Funetin juhlavuosi - 40 vuotta toimintaa ja 35 vuotta internetissä

Kuva: Adobe Stock

Funetin juhlavuosi: 40 vuotta toimintaa ja 35 vuotta internetissä

Tänä vuonna on kulunut 40 vuotta Suomen silloiset yliopistot yhdistäneen Funet-tietoverkon (Finnish University and Research Network) perustamisesta ja 35 vuotta Suomen liittymisestä maailmanlaajuiseen internetiin. Juhlavuottaan viettävä Funet voi olla ylpeä monista saavutuksistaan, eikä Suomen liittäminen internetiin ole niistä vähäisin. Myös tulevaisuus näyttää valoisalta; Funetin ja verkon kautta käytettävien palvelujen merkitys on kasvanut entisestään Suomen tieteen tekemisen ja korkeakouluopetuksen kehittämisen mahdollistajana.

Nykyisin tietoverkot ovat yksi merkittävimmistä infrastruktuureista. Tietoverkoista on tullut meille arkinen itsestäänselvyys ja välttämättömyys ja mitä useammat laitteet ja palvelut liitetään verkkoon, sitä merkittävämmäksi tietoverkot tulevat. Nykyiset palvelut pohjautuvat varhaisiin innovaatioihin ja kokeiluihin, joista kehitys on lähtenyt liikkeelle.

CSC:n palveluissa Funet-verkko on perusta, jonka varaan on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Tutkimusdata siirtyy verkossa tutkijoiden hyödynnettäväksi ja supertietokoneita käytetään verkon välityksellä. Opetuksen sähköiset palvelut, tietovirrat ja -varannot eivät toimisi ilman Funet-verkkoa.

Merkittäviä virstanpylväitä

Internetin juuret ovat 1960-luvun lopussa USA:n puolustushallinnon ARPANETissa (1969) ja hieman myöhemmin ensimmäisessä USA:n yliopistoja yhdistäneessä tietoverkossa. Suomessa nähtiin tarve yliopistot yhdistävälle tietoverkolle 1980-luvun alkupuolella. Vuonna 1983 opetusministeriö asetti Funet-projektin, jossa pieni ryhmä tietoliikenteestä kiinnostuneita tietotekniikan asiantuntijoita sai tehtäväkseen koordinoida yliopistot yhdistävän tietoliikenneverkon kehittämistä. Funet perustettiin 29.12.1983 ja seuraavana vuonna Funet-verkko yhdisti yliopistojen keskustietokoneet toisiinsa.

Nostamme tässä esille muutamia merkittäviä virstanpylväitä Funetin 40-vuotisen matkan varrelta.

Suomen ensimmäinen viesti internetiin

Torstaina 1. joulukuuta 1988 tehtiin ensimmäinen reititystesti, jolloin IP-paketteja (dataa) saatiin kulkemaan Suomesta pohjoismaisen Nordunetin kautta USA:aan eli käytännössä National Science Foundationin NSFNETin ja Arpanetin verkkoihin. Näin Funet liitti Suomen kansainväliseen internetiin. Seuraavaa viestiä voidaan pitää Suomen internetin alkuhetkenä.


Viestin RIP tarkoittaa reititysprotokollaa (routing information protocol).

Nic.funet.fi ja Linuxin maailmanvalloitus

Linux on tunnetuin ja ehkä merkittävin avoimen ohjelmistokehityksen menestystarina. Linux-perheeseen kuuluva käyttöjärjestelmä löytyy nykyään kodinkoneista ja Android-puhelimista kotitietokoneisiin, ihmisten arkisia palveluita pyörittävistä palvelimista raskasta tieteellistä laskentaa jauhaviin supertietokoneisiin. Myös tietoliikenteessä palvelimet ja reitittimet toimivat Linux-alustalla.

Linuxin syntymäpäivänä pidetään 25.8.1991, jolloin Linuxin ytimen koodannut Linus Torvalds kirjoitti comp.os.minix-uutisryhmään olevansa tekemässä vapaata käyttöjärjestelmää: “I’m doing a (free) operating system (just a hobby, won’t be big and professional like gnu).”

17.9.1991 Torvalds laittoi Linuxin version 0.01 avoimesti kaikkien saataville CSC:n tiedostopalvelin nic.funet.fi kautta. Tiedostojen jakoon tarkoitetut ftp-palvelimet olivat alkuajan internetissä hyvin merkittävä palvelu. Funetin ftp-palvelu eli nic.funet.fi on edelleenkin käytössä ja se on yksi Suomen pitkäikäisimmistä internet-palveluista.

