Jaettu visio korkeakoulujen digiloikan perusedellytyksenä – aika varmistaa yhteinen polku

Etualalla seminaarin toisena juontajana toiminut Erja Widgrén-Sallinen sekä CSC:n Lara Anastasiou ja Antti Mäki.

Jaettu visio korkeakoulujen digiloikan perusedellytyksenä – aika varmistaa yhteinen polku

Toukokuussa järjestetty Korkeakoulujen kehittyvä digitaalinen palveluympäristö –seminaari kokosi kahdeksi päiväksi yhteen noin 250 korkeakoulutuksen asiantuntijaa. Seminaarin tavoitteena oli edistää Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota 2030 ja sen läpileikkaavina teemoina olivat yhteentoimivuus sekä yhteinen viitearkkitehtuurityö. Digitaalisen palveluympäristön harmonisointiin liittyvät haasteet nousivat keskiöön puheenvuoroissa.

Kevätseminaari pidettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun uudella, yli 6000 opiskelijan kampuksella Myllypurossa, johon rehtori Riitta Konkola toivotti osallistujat tervetulleiksi. Hän kertoi, että Metropolian kampusprojektissa on kehitetty fyysisten oppimisympäristöjen ohella hyvin vahvasti myös toimintakulttuuria.

Konkola toimii myös Visio 2030 –johtoryhmässä ja hän korosti, että vision toteuttamisessa erityisesti korkeakoulujen yhteisillä palveluilla ja niihin liittyvillä tehtävillä ja toimijoilla on erityinen rooli: ilman hyviä palveluita ja hyvää digitalisaatiota ei voida päästä vision tavoitteisiin.

– Jatkuva oppiminen ja digitalisaatio koskevat meitä kaikkia. Yhteistyöllä pystymme saamaan isojakin muutoksia aikaiseksi niin, että kaikki hyötyvät, uskoo Konkola.

Yhteistyö kaiken A ja O

Johtaja Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä loi puheenvuorossaan katsauksen Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanon tiekartan eri kehittämisohjelmiin ja tulevan työskentelyn tahtotiloihin.

Johtaja Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.


–  Olemme vaiheessa, jossa korkeakoulutuksen kehittämishankkeista kaivetaan esille ne hyvät käytännöt ja asiat, joita on oleellista jatkaa visiotyöhön sovitettuna. Ennen kaikkea tarvitaan yhteinen näkemys ja tahtotila siitä, minne olemme menossa ja minkälaista yhteistä palveluympäristöä olemme kehittämässä. Vasta sen jälkeen yksittäisiä palasia voidaan järkevästi edistää, hän painotti.

Visiotyöllä on haettu yhteistä suuntaa, yhdessä tekemistä ja asioiden jakamista. Tavoitteena on, että korkeakoulutuksen palveluympäristön kehittämisellä tuettaisiin sekä jatkuvaa oppimista että yleistä digitalisaatiokehitystä, yhteistyötä korkeakoulujen välillä ja että myöskin jatkuvan oppimisen näkökulmasta tärkeä modulaarisuus kehittyisi.

Etenemistä yhteiseen digivisioon Vuorinen pohti todeten:

–  Helpoin ja todennäköisin ratkaisu olisi rakentaa rajapintoja ja yhteentoimivuutta eri kokonaisuuksien ympärille. Jos taas lähdemme isompaan muutokseen, tarvitaan vielä enemmän yhteistyötä ja siksi keskustelu korkeakoulusektoreiden välillä ja korkeakoulujen sekä ministeriön välillä on erittäin tärkeää, Vuorinen korosti.

 

Uusi tiedonhallintalaki varmistamassa yhteentoimivuutta

Neuvotteleva virkamies Suvi Remes valtiovarainministeriöstä alusti tietopolitiikan kehittämissuunnitelmista, jotka varmistavat yhteentoimivuutta kansallisesti ja julkishallinnossa.

Suvi Remes valtiovarainministeriöstä.


–  Muutoksen keskiössä on toiminnassa syntyvän tiedon elinkaarenaikainen hallinta, jotta tiedonhallintaan liittyvät vastuut ovat selvillä ja toimintaa johdetaan niiden mukaisesti, Remes avasi yleislain uudistuksen taustaa.

Remeksen mukaan uusi tiedonhallintalaki vuodesta 2020 alkaen on toivottu muutos, joka tukee toiminnan järjestämistä tiedon pohjalta, sekä edistää tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuutta. Tavoitteena on luoda kansallinen yhteentoimivuuden viitekehys.

–  Korkeakouluilla on ollut laadukasta yhteistyötä jo tähän asti sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Kun organisaatioiden tulisi lähteä laatimaan esimerkiksi tiedonhallintamallia, kannattaa katsoa, mitä nyt jo on tehty, ja sovittaa tätä uusiin raameihin. Kaikkea ei tarvitse lähteä keksimään uudelleen, vinkkasi Remes.

 

Jatkuva oppiminen haastaa palveluiden kehittämisen ja tuottamisen mallit

Koulutuksen ja opetuksen palveluiden johtaja Stina Westman CSC:ltä paneutui korkeakoulutuksen tulevaisuuden palveluympäristöihin. Westmanin mukaan tärkeää on digitalisoitumisen ja jatkuvan oppimisen edistäminen kokonaisuutena.

