30 vuotta superlaskentaa Suomessa - uusi supertietokone Puhti ja datanhallintaympäristö Allas vihitään käyttöön

Syksyllä 1989 otettiin käyttöön kauan odotettu uutuus: Suomen ensimmäinen supertietokone Cray X-MP. Näistä päivistä alkaen, jo 30 vuoden ajan, suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkijat ovat ratkaisseet tieteellisiä ongelmia matemaattisen mallinnuksen, suurteholaskennan ja Suomen oman supertietokoneen avulla.

Suomalaisen tieteellisen laskennan tarina jatkuu tänään, kun Suomen seuraavan sukupolven datanhallinnan ja laskennan ympäristön ensimmäinen vaihe vihitään käyttöön CSC:n Kajaanin datakeskuksessa.

– CSC:n datanhallinnan ja laskennan palvelut ovat nyt ensimmäistä kertaa koko julkisen tutkimusjärjestelmän käytössä, kun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi myös tutkimuslaitosten tutkijat voivat niitä hyödyntää. Tämä helpottaa yhteistyötä, iloitsee johtaja Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Supertietokone Puhti ja tekoälytutkimukseen, tekoälysovelluksille ja muuhun GPU-laskentaan tarkoitettu Puhti-AI yli kaksinkertaistavat CSC:n laskentakapasiteetin. Puhti on BullSequana X400 –järjestelmä, jonka toimittaa Atos, johtava digitaalisten palveluiden tarjoaja. Puhti tukee laajaa kirjoa erilaisia tehtäviä, kuten simulointia, suurkapasiteettilaskentaa, data-analyysiä ja syväoppimista.

– Näillä uusilla hankinnoilla olemme suunnanneet katseen tulevaisuuteen ja pyrimme vastaamaan suomalaisen tutkijayhteisön tarpeisiin siten, että investointi hyödyttäisi koko suomalaista yhteiskuntaa. Pystymme palvelemaan yhä laajempaa asiakaskuntaa laskentaintensiivisistä aloista tehokkaampaa datanhallintaa kaipaaviin ja innovatiivisiin hankkeisiin, CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski sanoo.

Supertietokone Puhti 2019 (Atos BullSequana X400).
Kuva Mikael Kanerva, CSC

Objektitallennustekniikkaan perustuva datanhallintajärjestelmä Allas tarjoaa 12 petatavun tallennuskapasiteetin ja monipuolisen ympäristön datan tallennukseen, jakamiseen ja analyysiin CSC:n koko laskentaympäristössä. Allas on myös Atoksen toimittama järjestelmä.

– Uusi datanhallintajärjestelmä Allas tulee mullistamaan tieteellisen datanhallinnan Suomessa. Uuden objektitallennustekniikan avulla se mahdollistaa asiakkaillemme suurten datamäärien tallennuksen ja niiden monipuoliset jako- ja analyysimahdollisuudet, CSC:n tutkimuksen palveluiden johtaja Pekka Lehtovuori kertoo.

Uuden ympäristön toinen vaihe eli supertietokone Mahti, BullSequana XH2000 –järjestelmä, otetaan käyttöön alkuvuonna 2020 ja valmistuessaan uusi ympäristö tarjoaa kuusinkertaisen laskentakapasiteetin CSC:n edelliseen ympäristöön verrattuna.

Puhti-AI tuo tekoälyn hyötykäyttöön

Puhti-AI on hyvin edistynyt tekoälytutkimukseen ja data-analytiikkaan soveltuva osio. Tekoälytutkimus ja tekoälysovellusten käyttäminen tutkimuksessa ovat tämän hetken kuumimpia aloja.

– Tekoäly ja koneoppiminen kehittyvät parhaillaan uskomattoman nopeasti ja olemme Atoksella ylpeitä siitä, että suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkijoilla on nyt käytössään kansainvälisestikin erittäin kilpailukykyiset työkalut tutkimuksen viemiseksi seuraavalle tasolle, sanoo Atos Nordicin toimitusjohtaja Harri Saikkonen.

Esimerkiksi CSC, Kansalliskirjasto ja Kansallisarkisto hyödyntävät High-Performance Digitisation -yhteistyössä Puhti-AI:n tehokkaan GPU-laskennan vauhdittamaa koneoppimista muistiorganisaatioiden digitaalisten aineistojen rikastamiseen.

Yrityksissä datalähtöinen talous ja data-analytiikka on tunnistettu laajasti uudeksi liiketoiminnan tekemisen tavaksi. Uusi datanhallinnan ja laskennan ympäristö on kehitetty niin, että se palvelee myös yritysten TKI-tarpeita. Yritysyhteistyötä on rakennettu eri tavoin, kuten esimerkiksi viime vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa käynnistetyssä Data-analytiikan kiihdyttämössä, joka vauhdittaa data-analytiikan hyödyntämistä Kainuun alueen yrityksissä.

