Palvelutuotanto


CSC on luotettava palveluntuottaja ja kumppani

CSC:n toiminnan lähtökohtana on hyvä ja läpinäkyvä hallinto, tietosuojamääräysten noudattaminen sekä parhaiden turvallisuuskäytäntöjen noudattaminen palvelutuotannossa ja sisäisissä toiminnoissa. CSC:n tietoturvallisuuden hallintajärjestelmälle on myönnetty vuodesta 2013 lähtien arvostettu kansainvälinen ISO/IEC 27001 –sertifikaatti.

Luotettava, ulkopuolisiin arviointeihin perustuva sertifikaatti osoittaa, että CSC:llä on kyky hallita, johtaa ja jatkuvasti parantaa palvelujensa ja toimintansa tietoturvallisuutta. Sertifikaatti kattaa CSC:n datakeskukset, ICT-alustat, digitaalisen pitkäaikaissäilytyksen sekä IaaS-pilvipalvelut. Lisäksi tietyt CSC:n asiakkaat ovat turvallisuussopimusten ehtojen mukaisesti teettäneet ulkopuolisen arvioijan toimesta turvallisuusarviointeja CSC:n heille tuottamista palveluista.

CSC:n hallintajärjestelmä kattaa muun muassa johtamisen, henkilöstöhallinnon, viestinnän, sidosryhmäsuhteiden, sopimusasioiden, toimitilojen, riskien ja poikkeamien sekä resurssien ja pääsyoikeuksien hallinnan. Erityisiä tietosuojaan ja läpinäkyvyyteen liittyviä CSC:n sisäisiä ohjeita ovat ylläpitäjän ohjeet, tietosuojaohje ja sähköpostipolitiikka. 

CSC:n palveluihin liittyviä ohjeita, vastuita, luokittelua ja palvelujen saatavuuden toteutumista seurataan CSC:n sisäisen tuotantokatalogin perusteella. Merkittävät tietoturvaan liittyvät poikkeamat käsitellään CSC:n johtoryhmässä.

CSC:n tietosuojatoimet on integroitu osaksi CSC:n jokapäiväistä toimintaa pyrkien näin varmentamaan osoitusvelvollisuuden toteutuminen läpi organisaation myös käytännössä.

Palveluihin liittyvät vastuut sovitaan asiakkaan tai toimittajan kanssa palvelusopimuksissa sekä niihin liittyvissä turvallisuus- ja tietosuojasopimuksissa. Palvelun laatua seurataan säännöllisillä laatupalavereilla. Säännöllisillä asiakastyytyväisyyskyselyillä seurataan palvelun laadun, odotusten ja asiakaskokemuksen lisäksi myös palautetta palvelujen turvallisuudesta.

CSC:n tietosuojatoimet on integroitu osaksi CSC:n jokapäiväistä toimintaa pyrkien näin varmentamaan osoitusvelvollisuuden toteutuminen läpi organisaation myös käytännössä. Organisaation sopimuskanta on käyty läpi ja sopimusten tietosuojaehdot päivitetty. Osoitusvelvollisuuden todentamiseksi on sopimusrekisteriin toteutettu henkilötietojen käsittelyä kuvaavat metatiedot. Myös seloste käsittelytoimista on saatettu ajan tasalle ja luotu prosessi selosteen jatkuvan ylläpidon varmistamiseksi.

Tietoturva- ja tietosuojaorganisaation keskinäistä yhteistyötä on tiivistetty luomalla käytännöt tietosuojatapahtumien käsittelemiseksi. CSC on toteuttanut kriisiharjoituksia, joiden tavoitteena on harjoitella organisaation keskinäistä yhteistyötä ja toimintakykyä tilanteissa, joissa palveluiden tietoturva tai tietosuoja vaarantuu.  CSC on määritellyt kriisiviestinnän roolit ja vastuut sekä julkaisi uudet kriisiviestintäohjeet, mikä parantaa kykyämme toimia poikkeuksellisissa olosuhteissa.

CSC:n tietosuojaorganisaatio neuvoo ja ohjeistaa henkilöstöä aktiivisesti, käsittelee ajankohtaisia tietosuojakysymyksiä CSC:n johtoryhmissä ja järjestää sisäistä koulutusta eri kohderyhmille. Hankintatoimen tietosuojakoulutus on toteutettu ulkopuolisen kouluttajan voimin.

CSC:n turvallisuuden ja tietosuojan ohjeiden sekä toimintapolitiikan toteutustapaa on kuvattu tarkemmin tietoturvan, tietosuojan sekä esimerkiksi datapolitiikan sivuilla.

