null Tutkimuksen perusta

Tutkimuksen perusta

Suomen korkeakoulujen ja tutkimuksen perustana on tutkimusverkko, joka kattaa merkittävimmät korkeakoulupaikkakunnat ja tarjoaa toimintavarmat ja ruuhkattomat tietoliikenneyhteydet. Riittävän kapasiteetin valokuituverkkoa tarvitaan suurteholaskentaan ja suurien data-aineistojen siirtämiseen.

Verkkoa ylläpitävät jäsenorganisaatiot,  joiden tarkoituksena on edistää koko Suomen korkeakoulu- ja tiedeyhteisöä palvelevan tietoliikenneverkon kehitystä ja ylläpitoa. Yhteistyön avulla toimintaan liittyvää tietoa ja taitoa voidaan jakaa jäsenorganisaatioiden välillä. Koska monet ongelmista ovat usein yhteisiä, on keskinäinen yhteistyö niiden selvittämiseksi luontevaa. Tutkimusverkko ja sen palvelut ovat omakustanteisia ja suurin osa palveluista on käytettävissä jäsenmaksun hinnalla.

Kotiorganisaation myöntämillä HAKA-tunnuksilla pääsee moniin eri verkkopalveluihin ja langattomaan eduroam-verkkoon kotimaassa ja ulkomailla.

Verkon ulkomaanyhteyksistä vastaa Pohjoismainen yhteistoiminto NORDUnet. Toimivuuden turvaamiseksi käytössä on kolme eri liityntäpistettä: Espoo, Helsinki ja Oulu. NORDUnet-verkon kautta saadaan yhteys Euroopan tutkimuksen Géant-runkoverkkoon ja muihin kansainvälisiin tutkimuksen verkkoihin.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot, avoin data ja avoimet rajapinnat ovat keskeisiä tekijöitä, joiden varaan rakennamme kestävää digitaalista ekosysteemiä.

Avoin lähdekoodi on tapa kehittää ja jakaa tietokoneohjelmistoja. Avoin lähdekoodi tarkoittaa paitsi maksuttomuutta, myös sitä, että ohjelmiston toiminta on käyttäjän tutkittavissa ja käyttäjä voi muokata ohjelmistoa omiin tarkoituksiin sopivaksi ja mahdolliset virheet voidan havaita. Tämän vuoksi avoin lähdekoodi sopii erityisen hyvin  tieteellisten ohjelmistojen kehittämiseen. Usein tieteellisillä avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla on kehittäjiä maailmanlaajuisessa tutkijayhteisössä.

Monet tieteessä ja tutkimuksessa käytetyt palvelut perustuvat avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat esimerkiksi digitaalisen pitkäaikaissäilytyksen taustalla ja niiden avulla on rakennettu Fairdata-palveluita. Ja tälläkin hetkellä lukemasi verkkosivusto on tehty avoimen lähdekoodin ohjelmistolla. Tunnetuin avoimen lähdekoodin ohjelmisto on Linux, joka pyörittää maailman supertietokoneiden lisäksi mm. älypuhelimia.

Vuonna 1991 eräs opiskelija tarjosi tekemäänsä Freax-nimistä avoimen käyttöjärjestelmän alkua tutkimusverkon vapaaehtoiselle ylläpitäjälle. Tämä ei kuitenkaan pitänyt nimeä kovin hyvänä, joten ylläpitäjä teki sille hakemiston /pub/OS/Linux – opiskelijan etunimen mukaan.

Kyseinen opiskelija, Linus Torvalds, mieltyi nimeen ja julkisti 17.9.1991 Linuxin version 0.0.1 saataville ftp.funet.fi:stä.

Julkistuksesta on sittemmin kasvanut eräs maailman suosituimmista käyttöjärjestelmistä, jota käytetään autoista avaruuteen kaikenlaisissa laitteissa – antureista ja androideista tietoliikenneverkkoihin ja superkoneisiin. Sitä jaetaan edelleen myös ftp.funet.fi:stä.

Videos

Latest blogs and articles

More insights

Topological superconductor – new building block for qubits

A team of theoretical and experimental physicists at Aalto University and Tampere University have designed a new ultra-thin material that they have used to create elusive quantum states. Called one-dimensional Majorana zero energy modes, these quantum states could have a huge impact for quantum computing.

Read More »

User experience: Excellent!

The new CSC supercomputer Mahti was inaugurated into researchers' use at a virtual seminar on 7 October. At the event, six Mahti Pilot Users shared their initial experiences of the computer.

Read More »

Structural biology, biochemistry and molecular simulations of mitochondrial complex I – a key role of accessory protein in biological energy conversion

By combining the power of structural biology, biochemistry and multiscale molecular simulations, researchers from Germany and Finland found a key role of an accessory subunit in energy production by respiratory complex I, a central bioenergetic enzyme.

Read More »

Exploring machine learning frameworks for cloud and supercomputing. Blog post 3/3

In this final part of the blog post series we will look at existing frameworks for implementing the combined machine learning workflow for HPC environments.

Read More »