null Euroopan digisiirtymä - ei vain teknologista kehitystä vaan laajempi yhteiskunnallinen murros

Kuva: Adobe Stock

Euroopan digisiirtymä: ei vain teknologista kehitystä, vaan laajempi yhteiskunnallinen murros

Euroopan komissio on julistanut 2020-luvun Euroopan digitaaliseksi vuosikymmeneksi ja pyrkinyt konkretisoimaan asiaa tekemällä ehdotuksen ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” -politiikkaohjelmaksi. Ohjelman tarkoituksena on asettaa tavoitteet Euroopan digitaaliselle siirtymälle vuoteen 2030 mennessä ja luoda sille seuranta- ja toimeenpanomekanismit. Ehdotus on nyt siirtynyt Euroopan parlamentin ja EU:n jäsenmaiden neuvoston käsittelyyn, ja lopullisen päätöksen odotetaan syntyvän tämän kevään aikana.

Olemme CSC:llä seuranneet tiiviisti digitaalisen vuosikymmenen suunnitelmia ja toimittaneet komissiolle näkemyksiämme siitä, mitä digitalisaation 2030-tavoitteissa tulisi ottaa huomioon. Viimeisimmässä lausunnossamme nostimme esiin huolemme komission ehdottamien tavoitteiden kapea-alaisuudesta ja teimme muutamia ehdotuksia siitä, miten digitalisaatiotavoitteet voisi kytkeä tiiviimmin esimerkiksi Euroopan datastrategiaan, Euroopan vihreän kehityksen tavoitteisiin sekä lukuisiin koulutus-, tutkimus ja innovaatiopoliittisiin aloitteisiin.

Digitalisaatiosta puhuttaessa saattaa jäädä usein huomaamatta, että se ei ole pelkkää teknologiaa tai IT:tä, vaan huomattavasti isompi ja kokonaisvaltaisempi asia, systeeminen muutos, joka vaatii uudenlaisia rakenteita, prosesseja, toimintakulttuuria ja pelisääntöjä. Digitalisaatio voi tuoda sellaista lisäarvoa, jota emme vielä tänä päivänä edes pysty hahmottamaan. Erilaisten uusien mahdollisuuksien tunnistaminen vaatii teknologisen ymmärryksen aiempaa tiiviimpää kytkentää koko yhteiskunnan toimintaan. Tämän ymmärtäminen on edellytys sille, että digitalisaatiota todella voidaan edistää.

Ei digitalisaatiota ilman dataa

Komission ehdottamat digitalisaation 2030-tavoitteet on ryhmitelty aiemmin lanseeratun digitaalisen kompassin ilmansuuntien mukaisesti neljän otsikon alle: osaaminen, infrastruktuuri, yritysten digitaalinen muutos ja julkisten palveluiden digitalisointi. Näiden joukossa loistaa poissaolollaan data, jonka käsittely on jostain syystä rajattu politiikkaohjelman ulkopuolelle. Tätä voi pitää vähintäänkin kummallisena valintana, onhan data se raaka-aine, jota ilman mikään digitaalisen kompassin ilmansuunnista ei pysty ulosmittaamaan kaikkia digitalisaatiokehityksen hyötyjä.

Eurooppalaista datayhteiskuntaa on viime vuosina kehitetty vahvasti laatimalla sille pelisääntöjä sekä rahoittamalla datanhallinta- ja laskentakapasiteetin vahvistamiseen tähtääviä hankkeita esimerkiksi suurteho- ja kvanttilaskentaan keskittyvän EuroHPC-yhteisyrityksen puitteissa. Tätä kehitystä tulee edelleen vahvistaa lisäämällä digitaalisen vuosikymmenen politiikkaohjelmaan konkreettiset tavoitteet valtioiden ja sektoreiden rajat ylittävien datavirtojen ja datan uudelleenkäytön edistämiselle. Nämä voivat koskea esimerkiksi yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien rakentamista olemassa olevia infrastruktuureja, osaamista ja kokemusta hyödyntäen. Tavoitteilla tulee myös systemaattisesti edistää yhteentoimivuutta ja yhteisiä datanhallintakäytäntöjä MyData- ja FAIR-periaatteiden sekä eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden pohjalta.

