null Tekoälyn eettisiä haasteita

Tekoälyn eettisiä haasteita

Tekoälyn nopea kehitys nostaa esiin myös eettisiä kysymyksiä sen käyttämiseen liittyen. Tekoäly on kiehtova ilmiö, sillä se kykenee sellaisiin älykkäinä pidettyihin toimintoihin, jotka aiemmin ovat olleet vain elävien olentojen yksinoikeus. Tämä kuitenkin aiheuttaa myös eettisiä haasteita. Tältä sivulta voit lukea erilaisista tekoälyyn liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja siitä, miten niihin voisi mahdollisesti vastata.

Olemme kaukana yleisestä tekoälystä

Tekoälyn kehitykseen liittyy suurempia ja pienempiä eettisiä haasteita. Kuten muutkin teknologiat, tekoäly on arvoneutraali; sitä voidaan käyttää niin hyvään kuin pahaan. Scifi-tarinoista tutuissa skenaarioissa tekoäly kehittyy ihmistä älykkäämmäksi, kehittää oman tahdon ja syrjäyttää ihmisen. Ihmistä kaikessa paremmin suorituvasta yleisestä tekoälystä ollaan kuitenkin kaukana. Tässä mielessä tekoäly ei ole kovinkaan älykäs, vaan pikemminkin tyhmä.

Toisaalta, tarkasti rajatuissa tehtävissä tekoäly voi olla todella hyödyllinen ja tehokas. Tekoälyn vahvuus on, että se on erittäin hyvä käsittelemään toistuvia ja samankaltaisia päätöksentekotilanteita. Hyvä uutinen on, että päätöksenteon tavoitteet asettaa ihminen. Toisaalta huono uutinen on, että sopivien tavoitteiden asettaminen voi olla vaikeaa.

Tekoälyn käytössä on oltava tarkkana

Tekoälyn käyttöön liittyviä haasteita ovat muun muassa työmarkkinoiden muutos, ammattien katoaminen, tekoälyn väärinkäyttö, tekniset haasteet, yksityisyydensuojan heikkeneminen ja vastuukysymykset. Nykyisiä työtehtäviä tullee lähivuosina katoamaan, kun tekoäly tekee ne paremmin, nopeammin ja halvemmalla. Toisaalta tekoälyn kehitys luo aivan uusia työtehtäviä. Yhteiskunnan täytyy keksiä keinot, joilla sopeutua muutokseen.

Jaamme koko ajan omaa dataamme yritysten käyttöön. Tämä nostaa kysymyksiä yksityisyydensuojasta ja datan hyväksyttävästä käytöstä. Tekoälyyn liittyy myös mahdollisuus käyttää sitä väärin, joko tahattomasti tai tahallaan. Tekoälyn voi ohjelmoida tekemään eettisesti arveluttavia valintoja. Tekoälyn tehdessä virheen vastuullisen löytäminen voi olla vaikeaa. Myös virheet algoritmeissa voivat johtaa ei-toivottuihin lopputuloksiin. Tutkimuksessa riskinä on erityisesti huonolaatuinen tai vääristynyt data. Jos käytetty data on liian yksipuolista, ei tuloksia voida välttämättä yleistää. Samoin jos data syrjii tai suosii esimerkiksi tiettyä ihmisryhmää, se näkyy lopputuloksessa.

Eettinen tekoäly Euroopan vahvuutena?

Euroopassa tekoälyä on sekä EU-tasolla että monessa maassa lähestytty ihmiskeskeisestä näkökulmasta. Tämä tarkoittaa, että tekoälyn eettisyys ja ihmisten perusoikeuksien toteutuminen tulisi aina olla tekoälyn käyttämisen lähtökohta. Hiljattain eettisiä ohjesääntöjä tekoälyn käytölle on esitelty niin EU-tasolla kuin osana Suomen tekoälyohjelmaa. Lisäksi Suomi laati EU-puheenjohtajuutensa yhteydessä periaatteet ihmislähtöiselle datataloudelle. Meillä siis halutaan selvästi pitää ihminen keskiössä tekoälyn ja datatalouden kehityksessä. Vaikka eettiset näkökulmat eivät tähän mennessä ole olleet kovassa huudossa maailmanlaajuisessa tekoälykilvassa, voivat ne nousta vielä arvoon arvaamattomaan, kun ihmiset alkavat vaatia läpinäkyvämpää tekoälyn käyttöä.

Videot

Uusimmat blogit ja artikkelit

Lisää sisältöjä

Koronavirus laitetaan kuriin tieteen tietokantojen avulla

Koronavirus voidaan kukistaa kansainvälisellä yhteistyöllä ja tiedon jakamisella. Apuna ovat sähköiset tutkimusinfrastruktuurit. Suomi on jäsenenä näissä ja hyödyt ovat kiistattomat.

Lue lisää »

EU:n digipolitiikka – millaisilla eväillä eteenpäin?

EU:ssa eletään digipolitiikan kannalta mielenkiintoisia aikoja. Viime viikolla komissio julkaisi kolme merkittävää strategia-asiakirjaa liittyen digitalisaatioon, tekoälyyn ja dataan.

Lue lisää »

Matkalla kohti tekoälyä

Tekoäly on puheenaihe, joka ei tällä hetkellä esittelyä kaipaa. Niinpä tekoälystä kirjoitetaan nykyään paljon, kaikkialla ja kaikenlaista. Tekoälyn määrittely on vaikeaa alan tutkijoillekin, joten ymmärrettävästi moni tavallinen keskustelija ei tunnu ihan kauhean hyvin tietävän mistä puhuu, kun puhuu tekoälystä.

Lue lisää »

Missä olet, Sirkku Sokeritoppa?

Kieltämättä 2000-luvun internet-yritysten perustajat näyttävät päässeen käsiksi samanlaisiin rikkauksiin kuin öljykenttien omistajat 1800-luvun lopulla. Facebookin kassaan kilisee 200 000 dollaria minuutissa, ja sen voittoprosentti on 50. Millä edellytyksillä Suomeen voisi syntyä tällaisia rahasampoja? Missä ovat Sirkut, Sakarit ja Danit, jotka näitä sampoja kehittävät Suomessa?

Lue lisää »