Uudet kokeelliset menetelmät ja analyysilaitteet ovat räjäyttäneet tuotetun biologisen tiedon määrän. Bioinformatiikka on biologisen tiedon hallintaa ja analysointia tieteellisen laskennan menetelmillä. Tavoitteena on elävän luonnon ymmärtäminen molekyyleistä ja eliöiden genomeista kokonaisiin populaatioihin.

Geo- ja ilmakehätieteet kattavat geologian, geofysiikan, maantieteen ja ilmakehätieteen. Tutkimuskohteena ovat siis maan kamaran, vesivaipan ja ilmakehän moninaiset ilmiöt. Geo- ja ilmakehätieteiden asiantuntijapalvelut keskittyvät laskennallisiin sovelluksiin, joita ovat mallinnus (mm. kytketyt ilmastomallit sekä monifysikaaliset mallit), visualisointi ja datan käsittely, ohjelmistopalvelu, tietokannat sekä informaatiopalvelut.

Fysiikan asiantuntijat auttavat fysikaalisen probleeman matemaattisessa ja numeerisessa mallintamisessa, saadun mallin toteuttamisessa tehokkaana tietokoneohjelmana ja ohjelman optimoimisessa tarkoituksenmukaiselle laskentapalvelinlaitteistolle.

Laskennallinen kemia tutkii molekyylejä laskemalla niiden ominaisuuksia kvanttimekaniikan peruslakien ja kokeellisen tiedon perusteella. CSC:n laskennallisen kemian palvelut sisältävät ohjelmisto- ja tietokantavalikoiman, jonka avulla tutkijat voivat saadaan tietoa molekyylien rakenteesta, reaktiivisuudesta ja fysikaalisista ominaisuuksista.

Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede. Kieliteknologia on ihmisten kieleen kohdistuvaa tai sitä hyväksikäyttävää teknologiaa. Nimityksiä tietokonelingvistiikka ja puheteknologia on käytetty kieliteknologian keskeisistä teorioista ja menetelmistä.

Matemaattisessa mallinnuksessa tarkasteltavan systeemin oleelliset piirteet ja toiminnan periaatteet kuvataan matematiikan kielellä. Mallien avulla tutkitaan systeemien käyttäytymistä esimerkiksi ajan kuluessa tai systeemiä koskevien oletuksien muuttuessa.

Nanotiede on suhteellisen uusi poikkitieteellinen tieteenala, joka tutkii biotieteellisiä, fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä, jotka tapahtuvat nanometriluokan mittakaavassa.

Numeeristen menetelmien tunteminen on keskeinen taito, kun matemaattisia malleja käytetään simuloimaan reaalimaailman ongelmia tietokoneella. Laskennassa on osattava soveltaa oikeita menetelmiä ja ohjelmistoja oikeisiin tehtäviin sekä hallittava numeriikan rajoitukset ja laskennan virhelähteet.

Monet tutkijat laativat omia ohjelmistoja vaativien laskennallisen tieteen ongelmien ratkaisemiseen. CSC:n asiantuntijat auttavat tutkijoita ohjelmankehityksen eri vaiheissa sekä rinnakkaislaskennan hyödyntämisessä.

Rakenneanalyysin tavoitteena on tutkia rakenteen mekaanista käyttäytymistä. Tutkittavia suureita voivat olla esimerkiksi siirtymä, lämpötila tai ominaistaajuus tai näistä johdetut suureet kuten nopeus, kiihtyvyys ja jännitys. Analyysit voivat olla joko stationäärisiä tai transientteja ja tutkittava ilmiö voi olla joko epälineaarinen tai lineaarinen.

Rinnakkaislaskennassa käytetään yhden prosessorin sijasta useita jopa satoja prosessoreja yhden laskentatehtävän ratkaisemiseen. Näin voidaan merkittävästi nopeuttaa suurten laskentatehtävien ratkaisemista sekä ratkaista suurempia tehtäviä kuin käytettäessä yhtä prosessoria.

Kaikkien optisten ja sähköisten laitteiden toiminnan selvittäminen perustuu sähkömagneettiseen kenttäteoriaan. Sähkömagnetiikka tutkii sähkömagneettisten kenttien ominaisuuksia, niiden synnyttämistä ja vaikutuksia.

Tilastotiede on tiede, joka tutkii joukkohavantoihin nojautuen joukkoilmiöiden luonnetta ja laatua. CSC:n tilastotieteen asiantuntijat auttavat tutkijoita datan alkukäsittelyssä, analyysin valinnassa, tulosten visualisoinnissa ja tulkinnassa.

Virtauslaskennalla tarkoitetaan virtausilmiöiden kuvaamista fysikaalisten yhtälöiden ja laskennallisten menetelmien avulla. Virtauslaskenta yhdessä kokeellisten mittausten kanssa auttaa ymmärtämään virtauksissa tapahtuvia ilmiöitä.

Visualisointi auttaa hahmottamaan suuria datoja. Korkeatasoiset kuvat tuovat tutkimukselle lisää näkyvyyttä.