Kestävää ja ihmiskeskeistä digitalisaatiota

Digitaalisen ja vihreän kehityksen välinen yhteys on tiivis, ja siksi viime aikoina onkin puhuttu paljon vihreästä ja digitaalisesta kaksoissiirtymästä. Digitalisaation avulla on mahdollista luoda vähäpäästöisiä tai päästöttömiä ratkaisuja eri teollisuudenaloilla ja tarjota uudenlaisia välineitä ilmaston ja ympäristön kannalta hyödylliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Samalla ICT-alan oma sähkönkulutus on suurta ja hiilijalanjälki sen myötä huomattava. Digitalisaation 2030-tavoitteisiin tuleekin lisätä kaksiosainen ICT-alan hiilijalanjälkeä koskeva tavoite: ensin EU-maiden on sovittava yhteisestä tavasta mitata alan hiilijalanjälkeä ja sen jälkeen tavoitteista sen pienentämiseksi siten, että se saadaan lopulta poistettua kokonaan.

Digitalisaatio ei etene itsestään vaan digisiirtymänkin keskiössä ovat ihmiset. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota osaamisen kehittämiseen, ja komission ehdotuksessa onkin mukana muutamia digitaalisiin taitoihin liittyviä tavoitteita. Näitä tulee vielä laajentaa koskemaan kaikkien alojen osaamisen jatkuvan laaja-alaisen päivittämisen mahdollisuuksia, opettajien digiosaamisen vahvistamista sekä koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan välisten yhteyksien tiivistämistä. 2030-tavoitteiden ihmiskeskeisyyttä tulee vahvistaa myös edistämällä digitaalisten palveluiden käytettävyyttä esimerkiksi käyttäjiä osallistavan yhteissuunnittelun keinoin. Palveluiden tulee olla loppukäyttäjän näkökulmasta helposti saavutettavissa ja käytettävissä, ja toimialaspesifiä tukea ja palveluita tulee olla saatavilla. Tämä on myös itsessään alue, joka vaatii uudenlaisen osaamisen kehittämistä.

Yhteistyöllä kohti digitaalista vuosikymmentä

Digitalisaatiossa on kyse niin suuresta yhteiskunnallisesta murroksesta, että tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä, jotta sen asettamiin haasteisiin pystytään vastaamaan ja mahdollisuudet hyödyntämään täysimääräisesti. Onkin hienoa, että komissio pyrkii politiikkaohjelmaehdotuksellaan edistämään laajoja monikansallisia hankkeita, jotka yhdistävät eri rahoituslähteiden panostuksia ja pyrkivät toteuttamaan sen mittaluokan digitalisaatiohankkeita, joita mikään yksittäinen jäsenmaa ei pysty yksin toteuttamaan. Näitä hankkeita tulee toteuttaa niin, että EOSCin, GAIA-X:n ja EuroHPC:n kaltaisten hankkeiden puitteissa jo rakennettu infrastruktuuri ja osaaminen hyödynnetään täysimääräisesti. Lisäksi yhteentoimivuutta kaikkien uusien ja vanhojen hankkeiden välillä tulee kehittää systemaattisesti eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden mukaisesti.

Yhteistyön henkeä tulisi vahvistaa myös digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä koskevissa 2030-tavoitteissa. Komission ehdottamat tavoitteet keskittyvät yksittäisiin infrastruktuurityyppeihin ja kaipaavat rinnalleen tai ehkä jopa tilalleen tavoitetta kokonaisvaltaisten, erityyppisistä infrastruktuureista rakentuvien horisontaalisten ja yhteentoimivien ekosysteemien luomisesta. Kehittämällä pilvi-, suurteho- ja kvanttilaskennan, tekoälyn, datanhallinnan ja tietoliikenneyhteyksien infrastruktuureja valtioiden ja sektoreiden rajat ylittävässä yhteistyössä yhtenä kokonaisuutena luodaan parempia edellytyksiä datan hyödyntämiselle laajasti koko yhteiskunnassa, mikä puolestaan tukee yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä.

Digitaalista vuosikymmentä koskevan lainsäädäntöprosessin edetessä haluamme tarjota kokemuksemme ja asiantuntemuksemme Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden lainsäätäjien käyttöön. Teemme mielellämme yhteistyötä myös samanmielisten kumppaneiden kanssa sekä 2030-tavoitteita asetettaessa että niiden edistämiseen tähtääviä hankkeita toteutettaessa.  Haluamme lisätä ymmärrystä ja edistää tätä isoa muutosta laajassa yhteistyössä. Tehdään yhdessä vihreästä ja digitaalisesta kaksoissiirtymästä totta!

Lisää tästä aiheesta » Siirry sisältöihin ja uutisiin »

Irina Kupiainen

Kirjoittaja työskentelee yhteiskuntasuhdejohtajana ja vastaa yksikön toiminnasta EU ja kansallisella tasolla

Twitter: @IrinaKupiainen

 

Satu Tuomikorpi

Kirjoittaja työskentelee EU-politiikan erityisasiantuntijana CSC:llä