 

Vaikuttavat palvelut

CSC:n tuottamat palvelut ovat kansallisesti merkittäviä ja ne koskettavat suurta osaa suomalaisista. CSC:n toiminta kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa tähtää Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen.  Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa myös kansainvälisesti yhteentoimivien palveluiden kehittämisen. Tämä edistää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja tutkimusaineistojen hyödynnettävyyttä maiden rajojen yli.

Avoimuus ja järjestelmien yhteentoimivuus ovat CSC:n palvelutuotannon ytimessä. Avoimen tieteen periaatteita ja järkevää datanhallintaa tukeva Fairdata-palvelukokonaisuus saatiinkin kokonaisuutena tuotantoon vuoden 2019 aikana.

Erityistehtävän puitteissa omistajille, muun muassa korkeakoulusektorille tuotettuja palveluja sekä hankittua osaamista, pyritään hyödyntämään laajemmin koko julkishallinnossa. CSC:n tekemissä sopimuksissa pyritään säilyttämään käyttöoikeus tuotettuihin ratkaisuihin, jotta ne ovat hyödynnettävissä uudelleen. Uudelleenkäytettävyys lisää kustannustehokkuutta ja vahvistaa yhteentoimivuutta.

Vuoden 2019 aikana muistiorganisaatioiden digitaalisten aineistojen määrä yli kaksinkertaistui CSC:n tuottamissa pitkäaikaissäilytyksen palveluissa ja ensimmäiset tutkimusaineistot hyväksyttin säilytykseen. Lisäksi CSC:n rooli julkisen sektorin tekoälyhankkeissa kasvoi merkittävästi. Hankkeissa CSC fasilitoi tekoälyn käyttöönottoa ja tarjosi data-analytiikan osaamistaan ministeriöille ja muille julkisen sektorin toimijoille.
 

Tieteellisten läpimurtojen mahdollistaja

Merkittävä osa suomalaisista tutkimusryhmistä käyttää CSC:n palveluita tutkimuksensa tukena. Vuonna 2019 tuli kuluneeksi 30 vuotta Suomen ensimmäisen supertietokoneen käyttöönotosta CSC:n datakeskuksessa.
 

Kansallisen tutkimuksen ja koulutuksen tuki uudistui ja laajeni

CSC:n kautta saatavat tutkimuksen palvelut soveltuvat kaikille tieteenaloille. Tukea tarjotaan tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa. CSC:n resurssienjakoryhmä myöntää asiakkaiden hakemat laskenta- ja tallennusresurssit. CSC ei arvioi suoranaisesti hakemusten tieteellistä laatua, vaan hakemuksille tehdään tekninen evaluointi, jolla varmistetaan, että tutkimuksessa käytettävät menetelmät ovat toimivia. Lisäksi seurataan, että resursseja käytetään vastuuntuntoisesti joko tutkimuksen tai opetuksen tarpeisiin. Resurssienjakoryhmä seuraa kansallista tiedepolitiikkaa ja noudattaa Suomen tiedehallinnon määrittelemiä prioriteetteja. Laskentaresurssit kohdennetaan ensisijaisesti kansalliseen tutkimukseen. Myönnetyistä resursseista raportoidaan kerran vuodessa CSC:n hallitukselle ja kahdesti vuodessa opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Huomattavan suuria laskenta- tai tallennusresursseja vaativien ns. Grand Challenge -tutkimushankkeiden hakemukset sekä kansainvälisten suurteholaskentaresurssien hakemukset arvioi Tieteellinen asiakaspaneeli, joka koostuu suomalaisten tutkimusryhmien vetäjistä eri tieteenaloilta.

Kansallisen datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelman 2021(DL2021) vaiheittaisen toteutumisen myötä järjestettiin vuonna 2019 kaksi Grand Challenge -pilottihakua. Ensimmäinen pilotointi toteutettiin kesän aikana Puhti ja Puhti-AI -ympäristössä.  Pilottiryhmä koostui yhteensä 15 tutkimusryhmästä eri tieteenaloilta ja aiempiin hakuihin verrattuna mukana oli myös suuria koneoppimisen menetelmiä hyödyntäviä projekteja. Toinen pilottihaku käynnistettiin 2019 vuoden lopulla koskien kesällä 2020 avautuvaa Mahti-supertietokonetta. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön Kansallinen datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelma 2021 (DL2021) tukee yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja opetustoimintaa sekä kansallista innovaatiotoimintaa varmistaen samalla suomalaisen tutkimusyhteisön kansainvälisen kilpailukyvyn data- ja laskentakeskeisillä tutkimusaloilla.

