Uutisia

null Entistä parempia tekoälymalleja hoitopäätösten tueksi

Entistä parempia tekoälymalleja hoitopäätösten tueksi

Ilman dataa ja sen uusiokäyttöä lääketieteellinen tutkimus ei edisty. Kerätyn datan ansiosta voidaan luoda hoitopäätösten tueksi tekoälymalleja, jotka nopeuttavat diagnooseja.

Datan toisiokäyttö luo edellytykset tekoälyn hyödyntämiselle lääketieteessä. Uusia datan analyysitekniikoita tulee koko ajan lisää, mutta miten data saataisiin kaikkien tutkijoiden käyttöön?

Suomessa on poikkeuksellisen kattavat ja laadukkaat terveysalan tietovarannot. Vuonna 2019 Suomessa tuli voimaan laki terveystietojen toissijaisesta käytöstä. Datan toisiokäyttö tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja rekisteritietoja käytetään muussa kuin siinä ensisijaisessa tarkoituksessa, jonka vuoksi ne on alun perin tallennettu. Toisiokäyttö luonnollisesti edellyttää, että ihmisistä kerättyjen tietojen hallinnointi on tietoturvallista.

– Biopankit säilyttävät näytteisiin liittyvää dataa tietoturvallisesti. Biopankkien näytteisiin liittyvä tieto on kaikkien tutkijoiden käytettävissä. Tutkijalla tulee olla tutkimussuunnitelma, jonka biopankkien ohjausryhmät tai eettinen toimikunta hyväksyy. Näytteiden ja niihin liittyvän datan saamiseksi tutkimuskäyttöön biopankeilla on valmis prosessi olemassa, sanoo Auria Biopankin johtaja Lila Kallio.

Kuva: Adobe Stock

Datan toisiokäyttöä koskeva laki keskitti lupaprosessin hallinnoinnin uudelle viranomaiselle Findatalle. Aurian tietopalvelujohtaja ja lääketieteellisen matematiikan dosentti Arho Virkki tähdentää, että aineistolle on moninaista käyttöä ja siksi käyttötarkoituksen pitäisi myös määrittää datan suojaamisen tason. Koska datanhallinta on kiinteä osa lääkärien ja hoitajien ammattia, datan hyödyntämiseen pitäisi Virkin mielestä löytää tasapaino aineiston saatavuuden ja suojaamisen välillä. Virkin mukaan lakia datan toisiokäytöstä on alettu korjata. Jos säädökset datan toisiokäytöstä saadaan joustavimmiksi ja lupaprosessit nopeutuvat, tarjoaa se monia mahdollisuuksia tekoälytutkimukseen. 

Tekoälymallit ovat kiinnostaneet Virkkiä pitkään. Viime aikoina hän on ollut kehittämässä keuhkoveritulpan ennustemallia tutkijoiden kanssa. Mallia käytetään päätöksenteon työkaluna.

– Jos on epäilys, että päivystykseen tullut potilas on saanut keuhkoveritulpan, on toimittava nopeasti. Kone pystyy nopeasti vilkaisemaan kuvapakan läpi ja neuvomaan radiologia, mitä kohtaa kuvasta kannattaisi katsoa tarkemmin. Sitten päätetään, pitääkö aloittaa liuotus. Jos ei, niin hoitolinja on toinen. Kaikki pitäisi pystyä tekemään alle 10 minuutissa: keuhkojen kuvaus, diagnoosi ja hoidon aloittaminen.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri käyttää CSC:n ePouta -pilvipalvelua ja sairaanhoitopiiriin on saatu CSC:n laskentaympäristöön dedikoitu 10 gigabitin yhteys.

Tulevaisuudessa algoritmi voi tunnistaa glaukooman silmänpohjakuvista

Glaukooma eli vanhalta nimeltään silmänpainetauti on näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermonpäähän ja hermosäiekerrokseen. Haasteena taudissa on, että glaukooma on usein alkuvaiheessa täysin oireeton tai vähäoireinen. Koska vaurioita ei voida korjata, tauti tulisi löytää mahdollisimman varhain. Glaukooman havaitsemisen ja etenemisnopeuden tunnistamiselle olisi tärkeää, että terveydenhuollon järjestelmien avulla löydettäisiin mahdollisimman varhain suuren riskin tapaukset. Glaukooman varhaisen havaitsemisen avuksi on nyt kehitteillä tekoälymalleja.

Tutkija ja projektipäällikkö Ara Taalas on erikoistunut datatieteeseen, tekoälyyn ja koneoppimisen algoritmeihin lääketieteessä. Yksi hänen tutkimuskohteistaan on kehittää tehokkaita oppivia algoritmeja glaukooman havaitsemiseen Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) ja Terveystalon yhteisessä projektissa. Aiemmin Taalas on mallintanut kantasolujen erilaistumisprosesseja ja tehnyt lääkeainesuunnittelua.

Tekoälysovellusten avulla työnjako tullee merkittävästi muuttumaan optisella alalla ja silmäsairauksien diagnostiikassa. Tämä tarjoaa myös avaimia merkittävästi lisääntyvän potilasmäärän hoitoon. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä glaukoomaa sairastavien potilaiden määrä Suomessa kaksinkertaistuu nykytasosta vuoteen 2030 mennessä.

Taalas on CSC:n laskentapalvelujen käyttäjä. Hän kehittää malleja yhteistyössä FIMM:in Machine Learning in Biomedicine-ryhmän tutkijoiden kanssa, ja samaa lähdekoodia pystytään käyttämään ristiin CSC:n ja Terveystalon laskentapalvelimilla.

Lue lisää:

Potilasdatan ansiosta saadaan entistä parempia tekoälymalleja
Tulevaisuudessa algoritmi voi tunnistaa glaukooman silmänpohjakuvista