai hiljattain isännöitäväkseen miljardiluokan ESFRI-hankkeen. Tästä ESS-hankkeesta (ESS, European Spallation Source) tulee maailman tehokkain neutronien lähde ja se palvelee yli 5000 käyttäjää eri tieteenaloilta. ESS edesauttaa monimutkaisten materiaalien kehittämistä tietotekniikka-alalle, nanoteknologiaan ja energian tuotantoon. Myös Norja on ilmoittanut kiinnostuksestaan koordinoida useita uusia infrastruktuurihankkeita. Lähitulevaisuudessa merkittävimmät asemat on jo jaettu, ja on todellinen vaara siitä, että Suomen rooli ja vaikutusmahdollisuudet jäävät päätöksiä odotellessa pieneksi.

Miksi meidän sitten tulisi pyrkiä isännöimään vaativia infrastruktuureja? Nämähän ovat kalliita investointeja ja aktiivisuudella on hintansa. Hankkeet tuovat mukanaan kuitenkin paljon sellaista lisäarvoa, jolla on tulevaisuudessa suuri merkitys. Edistyneet infrastruktuurit synnyttävät huippuluokan tutkimusta ja lisäävät teollisuusyhteistyötä. Houkuttelemalla huippututkimusta Suomeen kansallinen osaamistasomme kehittyy ja omista tutkimusryhmistämme tulee haluttuja kumppaneita kansainvälisiin hankkeisiin. Samalla syntyy uusia innovaatioita, joita kotimainen teollisuus voi hyödyntää. Suomella korkean teknologian maana on hyvät edellytykset toimivaan teknologian siirtoon yritysten ja tutkimusmaailman välillä. Nämä vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä myös kansantaloudessa muun muassa parantuneena työllisyytenä.

Vaikka tutkimusinfrastruktuureita on eri tieteenaloilta, niillä on yksi yhteinen piirre: kaikki hyödyntävät tietotekniikkaa. Suurteholaskenta ja ohjelmistot ovat keskeisesti mukana suurimmassa osassa hankkeita ja datan tallennus sekä tietoverkot varmuudella kaikissa infrastruktuureissa. Euroopassa tarvitaan yhä enemmän keskuksia, jotka pystyvät tukemaan eri tieteen tietotekniikan tarpeita. Tässä Suomi voi halutessaan olla vahva toimija. CSC on jo tällä hetkellä pohjoisen Euroopan suurin kansallinen tieteen tietotekniikan keskus, jolla on valmiudet tarvittaessa tukea myös kansainvälisiä tutkimushankkeita. Tosiasia on myös se, että panostamalla tutkimuksen sähköiseen infrastruktuuriin (e-infrastruktuuriin) Suomi voi ”samalla rahalla” olla mukana monissa eri hankkeissa, sillä samantyyppistä teknologiaa voidaan hyödyntää eri alueilla. Investoimalla kehittyneisiin infrastruktuureihin, ja ennen kaikkea niihin liittyvään osaamiseen, voimme houkuttaa huippututkimusta ja alan teollisuutta yhä useammin sijoittautumaan Suomeen.

Tieteen tietotekniikka on voimakkaasti kasvava ala. Yhä useammat tutkimusryhmät tarvitsevat tietokoneavusteista mallinnusta. Tutkimuksen e-infrastruktuurin tarve kasvaa räjähdysmäisesti uusien massiivisten tutkimushankkeiden myötä. Suomi on maantieteellisesti sopiva suurten datakeskusten sijoituspaikkana sekä vankan kallioperän että sopivan ilmaston vuoksi, mistä osoituksena esimerkiksi Googlen tänne perustama datakeskus. Lisäämällä tähän suomalainen korkeatasoinen koulutusjärjestelmä, pitkä laskennallisen tieteen ja ohjelmistokehityksen perinne sekä CSC:n toiminta tutkimuksen tukena saadaan luoduksi perusta, jolta voidaan lähteä tavoittelemaan vaikuttavaa asemaa eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien ytimessä. Tämän toteutuminen edellyttää meiltä rohkeita päätöksiä, selkeää tahtotilaa ja aktiivista yhteistyötä sekä kotimaassa että yli rajojen.

Kimmo Koski
Toimitusjohtaja, CSC