Vuonna 2019 DL2021-hanke eteni supertietokone Puhdin ja datanhallintajärjestelmä Altaan käyttöönottoon. Supertietokone Puhti ja tekoälytutkimukseen, tekoälysovelluksille ja muuhun GPU-laskentaan tarkoitettu Puhti-AI yli kaksinkertaistivat CSC:n laskentakapasiteetin. Allas puolestaan mullisti tieteellisen datanhallinnan Suomessa tuoden CEPH-objektitallennustekniikkaan perustuvan monipuolisen ympäristön suurten datamäärien tallennukseen, jakamiseen ja analyysiin. Myös konttitekniikkaan perustuva uusi pilvipalvelu Rahti aloitti toimintansa.

Kansallista laskenta- ja datanhallintaympäristöä kehitetään pitkäjänteisesti yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä tutkijayhteisön kanssa.

Vuoden 2019 aikana avautui my.csc.fi-asiakasportaali korvaten aiemman tutkijan käyttöliittymä sui.csc.fi:n. Uusi portaali palvelee supertietokoneisiin, ohjelmistoihin, pilvipalveluihin ja datan tallennukseen liittyvissä tarpeissa eri käyttäjäryhmiä.

Kansallista laskenta- ja datanhallintaympäristöä kehitetään pitkäjänteisesti yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä tutkijayhteisön kanssa. Hankitut resurssit ovat mitoitettuja suomalaisen tieteen tarpeisiin. Hyvin suuria laskentaresursseja tarvitsevien tutkijoiden käyttämille ohjelmille suoritetaan skaalautuvuustestit, joilla varmistetaan resurssien tehokas käyttö.

Laskenta- ja datanhallintaympäristön saavutettavuus oli vuoden 2019 aikana kauttaaltaan erinomaisella tasolla.

Supertietokone Sisun käyttöaste nousi peräti 94 %:iin (2018: 75 %) ennen sen alasajoa elokuussa. Taito-palvelimen käyttöaste nousi niin ikään tuntuvasti 88 %:iin (2018: 79 %). Syyskuussa käyttöönotettu Puhti-ympäristö otettiin tehokkaasti käyttöön korvaamaan entisiä palvelimia ja sen käyttöaste olikin hyvällä tasolla loppuvuoden ollen Puhdissa 85 % ja Puhti-AI:n osaltakin 59 %. Palvelimien käytettävyysaste oli puolestaan keskiarvoltaan 99 %.

Laskenta- ja sovelluspalvelimien käyttöasteet

 

Eniten aktiivisia tutkimusprojekteja oli CSC:n palvelinympäristöissä biotieteiden (318), tietojenkäsittelyn ja informaatiotieteiden (210) ja fysiikan (204) tiedealoilla. Myös tietokoneresurssien käytössä erityisesti fysiikan (22,6 %) ja biotieteen (22 %) alojen tutkimukset johtivat tilastoja.

cPouta-pilviresurssien suurimpia käyttäjiä olivat avaruustiede ja tähtitiede (24 %) sekä tietojenkäsittely ja informaatiotiede (12,4 %), kun taas ePouta-palvelussa suurimmat datamassat tulivat edelleen biotieteiltä (62,8 % laskutusyksikön käytöstä).

 

 

CSC:n datakeskuksesta tulossa yksi maailman suurimpia toimijoita suurteholaskennan saralla.

 

 

EuroHPC ja LUMI

CSC:n datakeskuksesta tulossa yksi maailman suurimpia toimijoita suurteholaskennan saralla. CSC jatkoi vuonna 2019 EuroHPC-tarjouskilpailuun valmistautumista yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Yhdeksän maan LUMI-konsortio muodostettiin ja tarvittava rahoituspohja saatiin näin varmistettua. LUMI-konsortion hakemus sai EuroHPC-tarjouskilpailussa kaikista tarjouskilpailuun osallistuneista hakemuksista korkeimmat pisteet.

Ilouutiset julkistettiin lehdistötilaisuudessa kesäkuussa 2019, kun EU:n jäsenmaiden ja komission yhteisyritys, EuroHPC Joint Undertaking päätti sijoittaa CSC:n Kajaanin datakeskukseen yhden huippunopean yhteiseurooppalaisen tutkimuskäyttöön tulevan supertietokoneen, LUMIn. EuroHPC päätti sijoittaa kaksi muuta pre-eksa-tason-supertietokonetta Barcelonaan, Espanjaan ja Bolognaan, Italiaan.

