Kun puhumme Googlesta, mistä puhumme? Google on amerikkalainen yhtiö, kansainvälinen hakukone, yliopistokirjastojen kanssa tekevä digitointipartneri, palveluntuottaja, maailman suurin kirjakauppa, aggressiivinen patenttien hamuaja, menestynyt IT-alan palveluntuottaja, tekijänoikeuksien polkija, sananvapauden esitaistelija, … Näkökulmia on loputtomasti. Google kuuluu yrityksiin, joille on yhdentekevää, mitä siitä puhutaan. Globaaleihin yrityksiin Microsoftista CocaColaan suhtaudutaan aina viha-rakkaus–asenteella.

En kierrätä Googlen ympärillä käytävää yleistä hutunkeittoa. Seuraavassa muutamia kriittisiä tulokulmia ja havaintoja, joilla voi olla merkitystä kun seuraavan kerran keskustelemme Googlesta.

1.       Google sisältötuottajana

Google on ilmoittanut digitoivansa maailman kaikki kirjat. Gutenbergin jälkeen maailmassa on julkaistu yli 100 miljoonaa teosta. Nyt Googlen korissa on 7 miljoonaa, ja vaikeudet ovat vasta alkaneet.

Vaikka Google teki fiksun strategian viiden yliopistokirjaston kanssa, niiden kokoelmat

edustavat vain murto-osaa maailman kirjakokoelmista. Suomen osuus näissä kirjastoissa on lähinnä koominen: sekalainen kokoelma eri vuosikymmenten kertymää. Google tarvitsee todella merkittäviä partnereita saadakseen maailmankirjallisuuden digitoitua kattavasti.

Kirjastot eivät myy pyhintään Googlelle (tai ProQuestille tai Microsoftille). Ne voivat antaa rajoitetun aineiston sen tehtäväksi, eivät laajoja kokonaisuuksia. Innokas flirttailu Googlen kanssa tulkitaan lähinnä taloudelliseksi epätoivoksi.

2.       Google tekijänoikeuksien hamuajana

Vaikka Google on ollut aktiivisesti sovittamassa tekijänoikeuksia, on vaikea ajatella, että ne olisi ratkaistu lähivuosina, ja Googlelle olisi annettu monopoli. Uusia neuvottelupöytiä syntyy jatkuvasti.

3.       Tekeekö Google sähkökirjoilla bisnestä?

On vielä selvittämättä, pystyykö Google tekemään digitoiduista kirjoista bisnestä? Mikäli sen vaikeudet nousevat tekijänoikeusrintamalla eteen, kriittisen massan kartuttaminen voi olla vaikeaa.

4.       Google on mokannut, voiko siihen luottaa?

Google on tehnyt karkeita erehdyksiä ja aliarvioinut vastustajansa haastaessaan perinteisiä markkinoita.

IT-yritysten historia on yleensä varsin lyhyt. Onko takeita Googlen säilymisestä verkkomaailman yksinvaltiaana?

5.       Google harjoitusseinänä

Vaikka Suomessa ei hyväksyttäisi sen toimintatapoja (kyseessä on kuitenkin yksi amerikkalainen yhtiö eikä sen enempää), haaste on mielestämme myös käytännöllinen. Jos ei pysty kamppailemaan sen maaperällä, kuten saksalainen Libreka!, joka on tuottanut yli 110 000 teosta verkkoon, pitänee jäädä kauhulla odottamaan tuloksia.

Ranskassa keskustellaan jo massiivisesta 300 miljoonan euron valtionlainasta, jolla rahoitettaisiin kansallinen digitointiurakka. Norjassa on toteutettu jätti-investointi, jolla tuodaan kolme vuosisataa kirjallista historiaa verkkoon.

6.       Google benchmarkkauksen kohteena

Goolen toteutuksissa on paljon benchmarkattavaa. Siitä on tullut 2000-luvun verkkoyritysten roolimalli. Se on onnistunut muuttamaan rahaksi ihmiskunnan yhden ideaalin, vapaan pääsy tietoon. Googlen dynaamisuus on testannut jo monta liiketoiminnan aluetta ja hitaat ja epäinnovatiiviset yritykset ovat jääneet toiseksi. Google luo käyttökelpoisia ja toimivia asiakaslähtöisiä palveluita. Se merkitsee laajaa visiota, aggressiivista ja innovatiivista tapaa muuttaa kaikkien saatavilla oleva aineisto (data) kiinnostaviksi palveluiksi.

Ilman kilpailua emme kehity. Kilpailijoita emme voi valita. Moni kirjasto karistaa nyt opportunistin viitan ja lähtee aktiivisesti tekemään yhteistyötä (Tanska). En syytä niitä. Jos oma hallitus ei ole pitänyt huolta kulttuuriperinnöstä, se on jo käytännössä annettu muualle. Suomessa emme kiirehdi tällä alueella. Istuvan hallituksen kunniaksi on sanottava, että olemme saaneet täydentävää rahaa digitointiin varsin mukavasti. Vielä kun sen vakiinnutamme, niin olemme Euroopan kärkikastissa.

Kai Ekholm

Erinomainen artikkeli Googlen bisnesajatteluun on Bala Iyer & Thomas H. Davenport: Reverse  Engineering. Google’s innovation machine. Harvard Business Review. April 2008, 59-68.