– Euroopan johtavana supertietokonevalmistajana olemme erittäin ylpeitä voidessamme edistää Suomen, suomalaisen tutkimuksen ja akateemisen yhteisön kilpailukykyä", sanoo Agnès Boudot, Senior Vice President, Head of HPC & Quantum Atokselta.

– On hyvin tärkeätä, että suurteholaskennan tietoa ja taitoa edistetään Euroopassa, jotta voimme varmistaa Euroopan kehittymisen maailmanlaajuisesti merkittävänä toimijana matkalla kohti eksaluokkaa.

Ihmiskunnan tärkeitä kysymyksiä ratkotaan supertietokoneilla

Supertietokoneilla laskemalla tutkijat voivat ratkaista ihmiskunnan tärkeitä kysymyksiä esimerkiksi lääketieteessä, ilmastotieteissä tai fuusiotutkimuksessa. Tutkimuskohteet voivat vaihdella pienistä kvanttimaailman ilmiöistä galaksienväliseen turbulenssiin tai solukalvoproteiineista massiivisiin mustiin aukkoihin.

– Terveytemme pohjautuu pitkälti siihen, että solukalvoproteiinit ohjaavat solujemme tiedonvälitystä oikein. Uusien supertietokoneiden ansiosta pystymme lopultakin selvittämään atomaarisella tarkkuudella kuinka nämä proteiinit sen tekevät ja kuinka niiden toimintahäiriöt johtavat sairauksiin, kertoo Helsingin yliopiston biofysiikan professori Ilpo Vattulainen.

Kansainvälinen yhteistyöhanke Event Horizon Telescope julkaisi viime huhtikuussa maailman ensimmäisen kuvan mustasta aukosta.  Pitkäkantainterferometrian avulla useat eri puolilla maapalloa sijaitsevat radioteleskoopit yhdistetään yhdeksi lähes maapallon kokoiseksi virtuaaliseksi teleskoopiksi mahdollisimman tarkan kuvan saamiseksi kaukaisesta kohteesta.

– Käytetty tekniikka on hyvin dataintensiivinen ja laskentaresursseja tarvitaan niin teleskooppien nauhoittamien signaalien yhdistämiseen, kuvan laskemiseen yhdistetystä datasta kuin mustan aukon ympärillä säteilevän plasman mallintamiseen. Erityisesti plasman käyttäytymistä ja säteilyä mustan aukon painovoimakentässä mallintavat simulaatiot vaativat tehokkaimpia olemassa olevia laskentaresursseja, kertoo Aalto-yliopiston senior scientist Tuomas Savolainen.

Savolainen kuuluu Event Horizon Telescopen tutkijayhteisöön ja hän oli yksi niistä tutkijoista, jotka analysoivat kahdeksan eri teleskoopin yhdistettyä dataa ja muodostivat mustan aukon kuvan tämän datan perusteella.

CSC on suomalainen tietotekniikan osaamiskeskus, joka tuottaa kansainvälisesti korkeatasoisia ICT-asiantuntijapalveluita tutkimukselle, koulutukselle, kulttuurille, julkishallinnolle ja yrityksille, niin että ne voivat menestyä ja tuottaa etua koko yhteiskunnalle. www.csc.fi

Atos on johtava digitaalisten palveluiden tarjoaja, jossa työskentelee yli 110,000 työntekijää 73 maassa. Atoksen liikevaihto on yli 11 miljardia euroa. Euroopan johtavana pilvipalveluiden, kyberturvallisuuden ja suurteholaskennan toimittajana, Atos tarjoaa hybridipilvi-, big data-, liiketoimintasovellus- sekä digitaalinen työpaikka -kokonaisratkaisuja. Konserni on maailmanlaajuinen tietotekniikkakumppani olympialaisille ja paralympilaisille ja toimii tuotemerkeillä Atos, Atos Syntel ja Unify. Atos on SE (Societas Europaea) -yritys, joka on listattu Pariisin CAC40-indeksissä.

Atoksen päämäränä on auttaa muotoilemaan tietotekniikan tulevaisuutta. Yrityksen asiantuntemus ja palvelut tukevat tiedon, koulutuksen sekä monikulttuuristen ja moniarvoisten tutkimuslähestymistapojen kehittämistä, jotka edistävät tieteellistä ja teknologista huippuosaamista. Ympäri maailmaa, konserni mahdollistaa asiakkailleen, työntekijöilleen, yhteistyökumppaneilleen sekä koko yhteiskunnalle elämisen, työskentelyn ja kestävän ja luottavaisen kehittymisen tietotekniikan alueella. atos.net/nordics

Kuvia median käyttöön

Kuvia uudesta supertietokoneesta ja avajaistilaisuudesta median käyttöön löytyy CSC:n kuvapankista, https://www.csc.fi/medialle

 

Lisätietoja

  • Pekka Lehtovuori, johtaja, Tutkimuksen palvelut, CSC p. 050 381 9723,
    pekka.lehtovuori (at) csc.fi
  • Harri Saikkonen, toimitusjohtaja, Atos Nordics, p. 040 7600 187, harri.saikkonen (at) atos.net