LUMI end user webinar
LUMI-loppukäyttäjäwebinaarin jälkimainingit
LUMI-loppukäyttäjäwebinaari tavoitti yli 250 osallistujaa 19. toukokuuta 2020. Webinaarista on nyt saatavana tallenne niille, jotka eivät pystyneet osallistumaan webinaariin.
Webinaarin avasi LUMIn ohjelmajohtaja Pekka Manninen, joka kertoi osallistujille aluksi taustatietoa eurooppalaisesta suurteholaskennan yhteisyrityksestä EuroHPC:stä ja LUMI-supertietokoneesta.
– Tämä on EuroHPC:n ja LUMI-konsortion yhteinen ponnistus. Olemme ainutlaatuisessa tilanteessa, joka avaa mahdollisuuden jakaa osaamista, voimavaroja ja investointeja, Manninen aloitti.
Hän selitti alustavan resurssienjakokäytännön ja esitteli LUMIn aikajanan. LUMI tulee yleisesti saataville vuoden 2021 toisella neljänneksellä.
Seuraavaksi Manninen esitteli LUMIn arkkitehtuuria. LUMIn laskentateho on yli 200 petaflopsia, ja teho saavutetaan GPU:illa eli yleiskäyttöisillä grafiikkaprosessoreilla.
– LUMIsta tulee maailman johtava tekoälyalusta. Käymme parhaillaan superkonejärjestelmän hankintaneuvotteluja, Manninen kertoi.
Asennushetkellä LUMIsta tulee yksi maailman kymmenestä tehokkaimmasta supertietokoneesta.
– Ja käyttäjäkokemuksen osalta siitä tulee numero ykkönen, Manninen totesi kertoessaan LUMIn entistä paremmasta käyttäjäkokemuksesta ja käyttäjätukimallista. Hajautettu käyttäjätuki on myös jotain aivan uutta, hän huomautti.
Viimeiset päätökset järjestelmästä tehdään kesällä 2020.
Osuutensa lopuksi Manninen kannusti kaikkia pohtimaan jo nyt sopivia projekteja ja käyttötapauksia LUMIlle.
– Miettikää potentiaalisia Tier-0-kokoluokan suuria haasteita ja käyttötapauksia, joissa yhdistyvät simulointi ja tekoälymenetelmät samassa työnkulussa. Sparraamme mielellämme ideoita!
– Kannattaa myös muistaa, että saatavilla on laaja valikoima GPU-laskentaa tukevia yhteisökoodeja; selvitä, joko suosikkiohjelmistosi tukee GPU-laskentaa, ja jos näin ei ole, harkitse kilpailevaan ratkaisuun siirtymistä, Manninen päätti.
Keynote-puhujat: tekoälyä ja suurteholaskentaa
Webinaarissamme oli kaksi keynote-puhujaa. Ensimmäisenä vuoron sai professori Jörg Tiedemann Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden laitokselta. CSC:n laskentapalveluja käytetään säännöllisesti digitaalisten ihmistieteiden tutkimuksessa. Tiedemannin tutkimusaloja ovat kieliteknologia ja luonnollisen kielen prosessointi (Natural Language Processing eli NLP). NLP yhdistelee kielitiedettä, tietojenkäsittelyoppia ja tekoälyä, ja tutkimuksessa käsitellään ja analysoidaan suuria määriä luonnollista kielidataa, mikä vaatii paljon laskentatehoa.
– Nykyaikainen NLP on datavetoista ja tukeutuu syvien neuroverkkojen hyödyntämiseen. Yleensä verkot esikoulutetaan suurilla datasarjoilla, minkä jälkeen niitä hienosäädetään alakohtaisia tehtäviä varten. Opeteltavia parametreja on miljoonia, ja mallit ovat aina vain suurempia ja sisältävät entistä enemmän kerroksia. Tästä syntyy merkittävä laskentakuorma, Tiedemann selitti.
Helsingin yliopisto keskittyy käännösmalleihin. Malleja voidaan käyttää myös semantiikan tutkimiseen eri kielten välillä. Tiedemannin ryhmä keskittyy monikielisiin malleihin, joiden tavoitteena on oppia entistä tarkempia merkitysten representaatioita yhdistelemällä monia eri kieliä ja niiden käännöksiä.
– Tulokset osoittavat, että mitä enemmän tietoa neuroverkko saa, sitä tarkempi semanttisen syötteen jaettu representaatio on, Tiedemann kertoi.
– Tutkimus nojaa pitkälti GPU-laskentatehoon ja vaatii myös paljon tallennustilaa. Odotamme innolla LUMIa, Tiedemann sanoi.
