”Rakenteellisen kehittämisen tukena tietohallinto” –litaniasta syntyy vauhdikas lyhenne RAKETTI. Sillä tarkoitetaan opetusministeriön ja Suomen korkeakoulujen yhteistä vuonna 2008 käynnistynyttä tietohallintohanketta, jota koordinoi CSC.

RAKETTI-hankkeella tuetaan korkeakoulujen suurta rakenteellisen uudistamista.

”Yhteisten käsitteiden puuttuminen on haitannut korkeakoulujen johtamista ja yhteistyötä”, selvittää Lauri Stigell. © Mika Remes

Neljä osahanketta

RAKETTI-kokonaisuus on jaettu neljään osahankkeeseen. KOKOA-osahankkeen tehtävänä on luoda kaikille korkeakouluille yhteinen kokonaisarkkitehtuurimalli, jolla tuetaan korkeakoulujen johdon ja tietohallinnon yhteistyötä. Yhteistä mallia voidaan hyödyntää esimerkiksi korkeakoulujen yhdistyessä tai yliopistolain muuttuessa.

OPI-osahanke keskittyy tuottamaan korkeakouluille opintohallinnon perustietojärjestelmän, joka on kaikille yhteinen. Tällöin tietojärjestelmien, kuten opintorekisterien sisältämä tieto on mahdollisimman yhteismitallista ja mahdollisimman samalla tavalla käytettävissä. Tieto ole riippuvaista ohjelmistoratkaisuista, joilla tieto tuotetaan.

TUTKI-osahanke tuottaa korkeakouluille yhteisen tutkimuksen julkaisurekisterin.

XDW-osahankkeessa luodaan korkeakoulujen käyttöön yhteinen tietovarastoratkaisu ja käsitemalli. Korkeakoulut voivat hyödyntää tietovarastoon siirrettävää tietoa esimerkiksi oman toimintansa arvioinnissa. Tiedon on oltava yhteismitallista myös muiden korkeakoulujen tietojen kanssa.

Osahankkeiden etenemistä koordinoi opetusministeriön nimeämä ohjausryhmä. Osahankkeet etenevät kukin omaa tahtiaan. Takarajaksi koko RAKETTI-hankkeelle on asetettu vuosi 2014.

Yhteismitallista tietoa kohti

RAKETTI on sen verran suuri ja monisyinen hanke, etteivät sen kaikki käänteet selviä yhdellä powerpoint-esityksellä. Otetaan suunta Kuopioon ja istutetaan OPI-osahankkeen koordinaattori Lauri Stigell pöydän ääreen Kuopion Technopoliksessa selvittämään selkosuomella, mihin RAKETTI on matkalla?

”Tarve koko RAKETTI-hankkeelle on ollut siinä, että korkeakouluilta on puuttunut yhteismitallista tietoa ja käsitteitä, joilla tietoa voisi verrata keskenään. Esimerkiksi sellaisellekin peruskäsitteelle kuin opiskelija ei ole yhtä kaikille samaa määritelmää. Yhteisten käsitteiden puuttuminen on haitannut korkeakoulujen johtamista ja yhteistyötä”, selvittää Stigell.

Toinen tarve on korkeakoulujen tietohallintojärjestelmissä.

”Suomessa on noin 40 korkeakoulua, joilla on käytössä esimerkiksi kymmenisen erilaista opintohallinnon järjestelmää samojen asioiden tekemiseksi. RAKETTI-hankkeessa kehitetään uusi korkeakoulujen yhteinen opintohallinnon tietojärjestelmä. Kaikki RAKETTI-hankkeessa tähtää siihen, että tiedon vertailtavuus, tiedolla johtaminen ja kustannustehokkuus korkeakouluissa paranevat”, Stigell painottaa.

Tiedolle tulkki

Stigellin koordinoiman OPI-hankkeen agendassa on hyvin konkreettisia asioita. Keskeisin haaste on luoda opintohallinnon alueelle kansallisesti yhtenäinen tapa tarkastella toimintaa, sopia siihen liittyvistä yhteisistä käsitteistä ja kehittää näitä tavoitteita tukevat modernit tietojärjestelmät.