Sähköinen tunnistaminen

Verkkopalveluiden määrän lisääntyessä ilmeni tarve henkilön sähköiseen tunnistamiseen. HSTY-hanke (henkilön sähköinen tunnistaminen yliopistoissa) käynnistyi vuonna 2000 opetusministeriön rahoittamana. Ammattikorkeakoulut liittyivät mukaan hieman myöhemmin (HSTYA). Tältä pohjalta syntyi Haka-luottamusverkosto, jonka tarjoaman tunnistautumisen avulla käyttäjät voivat kirjautua kotiorganisaationsa tunnuksillaan toisten organisaatioiden palveluihin, kuten yhteistyöalusta Eduuniin tai etätenttijärjestelmään.

Tähän aikaan sähköistä tunnistamista kehitettiin monella taholla, ja Funet oli merkittävästi mukana kehitystyössä. Henkilön sähköisen tunnistamisen varhaiset kokeilut ovat mahdollistaneet verkkoasioinnin nykyisessä laajuudessaan: viranomaisten kuten Kelan tai Verohallinnon palvelusta verkkopankkipalveluihin ja suureen joukkoon aivan arkisina pitämiimme asioihin.

Funet CERT ja tietoturva

Käyttäjämäärän kasvu ja uudet palvelut tekivät internetistä myös haavoittuvamman. Eri maihin perustettiin CERT-ryhmiä (Computer Emergency Response Team) vastaamaan nopeasti erilaisiin verkon turvallisuutta uhkaaviin ilmiöihin. Funet oli tietoturvan edelläkävijä ja perusti vuonna 1995 Suomen ensimmäisen CERTin jakamaan tietoa verkon tietoturvauhista ja ohjeita niihin reagoimiseen. Nykyisin yleistynyt erilaisten pilvipalveluiden käyttö on korostanut entisestään tietoturvatyön merkistystä, niin myös Funet-yhteisössä.

Kvanttiteknologia

Kvanttiteknologiaan kohdistuu suuria odotuksia. Kvanttitietokone tarvitsee perinteistä supertietokonetta toimiakseen ja Suomen ensimmäinen  kvanttitietokone kytkettiin supertietokone LUMIin - kuinkas muutenkaan kuin Funet-verkon avulla. Kvanttitietokonetta pidetään paitsi laskennallisen tieteen mullistajana, myös hyvin tehokkaana salauksen murtajana, joten kvanttiaikaan valmistautuminen on käynnissä myös verkkoteknologian puolella. Funet on mukana rakentamassa ensimmäistä kvanttisalauksen koeverkkoa.

Tiedonsiirron suurtehoyhteydet

2000-luvun alkupuolella Funet otti käyttöön tieteen ja tutkimuksen erityistarpeisiin luodut muusta internetistä erilliset suurtehoyhteydet eli ns. valopolut. Yksi ensimmäisistä hyödyntäjistä oli Metsähovin radio-observatorio Kirkkonummella. 10 Gbit/s nopeudella toimivan valopolun avulla Metsähovista siirrettiin radioteleskoopin keräämää mittausdataa jälleenkäsiteltäväksi Keski-Euroopassa ja USA:ssa sijaitseviin tutkimuskeskuksiin. Aikaisemmin data on siirretty lähettämällä kiintolevyjä postitse.

Funet on testannut Funet-verkon suorityskykyä erittäin nopeilla tietoliikenneyhteyksillä ja on tehnyt kaksi tiedonsiirron maailmanennätystä. 

Vuonna 2021 bittien siirto onnistui 800Gbit/s nopeudella yli 2 000 km päähän eli pitemmälle mihin kukaan muu oli pystynyt normaalissa käytössä olevan verkon yli. Vuonna 2022 Funet ja Ruotsin Sunet onnistuvat siirtämään dataa 400 Gbit/s nopeudella 10 000 km päähän.

Vuosien 2023 ja 2024 aikana Funet ottaa käyttöönsä ensimmäisiä 400 Gbit/s runkoverkkoyhteyksiä ensimmäisten tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen tietoverkkojen joukossa maailmassa.

Vuonna 2023 Funet toimitti Eiscat3D-tutkimushankkeelle 3 x 4 Tbit/s-yhteydet Suomen Kaaresuvantoon, Norjan Skibotniin sekä Ruotsin Kaiseniemeen ja Kiirunaan, yhdessä pohjoismaisten tietoverkkojen Norjan Sikt:n ja Ruotsin Sunetin kanssa. EISCAT 3D -tutkajärjestelmän avulla saadaan kolmiulotteinen näkymä ilmakehän ilmiöihin kuten revontuliin.

Lisää tästä aiheesta » Siirry sisältöihin ja uutisiin »

Tommi Kutilainen