Nyt tehtävä pohjatyö määrittää, millainen infrastruktuuri eurooppalaisilla tutkijoilla on käytössään 15-20 vuoden tähtäimellä. Samalla jaetaan omistajuudet infrastruktuurien ylläpidon suhteen.

Kaikki mahdollisuudet ovat Suomelle auki. Mutta pystymmekö tekemään vaadittavia päätöksiä vaaditussa aikataulussa?

Kyseessä on Suomen tieteelle näytön paikka. Haluammeko pysyä kilpailukykyisenä tutkimusympäristönä myös jatkossa? Jos haluamme, meidän on nopeasti päätettävä, mille alueille panostetaan tutkimusinfrastruktuureissa ja millaista vastuuta olemme valmiita kantamaan.

Monissa hankkeissa vastuita ollaan jo jakamassa. Toivoa sopii, että Suomessa herätään ennen kuin tarjolla on pelkkiä rippeitä.

Suomen tutkimusinfrastruktuurit kartoitetaan vuoden alussa käynnistetyllä selvitystyöllä. Pyrkimyksenä on tuottaa priorisoitu lista kansallisista ja kansainvälisistä tutkimusinfrastruktuureista. Kartoitusprojektissa käytetään seuraavaa infrastruktuurin määritelmää: ”Tutkimuksen infrastruktuurit ovat tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa tutkimus- ja kehitystyön innovaatiotoiminnan eri vaiheissa, tukee organisoitunutta tutkimustyötä sekä ylläpitää ja kehittää tutkimuskapasiteettia.”

Määritelmä nostaa tietotekniikan keskeiseksi tekijäksi kaikissa infrastruktuureissa. Ilman avointa ja tehokkaasti ylläpidettyä tietoteknistä infrastruktuuria on mahdotonta saavuttaa määritelmässä hahmoteltua tietämyksen varantoa.

CSC teki yhdessä kumppaniensa kanssa 11 ehdotusta kartoitusprojektiin. Suomella on mahdollista päästä merkittävään asemaan kansainvälisesti poikkitieteellisissä laskenta- ja datainfrastruktuureissa sekä tutkimuksen sovelluskehityksessä. Kansallisella tasolla tarvitaan panostuksia tutkimuksen huippujen tukemiseen yhteiskäyttöisellä tietoteknisellä infrastruktuurilla, mikä paitsi tehostaa toimintaa myös tuottaa kustannussäästöjä. Ehdotukset kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa, sillä avointa innovaatiojärjestelmää tukeva kansallinen tutkimusinfrastruktuuri on edellytys kansainvälisen tason infrastruktuurien hyödyntämiseen.

Suomi on eurooppalainen suurvalta, kun tarkastellaan maamme osuutta T&K-panostuksissa ICT-alueella. Olemme absoluuttisissa panostuksissa sijalla neljä tai viisi Saksan, Ranskan ja Englannin jälkeen, arviosta riippuen joko hiukan edellä tai hiukan jäljessä Ruotsia. Tämä on huima taso Suomen kokoiselle maalle.

On luontevaa, että hyödynnämme asemamme tarjoamalla tieto- ja viestintätekniikassa (ICT-alueilla) osaamista rakennettaessa Euroopan tutkimusinfrastruktuureja. Samalla vahvistuu oma osaamisemme, ja suomalaiset tutkijat pääsevät tehokkaasti hyödyntämään eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria.

Koska ilman tietotekniikkaa ei voi ajatella rakennettavan yhtään tutkimusinfrastruktuuria, Suomella on loistava mahdollisuus nousta suunnannäyttäjäksi koko Euroopalle.

Tieteen tietotekniikan erinomaisuudella pääsemme avainasemaan useassa eri tutkimusinfrastruktuurissa. Tämä tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia poikkitieteellisiin läpimurtoihin laajalla rintamalla. ■

Juha Haataja
Palvelujohtaja, CSC