EuroHPC:n myötä jatkuu eurooppalainen suurteholaskennan yhteistyö, josta suomalaiset tutkijat ovat jo hyötyneet vuosien saatossa merkittävästi. 

Sopimus sinetöitiin marraskuussa 2019, kun EuroHPC JU ja CSC allekirjoittivat Strasbourgissa sopimuksen (Hosting Agreement) LUMI-laskentaympäristön isännöinnistä.

Suomeen syntyy yksi maailman johtavista datanhallinnan ja laskennan ekosysteemeistä, joka lisää merkittävästi kotimaisen ja koko eurooppalaisen tutkimuksen kilpailukykyä tutkijoiden päästessä käyttämään entistä enemmän maailmanluokan laskentaresursseja. Laskentatehoa tarvitaan huippututkimuksen tekoon monilla eri tieteenaloilla, esimerkiksi lääketieteessä, ilmastotieteissä ja tekoälyssä. Osa LUMIn laskentaresursseja on mahdollista jakaa myös nopeasti ”ohituskaistan kautta” kriittisten mallinnusten, kuten erilaisten epidemioiden vastaiseen tutkimukseen.

Suuret tietojenkäsittelyresurssit luovat perustan myös tutkimukselle sellaisilla aloilla, jotka ovat aiemmin olleet ulottumattomissa. Tämä lisää tieteellisten läpimurtojen mahdollisuuksia monimutkaisten ilmiöiden kuten ilmastonmuutoksen ymmärtämiseksi. Datanhallinnan ja laskennan huipputehokas infrastruktuuri avaa myös uudenlaisia mahdollisuuksia datapohjaisten liiketoimintamuotojen kuten alustatalouden ja tekoälyn kehittämiselle. Investoinnin myötä Suomen houkuttelevuus tutkimusinfrastruktuurien ja datakeskusinvestointien kohteena kasvaa.

Positiivisen päätöksen synnyttyä CSC yhdessä LUMI-konsortion kanssa alkoi heti toteuttaa projektisuunnitelmaa, jotta tiivistahtinen superkoneen hankintaprosessi, ja esimerkiksi datakeskuksen rakennusprosessi sekä muut projektiin liittyvät osa-alueet saadaan aikataulussaan maaliin.

Rakennustyöt CSC:n datakeskuksessa Kajaanissa alkoivat loppuvuodesta 2019. Rakennusprojekti kestää reilun vuoden ja valittuja urakoitsijoita projektissa on mukana pääurakoitsijan lisäksi 10, eli kysymys on merkittävästä rakennushankkeesta.

Datakeskuksen suunnittelusta lähtien tavoitteena on ollut hiilineutraalin suurteholaskennan tuottamista eurooppalaiselle tutkimukselle. Hankkeen puitteissa tulemme toteuttamaan hukkalämmön hyödyntämisen Kajaanin kaupungin rakennuskannan lämmitykseen, mikä merkittävästi vähentää kumppanimme Loisteen tarvetta tuottaa kaukolämpöä fossiilisilla polttoaineilla. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten CSC täyttää Suomen hallituksen ilmastotavoitteita hiilineutraalimmasta Suomesta.

EuroHPC julkaisi tarjouskilpailun supertietokonevalmistajille marraskuussa 2019. Päätökset LUMI-supertietokoneen valmistajasta julkistetaan elokuussa 2020.

LUMI tulee olemaan yksi maailman tunnetuimpia tieteellisen laskennan instrumentteja elinkaarensa 2021–2026 ajan.  LUMI-laskentaympäristö avautuu tutkijoiden käyttöön alkuvuodesta 2021.

 

Arkaluonteisten tutkimusaineistojen käsittelyn mahdollistaja

Vuoden 2019 aikana CSC osallistui aktiivisesti kansallisen Genomikeskuksen valmistelutyöhön. Työssä määritettiin Genomikeskuksen toimintoja, arkkitehtuuria sekä mahdollisia sidoksia biopankkilain uudistusprosessiin. Lisäksi selvitettiin erityisesti tieteellisen tutkimuksen käyttötarkoitusta osana Sosiaali- ja terveystietojen (SOTE) toissijaisesta käytöstä. Tämän lisäksi CSC johti STM:n pyynnöstä teknistä valmistelutyötä yhteisessä Eurooppalaisessa miljoonan genomin (1+MG) hankkeessa.

