Julkaisut > Tietoyhteys (2002-2008) > Edelliset numerot > Tietoyhteys 1/2007 (maaliskuu)
 
Tehdyt toimenpiteet

Tietoyhteys 1/2007 (maaliskuu)

Tietoyhteys 1/2007 (pdf-muodossa) (html)

Sisällysluettelo

Uutiset
Uutiset pdf-muodossa

Pääkirjoitus
Juha Haataja: Suomalaisia ShanghaissaTietoyhteys 1/2007 kansikuva

Kolumnit
Juha Haataja: Minne katosi matematiikka?
Kai Ekholm: Nimeni on kakkonen. Web kakkonen


Artikkelit

Pekka Tiikkanen ja Olli Kallioniemi: Lääkemolekyylien virtuaaliseulonta
Lääkekehitysyritykset ovat jo pitkään käyttäneet pienmolekyylien tehoseulontaa uusien lääkeaineiden kehittämiseen. Sen rinnalla käytetään yleisesti myös tietokonepohjaista virtuaaliseulontaa, jolla kokeellisesti testattavat yhdisteet voidaan priorisoida. Tällä voidaan vähentää tarvittavien kokeiden määrää ja näin merkittävästi vähentää kustannuksia.

Kari Rytkönen:Nanomittakaavassa kaikki on toisin. Grafiitti-alkalimetallikompleksien ja nanoputkikompleksien malllintaminen
Alkalimetallien ja grafiittipinnan välinen vuorovaikutusmekanismi vaatii lisäselvitystä, vaikka aihetta on tutkittu lähes kolmen vuosikymmenen ajan sekä kokeellisesti että laskennallisesti ja esimerkiksi tähän vuorovaikutukseen perustuvia litiumioniparistoja on ollut kaupallisessa tuotannossa vuodesta 1991 alkaen. Samana vuonna löydetyt hiilinanoputket ovat puolestaan lupaavia rakennuspalikoita kemiallisten mittalaitteiden ja elektroniikan komponenttien kehityksessä. Yhdistävänä tekijänä grafiittipinnalla ja hiilinanoputkilla on niiden rakenteelliset yhtenevyydet: kummatkin koostuvat kuusikulmaisesta hiiliatomiverkostosta.

Johannes Frantti, Yukari Fujioka ja Risto Nieminen: Pietsosähköisten perovskiittien mallinnus
Uusien materiaalien kehitystyö etenee usein teoreettisten laskujen ja kokeiden tuloksena. Yksi lähestymistapa on selvittää olennaiset tekijät hyviksi havaittujen materiaalien taustalla ja pyrkiä löytämään malli, jonka soveltuvuutta voidaan testata myös muilla materiaaleilla. Mallin avulla voidaan paitsi selvittää jo kokeissa havaitut asiat myös ennakoida vielä kokeellisesti tarkastelemattomia tekijöitä. Kokeellisten ja laskennallisten tulosten perusteella voidaan joko korjata mallia tai sitten hylätä se kokonaan.

Tommi Kutilainen ja Erkki Kolehmainen: CSC kotoistaa tietotekniikkaa
Tietotekniikan kotoistushankkeen vetovastuu on siirtynyt Kotuksesta CSC:lle. Kotoistushankkeen tavoitteena on, ettei tietotekniikka rajoittaisi ihmisten toimintaa vaan tietotekniikka taipuisi käytön ja kielen vaatimusten mukaisesti.

Simo Knutas ja Asko Rouvinen: Nosturisimulaattori Mallinnuksesta koulutuskäyttöön
Eteläkymenlaakson Ammattiopistolla on ollut käytössään nosturisimulaattori keväästä 2004 alkaen. Laitetta on käytetty siitä lähtien satamakiskonostureiden kuljettajien koulutuksessa osana lakisääteistä pätevöitymistä. Nosturisimulaattorin suunnittelu ja toteutus tehtiin yhteistyönä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Vuoden 2006 lopuilla saatiin simulaattoriin lisättyä uusi nosturityyppi, satamapuominosturi.

Saara Värttö: Grid-tekniikan kehitystä biolääketieteeseen
CSC:n ja italialaisen Metawaren marraskuussa 2006 järjestämä EGEE Industry Day -tilaisuuden teemana oli grid-laskennan hyödyntäminen yritysmaailmaa kiinnostavissa sovelluksissa; grid-teknologian avulla toteutetut bioinformatiikan data- ja laskentaympäristöt tuovat uusia mahdollisuuksia bio- ja lääketieteen ongelmanratkaisuun.


Sirpa Kotila: CSC:n vuosi 2006 tilastoina
CSC:n laskentapalvelimia käytettiin viime vuonna 584 tutkimushankkeessa. Uusia asiakasprojekteja avattiin viime vuonna 129 ja uusia käyttäjätunnuksia lähes 800 asiakkaalle. CSC:n rekisteröityneiden laskenta- ja tietokanta-asiakkaiden kokonaismäärä vuoden 2006 lopussa oli 2900.

Juha Haataja (toim.). Kirja-arviot


Tilaa lehti itsellesi maksutta