Kotoistus > Lausunnot
Sisältö
 
Tehdyt toimenpiteet

Lausunnot ja äänestystulokset

Kotoistushankkeesta ulospäin suuntautuneet lausunnot ja äänestystulokset esitetään tässä osiossa. Näissä esitetään kunkin kannanottopyynnön lisäksi siitä käyty keskustelu ja tästä ohjausryhmässä tehdyt johtopäätökset.

  • Myönteinen kanta ISO/IEC JTC1/SC2:n äänestyspyyntöön N3909, aiheena kansainvälisen yleismerkistön laajennus (2.4.2007).
  • Myönteinen kanta ISO/IEC JTC1/SC2:n äänestyspyyntöön N3914, aiheena kansainvälisen yleismerkistön laajennus (13.3.2007).
  • Myönteinen, englanninkielisen kommentin sisältävä kanta ISO/IEC JTC1/SC2:n äänestyspyyntöön N3875, aiheena kansainvälisen yleismerkistön laajennus (31.8.2006, täydennetty 6.9.2006).
  • Myönteinen kanta ISO/IEC JTC1/SC2:n äänestyspyyntöön N3876, aiheena kansainvälinen merkkijonon lajittelu (31.8.2006).
  • Myönteinen kanta ISO/IEC JTC1/SC2:n äänestyspyyntöihin N3816 ja N3817, aiheena kansainvälisen yleismerkistön laajennus (28.3.2006).
  • Lausunto (23.3.2006) SFS:lle tietotekniikan standardisoinnin organisoinnista Suomessa. Kun lausuntopyyntö oli osoitettu Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle, on lausunto, jonka valmisteluun kotoistushanke on osallistunut, lähetetty Kotuksen nimissä.
  • Lausunto (19.1.2006) (pyynnöt 1478 ja 1479/919/2005) Viestintäviraston fi-verkkotunnusta koskevan määräyksen uudistamisesta ja ax-verkkotunnusta koskevasta määräyksestä. Kun lausuntopyyntö oli osoitettu Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle, on lausunto, jonka valmisteluun kotoistushanke on osallistunut, lähetetty Kotuksen nimissä. - Lausuntokierroksen tulos: Viestintävirasto on toteuttanut esitetyt korjausehdotukset antamissaan määräyksissä. Se myös jatkaa sallitun merkkivalikoiman laajennuksen valmistelua.
    *** Viestintävirasto on sittemmin (31.5.2006) esittänyt näiden määräysten uudistamista (lausuntopyyntö 910/679/2006). Esityksessä lisätään fi-verkkotunnuksissa sallittaviksi Suomessa puhutuissa saamen kielissä käytetyt merkit. Tämän laajennuksen myötä sallitaan myös suomen kielessä käytetyt hattu-s ja hattu-z. Laajennus ei kuitenkaan koske vielä sellaisia, muissa eurooppalaisissa kielissä käytettyjä merkkejä, joita meillä käytetään yleisesti henkilöiden ja yritysten sekä Suomessa myytävien tuotteiden nimissä, vaikka tähän puutteeseen on aikaisemmissa lausunnoissa kiinnitetty huomiota.
    Kotus on antanut 16.6.2006 tästä oman lausuntonsa, jonka valmisteluun kotoistushanke ei ole osallistunut. Mainittakoon, että vaikka lausunnossa korostetaankin pienaakkosten sallittavuutta, voidaan verkkotunnuksissa niiden teknisestä käsittelystä johtuen aina käyttää samanarvoisina myös vastaavia suuraakkosia, joten esim. Kotus.fi ja kotus.fi ovat tässä suhteessa identtiset.
  • Myönteinen kanta ISO/IEC JTC1/SC2:n äänestyspyyntöön N3812, aiheena kansainvälinen merkkijonon lajittelu (13.1.2006). - Äänestyksen tulos: Luonnoksen käsittely etenee siihen kohdistettujen kommenttien pohjalta.
  • Jatkolausunto suomalaisesta standardiehdotuksesta SFS 4175, Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen (19.12.2005). - Lausuntokierroksen tulos: Standardin 5. painos on vahvistettu 6.3.2006. Esittämämme kommentit ovat vaikuttaneet sen sisältöön merkittävästi.
  • Kriittinen kanta uusittuun ruotsalaiseen näppäimistökaaviota koskevaan ehdotukseen (SIS-remiss 4027), Förslag till tillägg till SS 662241 (31.10.2005). Lausunto on esitetty englanniksi, jotta se on sellaisenaan myös kansainvälisten tietotekniikkayritysten käytettävissä. - Lausuntokierroksen ja jatkoneuvottelujen tulos: Ruotsin standardi julkaistaan sellaisena, että myös ehdotettu suomalainen näppäimistökaavio voidaan valita sen asemesta ruotsalaisissa kieliasetuksissa (ja vastaavasti molemmat vaihtoehdot suomalaisissa kieliasetuksissa). Tämän tekee mahdolliseksi se, että Ruotsin standardissa määritellään näppäimistön pakolliset kaiverrukset siten, että ne tukevat kumpaakin vaihtoehtoa, ts. jatkossakaan ei tarvita toisistaan poikkeavia fyysisiä näppäimistöjä. Tämä kompromissiratkaisu on myös vaatinut muutoksia suomalaiseen ehdotukseen.
