Cray XT -superkoneen (louhi.csc.fi) kolmas vaihe asennettiin syyskuussa 2008. Louhi koostuu aiemmasta XT4-osasta ja uudesta XT5-osasta. XT4-osassa on 1012 ja XT5-osassa 1344 neliytimistä AMD Opteron Barcelona -suoritinta. Näiden suorittimien kellotaajuus on 2,3 GHz. Lisäksi Louheen kuuluu kesäkuussa 2009 päivitetty PRACE-prototyyppi Loviatar, jossa on kaksi XT5-kabinettia ja joka sisältää 360 neliytimistä AMD Opteron Shanghai -suoritinta, joiden kellotaajuus on 2,7 GHz. Yhteensä laitteistossa on 10864 laskentaydintä. Muistin määrä on pääosin 1 GB ydintä kohti, mutta XT4:n 384 ytimessä ja XT5:n 768 ytimessä on 2 GB muisti. Muistia on yhteensä noin 11,7 TB.
Louhen laskentasolmuissa on riisuttu Compute Node Linux (CNL) -käyttöjärjestelmä. Louhessa on lisäksi kuusi login-solmua, joiden käyttöjärjestelmänä on SuSe Linux. Nämä käyttöjärjestelmät yhdessä muodostavat Cray Unix Environment (CLE) -käyttöjärjestelmän, jota aiemmin kutsuttiin nimellä UNICOS/lc.
Omien ohjelmien kehitykseen on käytettävissä mm. Portlandin, GNU Compiler Collectionin ja PathScalen Fortran-, C- ja C++-kääntäjät, ja uusimpana Crayn oma Fortran-, C- ja UPC-kääntäjät sisältävän Cray Compiling Environment (CCE) -paketin, sekä MPI, ACML- ja LibSci-kirjastot sekä TotalView-debuggeri ja Crayn profilointityökaluja. Louhen eräajojärjestelmä on PBS Pro.
Laitteiston teoreettinen teho on 102,3 Tflop/s ja Linpack-testien mukainen teho 76,5 Tflop/s. Se on yksi Euroopan tehokkaimmista supertietokoneista.
Louhi on tarkoitettu paljon laskentatehoa vaativille töille, jotka rinnakkaistuvat suurille prosessorimäärille. Rinnakkaistöitä voi normaalisti ajaa minimissään 32 ja maksimissaan 2024 laskentaytimellä. Erityisestä hakemuksesta voidaan sallia tätä suuremmat työt, jos se on perusteltua suurten laskennallisten haasteiden ratkaisemiseksi.