CSC toimi myös aktiivisesti osana ELIXIR-verkostoa bio- ja lääketieteen tutkimusaineistojen hallintapalveluiden kansainvälisessä kehitystyössä sekä vaikuttamalla Global Alliance for Genomics and Health standardisointi -organisaatiossa kotimaisten käyttötapausten edistämiseksi. Näissä toiminnoissaan CSC pyrki varmistamaan yhteensopivuuden kansallisten ja kansainvälisten arkaluontoisten aineistojen datanhallinnan osalta.

CSC:n tulevien palveluiden tarkoituksena on laajentaa nykyistä tietoturvallista ePouta pilvipalvelua kattamaan arkaluontoisten aineistojen hallitun sisäänoton, säilyttämisen sekä tutkijoiden luvitetun aineistonhallinnan tietoturvallisesti uudessa etätyöympäristössä. Ulkomaisia aineistoja voidaan siirtää helpommin CSC:n järjestelmiin analysoitavaksi yhdessä kotimaisten aineistojen kanssa kansainvälisten standardien tukemana. CSC:n tulevien arkaluontoisten aineistojen palveluja pilotoitiin mm. THL biopankin sekä Helsingin ja Oulun yliopistojen kanssa genomi- ja biokuvantamisen aineistojen osalta. Lisäksi CSC kartoitti korkeakoulujen mahdollisia vaatimuksia tuleville palveluille. 

Toukokuussa 2019 perustettu Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen FinData valitsi CSC:n kumppanikseen toteuttamaan viranomaisen tarvitsemia tietojärjestelmiä arkaluontoisen SOTE-tiedon toisiokäytön luvitukseen, siirtämiseen eri rekisterinpitäjiltä sekä analysointiin. SOTE-tietojen toisiokäytön luvitus tehdään CSC:n kehittämällä REMS-järjestelmällä. Tietolupaviranomaisen tietopyyntöpalvelu aloitti toimintansa vuoden 2020 alussa.
 

Avoimen tiedon edistäjä ja tiedon saatavuuden takaaja

Hyvään tieteelliseen käytäntöön ja jokaisen tutkimusorganisaation intressiin kuuluu tutkimuksessa tuotetuista tietoaineistoista huolehtiminen ja niiden elinkaaren hallinta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama ja CSC:n tuottama Fairdata-palvelukokonaisuus auttaa avoimen tieteen edistämisessä sekä turvaa tutkimuksen tietoaineistojen elinkaaren hallinnan ja pitkäaikaisen saatavuuden. Fairdata-kokonaisuus takaa tutkimuksen tuottamien aineistojen ja niihin liittyvien metatietojen turvallisen säilytyksen ja löydettävyyden. Kokonaisuudessa säilytettävien ja sovitusti muualta haravoitavien aineistojen metatiedot julkaistaan Etsimessä, jossa aineistolla on pysyvät tunnisteet ja laskeutumissivu. Fairdata-palvelukokonaisuus julkistettiin tutkimuksen käyttöön 1.7.2019 uudistettuine ja kokonaan uusine palveluineen. Vuotta aiemmin uudistuneen tutkimusdatan säilytyspalvelu IDA:n seuraan liittyivät uusittu tutkimusaineistojen hakupalvelu Etsin ja metatietovaranto Metax. Samalla käyttöön saatiin kokonaan uusi palvelu Qvain tutkimusaineistojen kuvailuun sekä sen helppokäyttöisempi mutta rajoitetumpi työkalu Qvain Light.

CSC:n kehittämän valtakunnallinen tutkimustietovarannon tavoitteena on parantaa tutkimusta koskevan tiedon ja asiantuntijoiden löytymistä sekä lisätä suomalaisen tutkimuksen näkyvyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vuonna 2020 julkistettavan palvelun kehittämiseen osallistui CSC:n kanssa laajasti suomalaisia tutkimusorganisaatioita, tutkimusrahoittajia ja tutkimuksen hallinnon verkostoja Suomesta.
 

Digitaalinen pitkäaikaissäilytys (PAS) varmistaa digitaalisten aineistojen säilyvyyden ja saatavuuden tutkijoiden ja muiden käyttäjien tarpeisiin useiden kymmenien tai jopa satojen vuosien ajan.

 

PAS-palvelut takaavat aineistojen säilymisen tuleville sukupolville

Digitaalinen pitkäaikaissäilytys (PAS) varmistaa digitaalisten aineistojen säilyvyyden ja saatavuuden tutkijoiden ja muiden käyttäjien tarpeisiin useiden kymmenien tai jopa satojen vuosien ajan.

