null Vipuvoimaa tekoälystä

Vipuvoimaa tekoälystä

Tekoälyn odotetaan nousevan yhdeksi merkittävimmistä yhteiskuntaa tulevaisuudessa muokkaavista teknologioista. Tekoälyn käyttö esimerkiksi lääketieteessä ja liikenteessä tarjoaa meille uusia mahdollisuuksia ratkaista ongelmia ja tehdä elämästä sujuvampaa. Tekoäly tulee myös muuttaamaan työelämää tekemällä entistä enemmän sille soveltuvia rutiininomaisia tehtäviä. Suomella on loistava mahdollisuus parantaa kilpailukykyään kehittämällä erilaisia tekoälyn sovelluksia.

Tekoäly voi auttaa löytämään uusia ratkaisuja vanhoihin ongelmiin

Tekoälyn potentiaali on suuri sekä tieteessä että kaupallisesti. Tekoäly pystyy jo nykyisin joissain tapauksissa tunnistamaan sairauksia aikaisemmassa vaiheessa kuin ihminen ja tukemaan lääkäreitä tarkempien diagnoosien tekemisessä. Sitä voidaan hyödyntää lisäksi sairauksien seurannassa, lääkeainetutkimuksessa, yksilöllisen ja parhaan hoitomuodon määrittämisessä ja käytännön hoitotyössä.

Tekoälylle povataan suurta roolia myös ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Sen avulla voidaan optimoida energiankäyttöä ja kehittää puhtaampia tapoja tuottaa energiaa. Liikennejärjestelmien kehittäminen sujuvammiksi vähentää myös päästöjä. Tekoälyn hyödyntäminen voi johtaa vähäpäästöisempään, terveempään ja paremmin toimivaan maailmaan.

Tekoäly tukee Suomen kilpailukykyä

Tekoälyllä on tieteellisen potentiaalin lisäksi myös monia kaupallisia sovelluksia. Tekoälyn sovellukset voivat tehdä, ja ovat jo tehneetkin elämästämme sujuvampaa ja helpompaa. Samalla tekoälyn kehitys avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Suomi pyrkii olemaan tekoälyn edelläkävijä, ja meillä onkin siihen hyvät lähtökohdat. Tekoälyä on otettu käyttöön laajasti sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Meillä on myös useita start-upeja, joiden liiketoiminta perustuu tekoälyn menetelmien hyödyntämiseen.

Suomessa tehdään tiivistä yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen välillä, mikä edistää tekoälyyn perustuvien innovaatioiden syntymistä. Esimerkkejä monialaisesta yhteistyöstä ovat muun muassa Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n perustama tekoälykeskus FCAI sekä Pirkanmaalla toimiva AI Hub Tampere.

Videot

Aleksi Kallio ja Apurva Nandan kertovat tekoälystä CSC:llä

Katso video Youtubessa »

Uusimmat blogit ja artikkelit

Lisää sisältöjä

LUMI tuo uusia mahdollisuuksia tekoälytutkimukseen

Tekoälymenetelmien vaatimukset tuntee hyvin tutkija Kimmo Kartasalo Tampereen yliopistosta. Kartasalo näkee LUMI-supertietokoneen ja sen valtavan laskentakapasiteetin myötä avautuvan lukuisia erilaisia mahdollisuuksia esimerkiksi tekoälyä hyödyntävän tutkimuksen parissa.

Lue lisää »

EU:n digipolitiikka – millaisilla eväillä eteenpäin?

EU:ssa eletään digipolitiikan kannalta mielenkiintoisia aikoja. Viime viikolla komissio julkaisi kolme merkittävää strategia-asiakirjaa liittyen digitalisaatioon, tekoälyyn ja dataan.

Lue lisää »

Matkalla kohti tekoälyä

Tekoäly on puheenaihe, joka ei tällä hetkellä esittelyä kaipaa. Niinpä tekoälystä kirjoitetaan nykyään paljon, kaikkialla ja kaikenlaista. Tekoälyn määrittely on vaikeaa alan tutkijoillekin, joten ymmärrettävästi moni tavallinen keskustelija ei tunnu ihan kauhean hyvin tietävän mistä puhuu, kun puhuu tekoälystä.

Lue lisää »

Missä olet, Sirkku Sokeritoppa?

Kieltämättä 2000-luvun internet-yritysten perustajat näyttävät päässeen käsiksi samanlaisiin rikkauksiin kuin öljykenttien omistajat 1800-luvun lopulla. Facebookin kassaan kilisee 200 000 dollaria minuutissa, ja sen voittoprosentti on 50. Millä edellytyksillä Suomeen voisi syntyä tällaisia rahasampoja? Missä ovat Sirkut, Sakarit ja Danit, jotka näitä sampoja kehittävät Suomessa?

Lue lisää »