Oppimisanalytiikkaa kehitettävä osana kansainvälistä yhteisöä - webinaari luotasi oppimisanalytiikan kenttää meillä ja maailmalla

Oppimisanalytiikan avulla voidaan esimerkiksi havaita ja ratkaista ongelmia opetuksen järjestämisessä ja ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Käynnissä on runsaasti hankkeita, ja kansallisesti sekä kansainvälisesti etsitään yhteisiä toimintamalleja muun muassa datan eettiseen käyttöön.

Helsingin yliopisto, Oulun yliopiston AnalytiikkaÄly-hanke ja CSC järjestivät toukokuun 8. päivänä oppimisanalytiikka -aiheisen webinaarin, johon ilmoittautui lähes 200 osallistujaa.

Ajatus webinaarista syntyi, kun tohtorikoulutettava Joonas Pesonen Helsingin yliopistolta tutustui Learning Analytics & Knowledge -konferenssissa professori Abelardo Pardoon. Pardo on kansainvälisen Society of Learning Analytics Research  -yhdistyksen puheenjohtaja. Webinaarin tavoitteeksi nousi - Pardon puheenvuoron ohella - herättää keskustelua oppimisanalytiikan kehittämisestä Suomessa niin kansallisesti kuin kansainvälisessä yhteistyössä.
 

Analytiikalla skaalautuvuutta palautteen antamiseen

University of South Australiassa professorina toimiva Pardo kertoi puheenvuorossaan oppimisen tukemisesta analytiikkatietoa hyödyntäen. Pardo korosti henkilökohtaisen palautteen merkitystä oppijoille.

– Oppimismuotoilun (Learning Design) ja pedagogisen toiminnan tulisi olla myös oppimisanalytiikan kehittämisen ja käytön lähtökohtana, Pardo esitti.

– Erityisen tärkeää on, miten oppijoille annetaan palautetta. Se on prosessi, joka tähtää positiivisiin vaikutuksiin oppimisessa.

Pardo havainnollisti näkemystään esittelemällä tutkimustietoon pohjaavaa OnTask -sovellusta. Sen avulla opettaja voi antaa suurillekin oppijaryhmille henkilökohtaistettua palautetta oppimisen etenemisestä. Sovelluksessa opettaja yhdistää olemassa olevaa dataa oppijoista omaan pedagogiseen näkemykseensä ja kuhunkin oppimistilanteeseen. Oppijoille kirjoitetut palauteviestit muokkautuvat oppijasta kerätyn datan mukaisesti ja tekevät näin palautteesta henkilökohtaista.

– Dataohjautuvuuden tulee muuttaa nykyisiä opetuksen käytäntöjämme: pelkkä tiedon visualisointi ei riitä. On hyvä, että on paljon dataa ja ennustavia malleja, mutta lähtökohtana tulee olla itse oppimisen ymmärtäminen,  Pardo totesi.
 

Oppimisanalytiikan tila Suomessa

Webinaarissa luotiin myös kuvaa oppimisanalytiikan kehityksen nykytilasta sekä meneillään olevista kotimaisista hankkeista.

Tohtorikoulutettava Anni Silvola Oulun yliopistolta esitteli ajankohtaisia oppimisanalytiikan kärkihankkeita (AnalytiikkaÄly ja APOA).

– Meillä on Suomessa paljon tutkimusta oppimisen prosessien ymmärtämisen ja pedagogisen toiminnan näkökulmasta, Silvola kertoi.

– Jotta nyt olemassa olevaa kasvatustieteellistä osaamista ja uusimpia teknologisia ratkaisuja saataisiin tehokkaasti käyttöön, tarvitaan paljon monitieteistä yhteistyötä ja vuoropuhelua eri alojen asiantuntijoiden välillä, hän jatkoi.

Oppimisanalytiikan kehittämiseen on Suomessa kansainvälisellä mittapuulla erinomaiset lähtökohdat. Eri koulutusasteiden opintotiedot sijaitsevat yhteismitallisessa muodossa valtakunnallisessa tietovarantojen kokonaisuudessa ja kansallinen oppijanumero seuraa oppijaa varhaiskasvatuksesta aikuisikään.

– Globaalissa vertailussa meidän  infrastruktuurimme on poikkeuksellisen hyvällä tasolla. Seuraavaksi meidän pitää oppia hyödyntämään näitä loistavia puitteita,  kannusti Pesonen päätöspuheenvuorossaan.

– Sisällöllisesti olemme kuitenkin vasta alkutaipaleella. Siksi meidän tulee luoda aktiivisesti kansainvälisiä yhteyksiä ja oppia muualla maailmalla tehdystä työstä, hän muistutti kansainvälisen yhteistyön ja aktiivisuuden merkitystä.
 

Webinaaritallenne on katsottavissa YouTubessa.

OnTask-sovellus on saatavilla avoimena lähdekoodina GitHubissa.
 

Lisätietoja

Joonas Pesonen, Helsingin yliopisto, 0503575130
Anni Silvola, Oulun yliopisto
Kaisa Kotomäki, CSC

Kuva: Adobe Stock

Julkaistu alunperin 11.06.2019

Lisää tästä aiheesta » Siirry sisältöihin ja uutisiin »