Vuonna 2019 pitkäaikaissäilytettyjen kulttuuriperintöaineistojen määrä kasvoi huomattavasti. Kaikkiaan vuoden aikana säilytyksessä olevien aineistojen määrä ylitti 580 teratavua ja 2,6-kertaistui edellisestä vuodesta. Tutkimusaineistojen pitkäaikaissaatavuudessa otettiin merkittävä askel, kun CSC:n tuottama uusi Fairdata-PAS-palvelu julkistettiin käyttöön osana Fairdata-palveluita. Tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytys käynnistyi konkreettisesti 5.12.2019, kun valmistelujen jälkeen ensimmäinen aineistopaketti hyväksyttiin säilytykseen. 

Vuoden 2018 aikana käynnistetty PAS-sopimusmallin uudistaminen saatiin valmiiksi vuoden 2019 aikana. Sopimusmallin uudistamisen tarve tuli mm. KDK- ja ATT-hankkeiden päättymisestä, tietosuojalainsäädännön uudistumisesta ja tutkimusaineistojen säilyttämisen mahdollistamisesta. OKM:n ja CSC:n välinen PAS-sopimus allekirjoitettiin uudistettuna kesällä 2019 ja hyödyntävien organisaatioiden ja CSC:n välisten PAS-palvelusopimuksien allekirjoittaminen aloitettiin syksyllä. 

Osana PAS-palveluiden tuottamista CSC myös tukee palveluita hyödyntäviä organisaatioita ja pyrkii yhdessä organisaatioiden kanssa edistämään ymmärrystä ja osaamista digitaalisten aineistojen hallinnasta ja säilyttämisestä. Osana tätä tukea CSC  järjesti digitaalisesta pitkäaikaissäilytyksestä kolme koulutustapahtumaa, joihin osallistui yhteensä 70 henkilöä, ja palaute koulutuksista oli varsin positiivista. Lisäksi CSC jatkoi jo kymmenettä vuotta PAS-yhteistyöverkoston organisointia, missä mahdollistetaan PAS-palveluita hyödyntäville organisaatioille osallistuminen palveluiden jatkuvaan kehittämiseen ja esimerkiksi kansallisten PAS-määritysten ylläpitämiseen.

Vuonna 2019 CSC osallistui myös alustakehitykseen valtionhallinnon asiakirjallisen aineiston pitkäaikaissaatavuudelle yhteistyössä OKM:n, VM:n ja Kansallisarkiston kanssa. Yhteistyössä määritettiin kokonaisuuden kuvaava arkkitehtuuri, joka asemoi alustakehityksen myös suhteessa olemassa oleviin palveluihin. Alustan kehitystyö käynnistettiin ja ensimmäinen versio alustasta tullaan ottamaan käyttöön vuoden 2020 alkupuolella.


 

Palveluiden kansainvälinen yhteentoimivuus tukee tutkimuksen vaikuttavuutta

Vastuullinen tutkimusaineistojen hallinta edellyttää huolellisuutta aineistojen dokumentoinnissa, säilyttämisessä ja jakamisessa. Kansallisten ja kansainvälisten datanhallinnan palveluiden yhteentoimivuus on ollut tärkeässä roolissa aineistojen uudelleenkäytettävyyden parantamisessa. CSC:n työ vuonna 2019 EOSC FAIRsFAIR, EOSC-hub sekä EOSC-Nordic -projekteissa sekä CSC:n tärkeä rooli useissa kansainvälisissä tapaamisissa Suomessa (esim. Research Data Alliancen syyskokous, jossa CSC toimi yhtenä järjestäjänä) edisti entisestään suomalaisen osaamisen vahvistamista datanhallinnan alalla. Vastuullisen datanhallinnan FAIR-periaatteita edistettiin yhteistyössä mm. Avoimen tieteen koordinaation työryhmissä lisäämällä pysyvien tunnisteiden käyttöä sekä datanhallinnan osaamista työpajoissa, webinaareissa ja muissa tilaisuuksissa, samalla tukien Fairdata-palveluiden käyttöönottoa. CSC tuki myös useita tutkimusinfrastruktuuri- ja tutkimushankkeita aineistonhalllinnan suunnittelussa.