Johtaja Stina Westman CSC:ltä.


–  Korkeakoulutuksen yhteisen palveluympäristön tulee kehittyä oppijalähtöisenä yhteisen tietopohjan päälle yhteistyössä eri koulutusasteiden, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä työelämän kanssa, kuvasi hän puheenvuorossaan.

Kehittämishankkeissa syntyy itsearviointien perusteella runsaasti tuotoksia, erilaisia palveluita, koulutuskokonaisuuksia, verkostoja, malleja, pilotteja, konsepteja tai muuta samanlaista kehitystä.

–  Meidän haasteenamme on koota palveluista yksi tulevaisuuden korkeakoulutuksen palveluympäristö. Kun lähtökohdaksi otetaan oppijan tarpeet, puhutaan toiminnasta, joka on laajempi kuin yhden kehittämishankkeen tai yhden korkeakoulun toiminta. Kun oppiminen on oikeasti jatkuvaa ja avointa, on palvelutarjonta ja sen kehitys meidän kaikkien asia, korosti Westman.

 

Päivitetty viitekehys vastaa toimintaympäristön muutokseen ja tukee oppijakeskeistä toimintaa

KOOTuki-ryhmän puheenjohtaja Erja Widgrén-Sallinen Itä-Suomen yliopistosta, Synergiaryhmän puheenjohtaja Tapio Ekholm Metropolia Ammattikorkeakoulusta ja OPI-viitearkkitehtuurityön koordinaattori Lara Anastasiou CSC:ltä esittelivät korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuurin (OPI-viitearkkitehtuuri) päivityksen ensimmäisiä tuotoksia.

OPI-viitearkkitehtuuri on toiminut korkeakouluissa työkaluna, jota on hyödynnetty mm. johtamisen tukena, järjestelmäkehityksessä, korkeakoulujen omassa arkkitehtuurityössä ja organisaatiomuutoksissa. Päivityksen tavoitteena on ollut luoda viitekehys, joka tukee jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia sekä oppijalähtöisen toiminnan toteuttamista.

– Viitekehyksestä puuttui muun muassa kansainvälisyys. Myös elinikäinen, jatkuva oppiminen tulee päivittää viitekehykseen. Toimintaympäristön muuttuessa yhteinen viitekehys vaati päivitystä ja kytkentää tulevaisuuteen. Viitearkkitehtuuri koskettaa meitä kaikkia korkeakoulutoimijoita, korosti Widgrén-Sallinen.

– Myös itse prosessi on ollut tärkeä, ei vain lopputulos. Työhön on osallistunut satoja eri asiantuntijoita eri korkeakouluista. Palvelujen ja prosessien kuvausten lisäksi on pitänyt ottaa kantaa muun muassa semanttiseen yhteensopivuuteen. Yhteinen ymmärrys asioista on kehittynyt työn edetessä, totesi Ekholm.



Päivitetty arkkitehtuuri jäsentyy oppijan polun kautta.

– OPI-viitearkkitehtuurin päivitys on jatkuva prosessi, joka mukailee toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Päivitystyön taustalla on vahvasti korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Erityisesti on päivitetty oppijan rooleja ja oppijan palvelukarttaa, jota pyritään viemään tulevaisuuteen vision suuntaan, totesi Anastasiou.

Oppijan tietovirrat tulevaisuuden palveluympäristössä

Kevätseminaarin paneelikeskustelussa pohdittiin oppijan tietovirtoja tulevaisuuden palveluympäristössä. Paneelissa etsittiin näkökulmia siihen, miten tulevaisuuden oppijan tietovirtoja tulisi rakentaa, sekä millaisia ovat jatkuvan oppimisen edellyttämät tietovarannot ja tietovirrat. 

Panelisteina toimivat vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula Sitralta, kehittämispäällikkö Hannu Ikonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, johtaja Jukka Lerkkanen Jyväskylän yliopistolta sekä johtaja Raakel Tiihonen Opetushallituksesta.  Puheenjohtajan roolissa panelisteja haastoi koordinaattori Jukka Kohtanen CSC:ltä. Paneelikeskustelu on katsottavissa kokonaisuudessaan seminaarin ensimmäisen päivän tallenteilta.

Panelistit olivat suurista linjoista pitkälti samaa mieltä. Tietojen vapaampaan liikkuvuuteen yhteiskunnallisesta näkökulmasta kiinnitettiin erityistä huomiota. Toisaalta oppijan oikeuden päättää omista tiedoistaan nähtiin nousevan tulevaisuudessa yhä merkittävämpään rooliin.

Paneelikeskustelun kommentoijana toimi opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Puheenvuorossaan hän viittasi muun muassa paneelissa pohdittuun, mikä edellä muutosta edistetään – tuotetaanko ensin digitaalisia palveluja, jotka mahdollistavat uudenlaisen toiminnan, vai koitetaanko mennä keskustelussa esiin nostetusti "reaalimaailma toiminnallinen muutos edellä".

