Tutkimustietovaranto – uusi ikkuna suomalaiseen tutkimukseen
Tutkimustietojen hyödyntäminen muuttuu tulevaisuudessa helpommaksi uuden tutkimustietovarannon myötä. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on valtuuttanut CSC:n toteuttamaan ja koordinoimaan valtakunnallista palvelua, joka kokoaa yhteen esimerkiksi julkaisuja, tutkimusaineistoja, tutkimusinfrastruktuureita, tutkijoita, hankkeita ja tutkimusryhmiä koskevia metatietoja.
Jo muutaman vuoden päästä yhdestä paikasta helposti ja avoimesti saatavilla olevat tiedot muodostavat kattavan kuvan siitä, millaista tutkimusta Suomessa tehdään.
– Hallinnollinen työtaakka kevenee, kun olemassa olevien tietovirtojen saatavuutta ja löydettävyyttä parannetaan. Tämä lisää myös tutkimuksen vaikuttavuutta, sanoo tiedeasiainneuvos Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
– Hyvin toteutettuna tutkimustietovaranto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden seurata esimerkiksi, kuinka erilaiset tutkimusinfrastruktuurit hyödyttävät tutkimusta tieteenalojen yli ja niiden välillä lisäämättä kuitenkaan tutkijoiden raportointitaakkaa, sanoo CSC:n tutkimuksen palveluiden johtaja Pekka Lehtovuori.
Digitalisoituvan ja avoimen tieteen myötä erilaisten tutkimustuotosten määrä kasvaa. Tutkimusta kuvaavia tietoja käytetään tutkimustyössä sekä siihen liittyvissä hallinnossa, kuten rahoitushauissa ja -raportoinnissa, tiedonhauissa, julkaisutoiminnassa ja tilastoinnissa.
Nyt tietoja säilötään lukuisiin tietojärjestelmiin. Tutkimustietovarannon tavoite on tehostaa olemassa olevien tietojen hyödyntämistä. Kun tekemistä yhdenmukaistetaan ja automatisoidaan, hallinnollinen työ kevenee. Tavoitteena on, että samoja tietoja ei enää tarvitsisi syöttää moniin eri järjestelmiin.
Tutkimustietovarannosta hyötyvät kaikki
Uudesta palvelusta höytyvätkin tutkijat, tutkimusorganisaatiot, rahoittajat sekä tietojen perusteella päätöksiä tekevät tahot. Esimerkiksi tutkimusta ohjaavilla organisaatioilla on käytössään ajantasaiset ja yhdenmukaiset tiedot. Tutkija pystyy hyödyntämään omia tietojaan jouhevammin eri palveluissa. Tutkimustuotokset voidaan myös paremmin linkittää toisiinsa, ja tietojen siirto organisaatioiden välillä helpottuu.
Myös rahoittajat saavat parempaa näkyvyyttä rahoittamalleen tutkimukselle, ja tutkimustieto on entistä helpommin sitä hyödyntävien kansalaisten ja tiedotusvälineiden saatavilla.
OKM on asettanut tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimusvarannon kehittämisen ohjaamiseksi johto- ja ohjausryhmät vuosille 2017–2020. Johtoryhmä muun muassa päättää palvelun kehittämispolusta, pohtii keinoja keventää tutkijoiden ja hallinnon työtaakkaa sekä tunnistaa tutkimushallinnon tiedon tarpeita. Lisäksi se edistää toimijoiden välistä yhteistyötä.
Ohjausryhmä puolestaan ohjaa palvelun kehittämistä sekä koordinoi valtakunnallista yhteistyötä. Ryhmä tekee yhteistyötä Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkoston (TUHA) kanssa.
Johtoryhmässä CSC:tä edustavat johtaja Antti Mäki ja kehityspäällikkö Hanna-Mari Puuska, joista jälkimmäinen on myös ohjausryhmän jäsen.
– Tutkimuksesta kerätään jo nyt valtavat määrät tietoa, mutta järjestelmien hajanaisuus heikentää mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen. Tietovaranto tarjoaa lukemattomia uusia käyttömahdollisuuksia jo kerätylle tiedolle, Puuska kertoo.
Lisätiedot:
Hanna-Mari Puuska
kehityspäällikkö
CSC – Tieteen Tietotekniikan keskus
p. 050 381 8568