EUDAT-palveluiden kehittäminen on antanut CSC:lle mahdollisuuksia suomalaisten ja kansainvälisten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja tutkimusorganisaatioita tukien. EUDAT-palvelut ovat keskeinen osa Euroopan komission vahvasti ajaman European Open Science Cloudin (EOSC) palveluvalikoimaa julkisen avoimen tieteellisen tutkimuksen tueksi. Nämä palvelut tukevat tutkimusinfrastruktuureja ja -organisaatioita datanhallinan elinkaaren eri vaiheissa. EUDAT-palveluiden tavoitteena on erityisesti tukea tutkimuksen kansainvälistä yhteistyötä ja vaikuttavuutta tarjoamalla yhteentoimivia ja räätälöitäviä datanhallinnan palveluita. EUDAT-palveluita kehitetäänkin edellä mainittujen EOSC-hankkeiden lisäksi temaattisissa EU-projekteissa, kuten ENVRI Plus ja SeaDataCloud.
 

CSC:n toteuttamien ja ylläpitämien palvelujen avulla ohjataan ja kehitetään koko Suomen koulutusjärjestelmää ja rakennetaan jatkuvan oppimisen edellytyksiä.
 

Jatkuvan oppimisen tukija

Lähes jokainen suomalaisessa korkeakoulussa opiskeleva käyttää CSC:n toteuttamia palveluja, joiden yhteiskäyttö kasvaa myös ammatillisessa ja yleissivistävässä koulutuksessa. CSC:n toteuttamien ja ylläpitämien palvelujen avulla ohjataan ja kehitetään koko Suomen koulutusjärjestelmää ja rakennetaan jatkuvan oppimisen edellytyksiä.

CSC:llä on ollut vahva rooli eri koulutusasteiden toiminnanohjauksen ja tiedolla johtamisen edellytysten kehittämisessä vuonna 2019. Palvelukehitys on toteutunut muun muassa merkittävien tietovarantojen käyttöönoton ja toiminnanohjausjärjestelmien edelleen kehittämisen muodossa. Varhaiskasvatuksen tietovaranto Varda otettiin käyttöön vuonna 2019. Kunnat ja kuntayhtymät sekä 1.1.2020 alkaen yksityiset varhaiskasvatuksen järjestäjät pystyvät tallentamaan tietovarantoon tietoja mm. varhaiskasvatuksen järjestäjistä ja toimipaikoista sekä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Käyttöönottojen rinnalla on vuoden 2019 aikana suunniteltu ja kehitetty Vardan tietojen hyödyntämistä eri viranomaisten ja hallinnon sekä kansalaisten tarpeisiin. Palvelusta vastaa Opetushallitus.

CSC:n rooli korkeakoulujen perusjärjestelmien asiantuntijana korostui vuonna 2019. CSC edistää yliopistojen palvelujen digitalisaatiota tukemalla Oodi-konsortion yhdeksää yliopistoa opetuksen ja opiskelun tuen perusjärjestelmästä Oodista Sisu-järjestelmäkokonaisuuteen ja Peppi-palvelukokonaisuuteen siirtymisessä. CSC fasilitoi yhteistyötä Peppi-perusjärjestelmän ja valtakunnallisten palvelujen välisten integraatioiden (OILI, Opintopolku, Virta, EXAM, Ristiinopiskelupalvelu) suunnittelussa. Peppi-konsortiota ja sen yli 30 korkeakoulujäsentä tuettiin Peppi-palvelukokonaisuuden mittavassa kehitysprojekteissa ja testausprosessin uudistamisessa.


Opetushallinnon vaikuttavuustietopalvelu Arvolla toteutettiin vuonna 2019 ensimmäinen valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen uraseuranta. Uraseurannan tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, kehittämisessä ja opiskelijoiden työllistymisen edistämisessä. Arvo-palvelu tukee eri koulutusasteiden kyselyitä ja tiedolla johtamista. Vuonna 2019 palvelua käytti 183 koulutuksen järjestäjää, joiden hyödyntämien kansallisten kyselyiden kautta antoi palautetta yhteensä lähes 170 000 vastaajaa.

Jatkuvan oppimisen tueksi kehitettiin vuonna 2019 kaikkien koulutusasteiden yhteistä Avointen oppimateriaalien kirjastoa. Kirjasto julkaistaan vuonna 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen palveluna  avointen oppimateriaalien käyttämiseen ja jakamiseen. Kehitystö tapahtui tiivisti yhteistyössä sidosryhmien kanssa, mahdollistaen yhteisen foorumin eri koulutuasteiden yhteistyölle ja verkottumiselle avointen oppimateriaalien ympärillä. Joulukuussa 2019 avattiin kirjaston tallennustoiminnallisuus pilotointia varten. Tätä myötä kirjastoon jaettiin ensimmäiset oppimateriaalit opettajien osaamisen tueksi ja oppijoiden osaamisen kehittämiseksi niin omaehtoisessa oppimisessa kuin perusopetuksen, toisen asteen ja korkeakoulutuksen opintojen osana.