Toinen vieraileva puhujamme, professori Ilpo Vattulainen Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta aloitti kertomalla, miten laskennallinen tutkimus on kehittynyt vuosien mittaan ja millaista HPC (High Performance Computing) -tutkimusta hän itse on tehnyt. Vattulaisen ja hänen tutkimusryhmänsä tutkimusaiheet ovat vaihdelleet esimerkiksi covid-19-tutkimuksesta kuivasilmäoireyhtymään ja tyypin 2 diabetekseen.
– LUMI avaa uusia mahdollisuuksia ja mahdollistaa paradigman muutoksen: 200 petaflopsia on jotakin aivan uutta, Vattulainen huomautti.
Hän halusi herätellä HPC-tutkimusyhteisöä miettimään jo nyt, millaisia tutkimuskysymyksiä LUMIlla voitaisiin ratkaista.
– Keksikää uusia tutkimuskysymyksiä, jotka vaativat ennennäkemätöntä suurteholaskentakapasiteettia – ongelmia, joita ette uskaltaneet edes lähestyä aiemmin, Vattulainen päätti puheenvuoronsa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Webinaarin lopuksi yleisö sai tilaisuuden esittää kysymyksiä. Seuraavaan on koottu keskustelun kohokohdat.
K: Mitkä esiasennetut ohjelmistoresurssit ovat saatavana, kun LUMI otetaan käyttöön? Onko näistä jo alustavaa listaa?
V: Pekka Manninen: Meillä on tästä parhaillaan käynnissä kysely. Kysely on lähetetty nykyisille CSC:n käyttäjille. Listalla ovat "tyypillisimmät tapaukset”: yleisimmin käytetyt tieteelliset ohjelmistot ja kaupalliset ohjelmistot eri tieteenaloilta. Valinnat seurailevat CSC:n nykyistä ohjelmistoportfoliota. Räätälöimme LUMIn ohjelmiston käyttäjien tarpeiden ja pyyntöjen mukaan. Jos havaitsemme käyttäjätarpeen, voimme kehittää portfoliota.
Milloin aloitatte LUMI-pilottiprojektit?
PM: Pilottikäyttäjiä tulee eri puolilta LUMI-konsortiota. Aloitamme pilottien suunnittelun vuoden loppupuolella. Pilottiprojektit käynnistyvät vuoden kuluttua. Yleinen saatavuus alkaa vuoden 2021 toisella neljänneksellä.
Mitä GPU-ohjelmointikieliä tulee saataville?
PM: CUDA/HIP, OpenACC tai OpenMP5, tai ylätason kirjastoja ja kehyksiä. Saataville tulee myös alakohtaisempia sovelluksia.
Onko resurssienjaossa mahdollista tehdä hyvin pieniä allokointeja oheistyökaluille, jotka hyödyttäisivät monia tieteellisiä projekteja?
PM: Tämä on tietysti tärkeä kehityssuunta ja trendi tietojenkäsittelytieteissä yleisestikin.
Onko suunnitelmissa tarjota ennakkokäyttöoikeutta testijärjestelmiin tai vastaaviin, jotta koodeja voisi profiloida ja optimoida ennen koko järjestelmän käyttöönottoa?
PM: Kyllä. Tämä riippuu kuitenkin siitä, tehdäänkö asennus yhdessä vai kahdessa vaiheessa.
Mikä on XL-solmujen muistin enimmäismäärä? Onko teknisistä ominaisuuksista saatavana lisätietoja?
PM: En pysty kertomaan vielä kaikkia yksityiskohtia, koska hankintaprosessi on kesken. Yksittäisen XL-solmun muistin enimmäismäärä tulee olemaan 1 ja 2 teratavua. Grafiikkaprosessorien osalta voin sanoa, että muistia tulee olemaan vähintään 40 gigatavua GPU:ta kohden. Kerromme lisää kesän aikana, kun viimeiset hankintapäätökset on tehty.
Kertoisitko hieman lisää LUMI-käyttäjätuesta?
PM: Tarjoamme hajautetun käyttäjätuen, jossa on työntekijöitä kaikista LUMI-konsortion maista. Tuen käyttäminen on hyvin helppoa: tukea saa yksinkertaisesti tekemällä tukipyynnön.
Katso tallenne webinaarista:
Etkö saanut vastausta kysymykseesi? Lähetä sähköpostia osoitteeseen: contact(at)lumi-supercomputer.eu. Voit myös ottaa meihin yhteyttä sosiaalisen median kanavien kautta.