Hyvösen mukaan nämä kaksi lähestymistapaa pitäisi aina yhdistää, vaikka tämä onkin haasteellista autonomisista omissa aikatauluissaan omaa kehitystyötä tekevistä toimijoista muodostuvassa korkeakoulumaailmassa.

Tulevaisuuden oppimisympäristöt ja pedagogiset valmiudet mahdollistamaan joustavaa oppimista

Johtaja Tiina Silander opetus-ja kulttuuriministeriöstä avasi seminaarin toisen päivän nostaen esille korkeakoulupedagogiikan ja ohjausosaamisen kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on tukea korkeakoulun henkilöstön osaamista ja pedagogista johtamista. Silanderin mukaan kehittämisohjelman tulee huomioida moninaiset tarpeet ja erilaiset lähtökohdat, jotta voidaan tukea yksilön, yhteisön, organisaation ja korkeakoululaitoksen osaamista.

Johtaja Tiina Silander opetus-ja kulttuuriministeriöstä.


– Jos Suomen tärkein voimavara on osaava ja korkeasti koulutettu väestö, niin korkeakoulujen tärkeintä voimavaraa on osaava ja osaamistaan kehittävä henkilöstö, totesi Silander. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 on yksi keino siihen, miten korkekouluyhteisö yhdessä pystyy haasteisiin vastaamaan. Tämä tarkoittaa Silanderin mukaan muun muassa sitä, että henkilöstön osaamisen kehittämistä ja kehittymistä pitää pystyä tukemaan niin, että kaikki pysyvät mukana.

 

Tulevaisuuden digitaalinen oppimisympäristö

Digijohtaja Juha Eskelinen Tampereen yliopistosta kuvasi tulevaisuuden digitaalisisia oppimisympäristöjä ja kertoi erityisesti DigiCampus-kehittämishankkeen etenemisestä.  Eskelinen kertoi myös yhteiseurooppalaisesta pilvi- ja oppimisympäristökilpailutuksesta, jota valmistellaan GÉANTin (Euroopan korkeakoulu- ja tutkimusverkko-organisaatiot) kautta OCRE-projektissa. CSC on osallistumassa kilpailutukseen palveluiden tuomiseksi saataville suomalaisille korkeakouluille.

Metropolia Ammattikorkeakoulun ATK-palvelupäällikkö Mikko Mäkelä toi puheenvuorossaan esille puolestaan käytännön esimerkkejä oppimisympäristöjen suunnittelusta. Uudella Myllypuron kampuksella oppimisympäristöt on suunniteltu asiakkaiden toiveita kuunnellen teknisesti joustaviksi mahdollistaen oppimisen tukemisen kaikkialla kampuksella.

Kevätseminaarin työpajoissa muodostettiin yhteisiä etenemissuunnitelmia visiossa tärkeiksi tunnistetuille kehittämisalueille

Ensimmäisen päivän työpajojen fokuksessa oli vision 2030 konkretisointi kansallisella tasolla, yhteentoimivuus ja vision tavoitteiden linkittyminen korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin.

Toisen päivän teematyöpajojen yhteisenä tavoitteena oli varmistaa korkeakoulutuksen kehittämishankkeiden tuotosten pysyvyys korkeakoulukentällä ja yhteistyö hankkeiden välillä kussakin teemassa. 

Pajojen vetäjinä toimivat sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen hankkeet teemoittain. Yhteenveto työpajojen tuotoksista on nähtävillä täällä.

Työpajoissa käytiin aktiivista keskustelua eri teemoista.

Digitaalisen palveluympäristön kehittäminen jatkuu

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen viiden kehittämisohjelman toteuttaminen jatkuu vision johtoryhmän viitoittamalla tiellä. Seminaari ja sen työpajojen tuotokset olivat askel kohti korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tiekartan toteutusta. Korkeakoulujen yhteistyön edistäminen jatkuu myös KOOTuki- ja Synergia-ryhmissä ja yhteisen palveluympäristön suuntaviivat kuvataan viitearkkitehtuurin keinoin.

Korkeakoulujen kehittyvä digitaalinen palveluympäristö -seminaarin 21.-22.5.2019 järjestivät yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriö, KOOTuki (korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä), Synergiaryhmä ja CSC. Tilaisuuden puheenjohtajina toimivat KOOTuki-ryhmän puheenjohtaja Erja Widgrén-Sallinen Itä-Suomen yliopistosta ja Synergiaryhmän varapuheenjohtaja Totti Tuhkanen Turun yliopistosta.

Linkkejä:
Kevätseminaarin materiaalit ja tallenteet
OPI-viitearkkitehtuurin päivitystyö   ja kommentointimahdollisuus
Kehittämishankkeiden yhteinen työtila ml. tapahtumakalenteri
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartta
Eurooppalainen yhteiskilpailutus pilvipalvelusta ja oppimisympäristöstä

 

Julkaistu alunperin 18.06.2019

Lisää tästä aiheesta » Siirry sisältöihin ja uutisiin »

Nina Lundahl, Anne Björklund, Karoliina Sipovaara