Sähköinen tenttijärjestelmä EXAM korvaa perinteisiä paperitenttejä ja mahdollistaa monipuolisemmat akvaariotenttimahdollisuudet vähentäen myös opettajien ja opintohallinnon valmistelutyön määrää. Vuonna 2019 EXAMia kehitettiin tukemaan korkeakoulujen kansallista yhteistyötä ja lanseerattiin uusi palvelu, jolla opiskelijat voivat tehdä tenttinsä missä tahansa osallistuvassa korkeakouluissa. EXAM-tenttisuoritusten määrä kasvoi 57% edelliseen vuoteen verrattuna (2019: 169 686, 2018: 108 415) ja tenttiakvaarioiden määrä nousi. EXAM-konsortion 27 korkeakoulussa nousi yhteensä 803 akvaariopaikkaan (2018: 630).

CSC tuki korkeakouluja yhteisessä koulutuksen alueen arkkitehtuurin päivitystyössä 2018-2019 niin, että viitearkkitehtuuri tukee jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia sekä yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja korkeakouluissa. Arkkitehtuuri ohjaa korkeakoulujen omia kokonaisarkkitehtuureita ja tarjoaa välineitä korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tuen toiminnan kehittämiseen. Päivitetty arkkitehtuuri on jo käytössä korkeakoulujen digivision valmistelussa.
 

Tietojärjestelmien ja -verkkojen erityisasiantuntija

Nopea ja luotettava Suomen korkeakoulujen, tutkimuksen ja opetuksen tietoverkko Funet kattaa kaikki suomalaiset korkeakoulut hallinnonalasta riippumatta ja palvelee yli 375 000 loppukäyttäjää kaikkialla Suomessa.

Vuoden 2019 aikana Funet 2020-hankkeessa jatkettiin Funet-verkon elinkaaripäivityksen vaatimia asennustöitä. Uutta verkkoa asennettiin ja otettiin käyttöön koko Suomessa Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. Uuden verkon käyttöönottotyö eteni onnistuneesti ja aikataulussaan. Päivitystyö jatkuu vuosien 2020-2021 aikana vaiheittain. CSC osallistui edelleen myös yhteispohjoismaisen NORDUnet -verkon elinkaaripäivityksen suunnitteluun. Työssä huomioitiin erityisesti Funet-verkkoa käyttävien organisaatioiden tarpeet.

Funet Tiimi-verkkokokous- ja Funet Miitti-videokokouspalvelut mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman, organisaatioiden rajat ylittävän yhteistyön. Lähes kaikki korkeakoulut ovat palvelujen käyttäjiä. Palveluja käytetään yleisesti verkkokokousten, webinaarien ja verkko-opetuksen toteuttamiseen. Vuonna 2019 Funet Tiimi -palvelua käytettiin yhteensä lähes 600 000 tuntia eli yli 68 kalenterivuoden ajan. Vastaavasti Funet Miitti -palvelua käytettiin vuoden 2019 aikana yhteensä noin 350 000 tuntia eli noin 40 kalenterivuoden verran. 

Funet Etuubi ja Funet Video ovat hybridipilvessä toimivia videojulkaisujärjestelmiä, joita käytetään muun muassa opetuksen, viestinnän ja markkinoinnin tukena sekä tapahtumien verkkolähetyksissä ja esittelymateriaalien jakelualustoina. Palvelujen avulla voi julkaista jo tehtyjä videoita, mutta niillä voi myös tuottaa videoita ja rikastaa niitä esimerkiksi kyselymuotoisilla oppimateriaaleilla. Palveluihin tallennettuja videoita katseltiin vuoden 2019 aikana yhteensä noin 47 500 tuntia eli noin 5,4 kalenterivuoden ajan.
 

Muita merkittäviä asiakastoteutuksia 2019

CSC tuottaa usealle asiakasorganisaatiolleen erityistarpeisiin räätälöityjä tietojärjestelmäpalveluja. Räätälöityjen palvelujen asiakkaita vuonna 2019 olivat mm. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Certia, Kansallisarkisto ja Kansallisgalleria sekä korkeakoulu- ja erityiskirjastojen LUMIKKO- ja KOHA-yhteistyöryhmät.

Vuonna 2019 CSC oli mukana toteuttamassa Valtiokonttorin uutta kuntatalouden tietopalvelua, ja myös Kansalliskirjasto ja CSC toteuttivat yhteistyössä uuden KOHA-kirjastopalvelun.  

Takaisin ylös Siirry yhteiskuntavastuun sivulle