Kansainvälisen ORCID-tutkijatunnisteen käyttö Pohjoismaissa etenee


 

Kansainvälisiä tutkijatunnisteita hallinnoiva ORCID järjesti työpajan pohjoismaisille ORCID-konsortiolle 29.5.2018 Espoossa. Tilaisuutta isännöi CSC. Työpajassa kerrottiin uusista kehityshankkeista, ja Suomen, Ruotsin, Tanskan sekä Norjan edustajat esittelivät tutkijatunnisteen käyttöönottoa kansallisissa ja yliopistojen palveluissa.

Pohjoismaissa tutkimustiedon hallintaa on kehitetty pitkälle ja siten kaikissa maissa on jo olemassa kansallisia julkaisu- ja tutkimustietokantoja. Myös ORCIDin integrointia kansallisiin palveluihin on edistetty ja esimerkiksi tutkimusrahoittajat, yliopistot ja ministeriöt ovat hyödyntäneet sitä yhteentoimivien palveluiden rakentamisessa.

Kuten muissa pohjoismaissa, Suomessakin on aktiivinen ja kasvava ORCID-konsortio, mikä mahdollistaa jäsenille tunnisteen integroimisen esimerkiksi osaksi omaa tutkimustietojärjestelmää. Tutkija voi antaa luvan tietojensa automaattiseen siirtymiseen järjestelmästä omaan profiiliinsa ORCID-palvelussa ja siitä edelleen muihin käyttämiinsä palveluihin. Tanskassa tunnisteen on todettu helpottavan etenkin tutkijan tietojen siirtämistä tämän vaihtaessa organisaatiota.

ORCID-tunnisteen hyödyntäminen on ajankohtaista myös CSC:llä kehitettävän kansallisen tutkimustietovarannon näkökulmasta. Tavoitteena on käyttää ORCID-tunnistetta tutkijoiden yksilöivässä tunnistamisessa sekä mahdollistaa tutkijan autonomisuus niin, että tutkija voi itse antaa tutkimustietovarannolle luvan omien tietojensa hakemiseen ja yhdistämiseen. Tällä hetkellä monissa kansallisissa järjestelmissä tunnistaminen perustuu tutkijan nimeen, mutta käytäntö on hankala, sillä samannimisiä tutkijoita sekä nimivariantteja on useita ja toisinaan tutkijan nimi vaihtuu.

Tapaamisessa mielenkiintoa herätti myös ORCIDin uusi kehitysprojekti ORBIT, joka mahdollistaa rahoitustietojen siirtämisen rahoittajalta tutkijan ORCID-profiiliin. Lisäksi tarkoituksena on kehittää toiminnallisuus, jonka avulla tutkija voisi tuottaa ORCID-palvelusta CV:n tai julkaisuluettelon rahoitushakemukseensa. Suomalainen tutkimustietovaranto sekä yhdeksi sen lähdejärjestelmäksi rakennettava hanketietovaranto toimisivat jatkossa välittäjänä suomalaisten rahoittajien ja ORCID-palvelun välillä. Samalla Suomi voisi saada jalansijaa kansainvälisenä suunnannäyttäjänä ORCID-tunnisteen kansallisen tason hyödyntämisessä.

Lisää ajatuksia ORCID-tutkijatunnisteen hyödyistä ja työpajapäivän keskustelusta voi lukea tietoasiantuntija Aija Kaiteran (Helsingin yliopisto) blogikirjoituksesta https://blogs.helsinki.fi/thinkopen/orcid-nordics-workshop-2018/#more-206.


Valtakunnallinen tutkimustietovaranto kokoaa yhteen esimerkiksi julkaisuja, tutkimusaineistoja, tutkimusinfrastruktuureita, tutkijoita, hankkeita/projekteja ja tutkimusryhmiä koskevia metatietoja. Osana tutkimustietovarantoa toteutetaan hanketietovaranto, jonka tarkoituksena on koota yhteen tiedot eri tutkimusrahoittajien rahoittamista hankkeista. CSC toteuttaa tutkimustietovarantoa opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Lue lisää tutkimustietovarannosta tutkimustietovaranto.fi.


KUVA: MINNA ALA-MANTILA/CSC