Henkilötietojen ja muiden yksikkötason tietojen keräämisellä on pitkät perinteet Suomessa. Näistä tiedoista kootut luvanvaraiset rekisterit muodostavat merkittävän aineistopohjan myös tutkimukselle. Rekisteriaineistojen tehokkaaseen ja monipuoliseen tutkimuskäyttöön liittyy tällä hetkellä kuitenkin monia haasteita ja ongelmia. MIDRAS-selvityshanke suosittaa näihin haasteisiin uudenlaisia ratkaisuja mm. ehdotetun etäkäyttöjärjestelmän avulla. Selvityshankkeen luoman vision mukaan:

Kansallisen etäkäyttöjärjestelmän kautta viranomaisten hallussa olevat, luvanvaraiset, yksikkötasoiset aineistot ovat käytettävissä kattavasti, turvallisesti, kustannustehokkaasti ja helposti tutkimukseen.

MIDRAS-hankkeen raportit ja esittelyt

MIDRAS-yleisesitys kalvoina

Esittelee hyvin lyhyesti, mikä MIDRAS on, mistä se koostuu, miten se toimii ja mitkä ovat sen hyödyt.

MIDRAS-hankkeen loppuraportti

Raportissa esitetään tavoitteet toteuttava rekisteriaineistojen etäkäyttöjärjestelmän toimintamalli ja sen toteuttaminen vaiheittain. Raportti on suunnattu ensisijaisesti tietohallinnon organisoinnista päättäville ja toiminnan rahoittajille, mutta myös rekisteriaineistoja tuottaville ja hallinnoiville organisaatioille sekä tutkijoille.

Hankkeen havainnot ja suositukset yksityiskohtaisemmin kuvaava selvitys

Selvitys on tarkoitettu ohjeeksi ja tueksi tuotantojärjestelmän toteuttamisessa. Siinä määritellään tarkemmin, miten MIDRAS-palvelut ja -toimintamalli toteutetaan sekä raportoidaan yksityiskohtaisesti selvitystyössä ilmi tulleet näkökohdat.

Raportit perustuvat CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Rekisteritutkimuksen tukikeskuksen (ReTkin) yhteistyönä toteuttamaan selvityshankkeeseen, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi avustuksen 22.4.2009. Selvitystyön toteutuksesta on vastannut projektiryhmä, joka on muodostettu CSC:n ja ReTkin yhteistyönä. Ryhmässä ovat toimineet Marianne Johnson, Panu Kalliokoski (projektipäällikkö 1.9.2010 alkaen), Katariina Peltonen, Terhi Pennanen ja Jussi Tella (projektipäällikkö 31.8.2010 asti). Työn etenemisen on varmistanut hankkeelle perustettu ohjausryhmä, jossa on hanketahojen lisäksi ollut edustettuina rekisteritietoja tuottavia ja hallinnoivia viranomaisia sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Ohjausryhmän ovat muodostaneet: Pirjo-Leena Forsström, CSC; Jaason Haapakoski, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Kimmo Koivunen, CSC (ohjausryhmän puheenjohtaja); Irma-Leena Notkola, ReTki; Leena Storgårds, Tilastokeskus; Markku Suvanen, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Jouko Verho, Kansaneläkelaitos. Lisäksi ohjausryhmän toimintaan osallistuivat Esko Karjala Kansaneläkelaitoksesta ja Antti Katainen Tilastokeskuksesta.

Selvityshankkeeseen on lisäksi osallistunut monin tavoin suuri määrä tutkijoita ja viranomaisten edustajia. Kiitämme opetus- ja kulttuuriministeriötä hankkeen käynnistämisestä sekä kaikkia selvitystyöhön osallistuneita arvokkaasta panoksesta. Toivomme, että loppuraportti kannustaa tutkimusta palvelevan etäkäyttöjärjestelmän rakentamiseen ja käyttöönottoon ja tätä kautta rekisteritutkimuksen mahdollisuuksien merkittävään parantamiseen.