Korkeakoulujen käyttäjätunnistusosaamista viedään peruskouluihin
Korkeakoulujen käyttäjätunnistusosaamista viedään peruskouluihin
Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa käyttäjän sähköisen tunnistuksen ongelmaa alettiin ratkoa liki pari vuosikymmentä sitten. 2000-luvun alussa CSC:n, korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen yhteishankkeessa selvitettiin sähköisen henkilökortin käyttöönottoa korkeakouluissa. Yksi selvityksen keskeisiä havaintoja oli, että korkeakoulun ei ole järkevä ottaa henkilökorttia käyttöön, elleivät perusasiat käyttäjähallinnon kokonaisuuden hallinnassa ole kunnossa.
Moni korkeakoulu ryhtyikin tuolloin kehittämään keskitettyä käyttäjänhallintoa. Samalla tutustuttiin käyttäjänhallinnon luottamusverkoston ideaan, josta syntyi CSC:n operoima Haka-luottamusverkosto.
Haka-luottamusverkosto on Suomen korkeakoulujen ja kumppaneiden muodostama verkosto, jonka jäsenorganisaatioiden käyttäjät pääsevät oman korkeakoulunsa tunnuksilla hyödyntämään luottamusverkoston palveluja.
– Haka on ollut menestys. Siitä on tullut korkeakoulujen tietotekniikan perusrakenne, jolla on perusrakenteen kaikkein hienoin ominaisuus: käyttäjät eivät edes huomaa käyttävänsä sitä. Lisäksi se on synnyttänyt palveluntarjoajien markkinat, joilta korkeakoulujen on helppo ostaa käyttöönsä yhteensopivia ja yhteiskäyttöisiä sähköisiä palveluita, kertoo kehityspäällikkö Manne Miettinen CSC:ltä.
Opettajat ja oppilaat digitalisaation myllerryksessä
Digivallankumous on ravistellut myös perusasteen ja toisen asteen opetusta. Edelläkävijät ovat ottaneet innokkaasti käyttöön uusia sähköisiä palveluita ja toimintatapoja. Keskeiset perusrakenteet eivät kuitenkaan ole kehittyneet tukemaan ketterää sähköisten palveluiden käyttöönottoa.
Yksi esimerkki tästä on käyttäjien sähköinen tunnistaminen. Lähes kaikki kehittyneet palvelut edellyttävät käyttäjän tunnistamista, mutta ratkaisevat sen kukin omalla tavallaan. Opettajat ja oppilaat ovat tässä sijaiskärsijöinä, jotka turhautuvat käyttäjätunnusten ja salasanojen viidakossa.
Kokemus on osoittanut, että luottamusverkostolla yksinkertaistetaan sopimushallintoa.
Perusasteen ja toisen asteen toimijoiden piiristä on ajoittain osoitettu mielenkiintoa korkeakoulujen Hakaa kohtaan. Pari vuotta sitten opetus- ja kulttuuriministeriön yleissivistävän- ja varhaiskasvatuksen osasto alkoikin rahoittaa perus- ja toiselle asteelle sopivan ratkaisun kehittämistä.
Vajaa kolmekymmentä koulutuksen järjestäjää on jo pilotoinut kokeilukulttuurin hengessä MPASSid-tunnistusratkaisuksi nimettyä järjestelmää noin vuoden ajan.
– Kokemukset ovat olleet rohkaisevia: käyttöönottoa on pidetty helppona ja nopeana eikä käyttöä haittaavia teknisisiä ongelmia ole havaittu. Seuraava tavoite on kehittää liittyminen entistä helpommaksi niin koulutuksen järjestäjille, palveluntarjoajille kuin palveluiden kehittäjille. Tarkoitus on kerätä tietoa näiden tahojen todellisista tarpeista kutsumalla heitä mukaan palvelumuotoilutyöpajoihin kevään aikana, Miettinen kertoo.
MPASSid tietosuojanäkökulmasta
Loppuvuodesta 2017 ja alkuvuodesta 2018 on laadittu MPASSid-tunnistusratkaisun käyttöä koskeva sopimus, joka varmistaa, että koulutuksen järjestäjien ja palveluntarjoajien vastuut ja roolit on määritelty EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Asetus astuu voimaan 25. toukokuuta 2018.
Perusasetelma on se, että koulutuksen tai opetuksen järjestäjät ovat tietosuoja-asetuksen näkökulmasta rekisterinpitäjiä. Rekisteröidyt ovat oppijoita, opiskelijoita sekä henkilökuntaa.
Oppilaitokset voivat käsitellä henkilötietoja opetuksen järjestämiseksi. MPASSid-järjestelmää ylläpitävä operaattori sekä sähköiset asiointipalvelut käsittelevät henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun. Operaattori välittää rekisterinpitäjän toimeksiannosta MPASS-tietomallin määrittelemät henkilötiedot asiointipalveluille, jotka tietojen perusteella tarjoavat opetusta tukevia palveluita koulutuksen järjestäjälle ja loppukäyttäjille.
– Sopimus on laadittu luottamusverkoston muotoon, kuten Hakan sopimus. Kokemus on osoittanut, että luottamusverkostolla yksinkertaistetaan sopimushallintoa: kaikki luottamusverkoston jäsenet solmivat operaattorin kanssa saman sisältöisen sopimuksen, jonka kautta jäsenet ovat sopimussuhteessa myös keskenään, Miettinen toteaa.
KUVA: THINKSTOCK
Lisätietoja:
Julkaistu alunperin 05.04.2018.