CSC:n suurteholaskennan palveluiden SROI tutkittu: investoitu euro tuottaa 25–37 euroa

CSC:n suurteholaskennan palveluiden SROI tutkittu: investoitu euro tuottaa 25–37 euroa

Yhden euron investointi CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen suurteholaskennan palveluihin on tuottanut vuosien 2018–2023 aikana yhteiskuntaan 25–37 euron suuruisen hyödyn. Tulos käy ilmi Taloustutkimuksen toteuttamasta tutkimuksesta, joka mittaa CSC:n suurteholaskennan palveluiden vaikuttavuutta (Social Return On Investment, SROI).

CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n supertietokoneet on keskitetty CSC:n Kajaanin datakeskukseen. Siellä sijaitsevat Suomen kansalliset supertietokoneet Puhti ja Mahti sekä yhteiseurooppalainen LUMI, joka on tällä hetkellä Euroopan tehokkain ja yksi maailman vihreimmistä supertietokoneista.


​​​​​​​

Käytetty SROI-laskentamenetelmä perustuu arviointitutkimukseen, sosiaaliseen tilinpitoon ja kustannus–hyöty-analyysiin. Tutkimuksen pohjaksi tehtiin iso joukko haastatteluita, joihin osallistui useita kymmeniä henkilöitä CSC:n eri sidosryhmistä: laskentapalveluiden käyttäjiä yliopistoista ja korkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja yrityksistä sekä näiden lisäksi rahoittajia ja omistajaohjauksesta vastaavia tahoja. Tutkimuksen haastattelut ja datan keruu toteutettiin joulukuun 2023 ja helmikuun 2024 välisenä aikana.

Suuri merkitys kilpailukyvylle

Tieteellinen tutkimus on nykyään datapohjaista ja lähes kaikki tieteenalat hyödyntävät laskennallisia menetelmiä, jotka mahdollistavat suurten data-aineistojen analysoinnin. Sama muutos näkyy myös yritysten tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnassa. Esimerkiksi tekoäly on pohjimmiltaan laskentaa. Sen pohjana olevien suurten kielimallien opettaminen ja tekoälyn soveltaminen vaativat mittavia laskentaresursseja.

Pelkät koneet ja kapasiteetti eivät kuitenkaan riitä. Datan hyödyntäminen vaatii osaamista ja ymmärrystä sekä teknologian kehittämisestä että sen soveltamisesta. Kyse on kokonaisuudesta, jossa Suomella on poikkeuksellisen vahva asema. CSC on Euroopan mittakaavassakin merkittävä laskentakeskus ja osaamiskeskittymä, joka on tukenut Suomen kasvua kokoaan suuremmaksi laskennallisen tieteen ja tutkimuksen maaksi. Tämä vahvistaa koko Suomen kilpailukykyä.  

”Tehokkaiden laskentaresurssien suhteellinen merkitys tieteelle ja tutkimukselle sekä koko yhteiskunnan kilpailukyvylle on kasvanut. Tiesimme hyödyt korkeiksi, mutta halusimme tarjota yhteiskunnalliseen keskusteluun mitattua tietoa asiasta”, CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski sanoo.

Laskennalliset menetelmät ovat isossa roolissa useilla eri teollisuudenaloilla, kuten uusien polttoaineiden ja materiaalien kehittämisessä. Suurteholaskennan ja koneoppimisen avulla tehty virtuaaliseulonta nopeuttaa ja tuo valtavia kustannussäästöjä esimerkiksi lääkekehitykseen sekä nopeuttaa uusien lääkkeiden tai rokotteiden kehittämistä. Ilman suurteholaskentaa nykyaikainen lääketutkimus ei olisi mahdollista. Suurteholaskenta on ratkaisevassa roolissa myös avaruustutkimuksessa, jonka merkitys koko yhteiskunnan eri toiminnoille kasvaa koko ajan muun muassa lisääntyvän satelliittiliikenteen takia. Edistyneet ja resoluutioltaan korkeatasoiset mallinnukset mahdollistavat myös huomattavasti aiempaa tarkemmat sääennusteet, joita hyödynnetään yhteiskunnassa laajasti.  

Datatalous kasvaa ja luo kasvua

Taloustutkimuksen selvityksessä laskettu SROI-luku kuvaa CSC:n laskentapalveluiden tuottamaa hyötyä haastateltujen sidosryhmien tekemien hankkeiden osalta. Suurteholaskennan laajempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus kerrannaisvaikutuksineen on todennäköisesti vieläkin suurempi, mutta näitä laajempia vaikutuksia ei ole tässä selvityksessä laskettu.

Kokonais- ja kerrannaisvaikutusten kattava mittaaminen ei ole helppoa, mutta yleisellä tasolla niiden suuruusluokkaa voidaan hahmottaa esimerkiksi tarkastelemalla datatalouden arvoa mittaavia selvityksiä. EU:n jäsenmaiden datatalouden arvon arvioidaan kasvavan noin 500 miljardista eurosta hieman alle biljoonaan euroon vuosien 2023 ja 2030 välillä, ja Suomen datatalouden arvioidaan olevan yksi nopeimmin kasvavista Euroopassa. McKinsey Global Instituten raportin mukaan tekoälyn taloudellinen arvonluontipotentiaali globaalisti on 13 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Suurteholaskenta perustuu arvonluontiin datan tehokkaan käsittelyn avulla. Suurteholaskennan käytön ja soveltamisen laajentuessa yhä useammille aloille myös sen potentiaalinen taloudellinen vaikuttavuus kasvaa.

Jatkuvuus on tärkeää

Yhteiseurooppalainen supertietokone LUMI on yksi maailman tärkeimmistä tutkimusinfrastruktuureista, jolla on ennennäkemätön potentiaali osaamisen kehittämiseen laajasti koko yhteiskunnassa. LUMI on myös tällä hetkellä maailman toiseksi tehokkain tekoälyalusta. LUMIlla on laskettu useita erittäin laajoja tekoälyn pohjana olevia kielimalleja.

Teknologiat kuitenkin vanhenevat nopeasti ja LUMIn tekninen käyttöikä päättyy noin vuonna 2027. Korvaavien investointien suunnittelu on jo aloitettu. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut maaliskuun alussa tehdyssä päätöksessään Suomen osallistumista EuroHPC-supertietokoneen isännöintiä koskevaan hakuun enintään 250 miljoonan euron rahoitusosuudella. Tehty päätös vahvistaa pyrkimystä pitää Suomi maailman johtavien laskennan osaamiskeskittymien joukossa.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös vahvistaa merkittävästi Suomen TKI-panostusten kokonaisvaikuttavuutta. Sen avulla voidaan varmistaa maailmanluokan työkalut osaamisen kehittämiselle, huippututkimukselle ja innovaatioille sekä uusien teknologioiden hyödyntämiselle myös tulevaisuudessa.

 

Lisätietoja

Maija Kuhlman, viestintäjohtaja
Puhelin 040 718 2206
maija.kuhlman@csc.fi

Kimmo Koski, toimitusjohtaja
Puhelin 050 381 9777
kimmo.koski@csc.fi