”Esimerkiksi Pohjoismaihin ja Saksaan verrattuna Suomen järjestelmäkenttä on hajanaisempi. Suomessa on korkeakouluilla muutamia yleisesti käytettyjä järjestelmiä sekä kirjava joukko pieniä järjestelmiä. Niistä moni on jo tulossa teknisesti elinkaarensa päähän. Nyt on hyvä mahdollisuus uusia korkeakoulujen yhteistyöllä nykyjärjestelmiä”, Stigell sanoo.

Stigell puhuu modulaarisesta arkkitehtuurista ja yhdessä sovituista rajapintaratkaisuista.

”Se tarkoittaa nykyistä pienemmistä osakokonaisuuksista rakennettavaa järjestelmäkokonaisuutta, jossa tieto siirtyy järjestelmäosien välillä yhdessä sovittavalla tavalla.”

Yhteinen palveluntarjoaja korkeakouluille

RAKETTI-hankkeessa luodaan toimintamallia, joissa korkeakoulut käyttäisivät yhteisiä palvelujentarjoajia, jotka hankkisivat edelleen palvelut järjestelmäntoimittajilta.

”Palveluntarjoajana voi toimia vaikka CSC. Palveluntarjoajan tehtävänä olisi miettiä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa kokonaisuuden kannalta parhaiten toimivat ratkaisut, jotka järjestelmätoimittajat sitten käytännössä toteuttavat. Keskitetty toiminta vapauttaa korkeakouluilta resursseja, joita nyt kuluu tietohallintojärjestelmien suunnitteluun ja ylläpitoon”, Stigell pohtii.

RAKETTI-hankkeen keskeisiin haasteisiin kuuluu luoda niin houkuttelevat ja hyvin toimivat palvelut, että korkeakoulut isoista pieniin näkevät itsestään selvänä vaihtoehtona ottaa ne käyttöön.

Tietovarastoja tiedolla johtamiseen

XDW-hankkeessa luodaan tietovarasto korkeakouluille. Yksi osa on kerätä korkeakouluilta lakisääteistä raportointitietoa. Toinen osa tähtää siihen, että korkeakoulut voivat hyödyntää XDW-tietovarastoa oman toimintansa tietovarastona. Tietovaraston tieto voi olla mitä tahansa korkeakoulun toiminnallista tietoa opiskelijoiden arvosanoista talouden tunnuslukuihin.

”Korkeakouluissa tarvitaan tiedolla johtamista. Korkeakoulujen nykyisissä tietojärjestelmissä on kirjavuutta. Niistä voi olla vaikea saada käyttöön juuri sitä tietoa, mitä toiminnan arvioimiseen ja tuloksellisuuden laskemiseen nykyään tarvitaan. Juuri tätä tilannetta paikkaamaan tietovarastopalvelu on kehitetty”, Stigell kuvailee.

Tietovaraston tietoja on mahdollista jakaa myös korkeakoulujen välillä.

”Uskon, että intressejä löytyy ainakin kahdenväliseen tietojen vertailuun. Tietovaraston luomisessa on tietenkin pidettävä huolta tietosuojan säilymisestä ja henkilösuojalain noudattamisesta.”

Valmista viimeistään vuonna 2014

Viimeisenkin RAKETTI-osahankkeen on määrä valmistua vuoden 2014 aikana. Mitä korkeakoulut tulevat kaikesta hyötymään?

”Yhteismitallinen luotettava tieto ja sen hyödyntäminen kaikessa korkeakoulutoiminnassa nousee päällimmäiseksi. Tietenkin tärkeä asia on myös raha. RAKETTI-hankkeen taloudelliset hyödyt näkyvät alkuvaiheessa kansallisesti. Kun uudet palvelut saadaan käyttöön, hyöty ropisee myös korkeakoulujen kukkaroihin tietohallintoinfrastruktuurin säästöinä”, Stigell arvioi.

Mika Remes