  • Lausunto suomalaisesta standardiehdotuksesta SFS 4175, Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen (26.9.2005). - Lausuntokierroksen tulos: Uudelle lausuntokierrokselle lähetettyyn standardiehdotukseen on tehty useita lausuntoamme myötäileviä muutoksia. Lausuntoamme on erikseen kommentoinut ehdotuksen laatineen teknisen komitean jäsen Jukka K. Korpela kirjoituksessa Kommentteja kotoistushankkeen lausunnosta standardiehdotuksesta SFS 4175.
  • Kriittinen kanta ruotsalaiseen näppäimistökaaviota koskevaan ehdotukseen (SIS-remiss 3867), Förslag till tillägg till SS 662241 (20.9.2005). Lausunto on esitetty englanniksi, jotta se on sellaisenaan myös kansainvälisten tietotekniikkayritysten käytettävissä. - Lausuntokierroksen tulos: Eräitä tarkennuksia sisältävän uuden lausuntokierroksen käynnistys. Tähän odotetaan meiltä konkreettista vastaehdotusta.
  • Myönteinen kanta ISO:n äänestyspyyntöön ISO/IEC 10646:2003/FDAmd 1 -ehdotuksesta, aiheena kansainvälisen yleismerkistön laajennus (1.9.2005). - Äänestyksen tulos: Ehdotus on hyväksytty julkaistavaksi.
  • Myönteinen kanta ISO:n äänestyspyyntöön ISO/IEC 14651:2001/FDAmd 2 -ehdotuksesta, aiheena kansainvälinen merkkijonon lajittelu (15.8.2005). - Äänestyksen tulos: Ehdotus on hyväksytty julkaistavaksi.
  • Myönteinen kanta ISO/IEC JTC1/SC2:n äänestyspyyntöön N3788, aiheena kansainvälisen yleismerkistön laajennus (27.7.2005). - Äänestyksen tulos: Luonnoksen käsittely etenee siihen kohdistettujen kommenttien pohjalta.
    *** Olisimme myös esittäneet myönteisen kannan tätä seuranneeseen ISO:n äänestyspyyntöön ISO/IEC 10646:2003/FDAmd 2 -ehdotuksesta, jota SFS ei kuitenkaan epähuomiossa ollut toimittanut käsiteltäväksi. Olemme esittäneet tästä pahoittelumme, joka on vielä tavanomaista vakavampi, koska ehdotukseen oli lisätty Suomen aloitteesta juuri ennen lopullista äänestystä meille tärkeitä, kiireellisesti tarvittavia suomalais-ugrilaisen tarkekirjoituksen merkkejä. Esitys onneksi kuitenkin hyväksyttiin muiden äänillä.
  • Myönteinen kanta ISO/IEC JTC1/SC2:n äänestyspyyntöihin N3791 ja N3792, aiheena kansainvälisen merkkijonojen lajittelun kohteena olevan merkkivalikoiman laajennus (15.7.2005). - Äänestyksen tulos: Työkohde käynnistetään esitetyn luonnoksen ja siihen kohdistettujen kommenttien pohjalta.
  • Lausunto (pyyntö 491/919/2005) Viestintäviraston fi-verkkotunnusta koskevan määräyksen uudistamisesta (20.5.2005). - Lausuntokierroksen tulos: Viestintävirasto on antanut määräyksen, jonka mukaan verkkotunnuksessa aiemmin sallittujen merkkien lisäksi 1.9.2005 lähtien sallittuja kansallisia merkkejä ovat kirjaimet å, ä ja ö. - Viestintävirasto on myös esittänyt erikseen seuraavat, lausuntoomme liittyvät kommentit:
    1. IDN-muotoisten verkkotunnusten rekisteröintimahdollisuus avataan siis ensin näille kolmelle eniten käytetylle kansalliselle merkille. Näistä tunnuksista saatuja kokemuksia seurataan ja samalla selvitetään jatkuvasti mahdollisuutta ottaa käyttöön myös muita kansallisia merkkejä. Viestintävirasto ei siis ole päättänyt, etteikö kirjainten å, ä ja ö lisäksi tultaisi sallimaan muita kansallisia merkkejä verkkotunnuksissa. Merkkivalikoimaa pyritään laajentamaan ottaen huomioon muun muassa tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet.
    2. Määräystä joudutaan joka tapauksessa muuttamaan muilta osin jo varsin pian, viimeistään ensi vuoden alkupuolella. Samassa yhteydessä muutetaan yhdestä sallitusta merkistä käytettävää nimitystä väliviiva.