Kiihdytin on tarkoitus ottaa käyttöön toukokuussa 2008. Sen arvioidaan tuottavan vuodessa noin 15 Petatavua dataa. Yksi Petatavu vastaa 1 540 000 tavallista 650 MB:n CD:tä.
Kiihdyttimen tuottaman datan analysointi vaatii noin 100 000 nykyaikaisen prosessorin verran tehoa. Tutkijoilla on pääsy tähän massiiviseen dataan grid-teknologian avulla, jossa data hajautetaan tietoverkon avulla monien laskentakeskusten käsiteltäväksi.
Data hajautetaan eri laskentakeskuksiin
Tier "nolla"-keskuksessa Cernissä varastoidaan hiukkaskiihdyttimen tuottama raakadata. Osa datasta jaetaan Tier1-keskuksiin, joita ovat suuret alueelliset supertietokonekeskukset mm. Italiassa, Ranskassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Tier1-keskukset levittävät datan eteenpäin kansallisille supertietokonekeskuksillle, joita kutsutaan tier2-keskuksiksi. Tier2-keskukset jakavat datan yliopistojen laskentakeskuksille (tier3), joista data jaetaan lopulta tutkijoiden työasemille (tier 4).
LHC-kiihdytin rakennetaan 27 km pituiseen pyöreään tunneliin, joka on noin 50-175 metriä maanpinnan alapuolella. Kiihdytin törmäyttää protoneja 14 TeV:n energialla. TeV on energianyksikkö, jota käytetään hiukkasfysiikassa. Yksi TeV (teraelektronivoltti) on suunnilleen sama kuin lentävän hyttysen liike-energia. LHC-kiihdytin puristaa energian tilaan, joka on miljoonia kertoja pienempi kuin hyttynen.
Lisätietoja englanniksi:
| Lehtovuori Pekka | Pekka.Lehtovuori at csc.fi |
