LUMI tuo uusia mahdollisuuksia myös yhteiskuntatieteille

Matti Nelimarkka on laskennalliseen yhteiskuntatieteeseen erikoistunut yliopistonlehtori Helsingin yliopistosta.

LUMI tuo uusia mahdollisuuksia myös yhteiskuntatieteille

Laskennallisista tieteistä puhuttaessa ensimmäisinä mieleen tulevat usein sellaiset alat kuin matematiikka, tilastotiede, fysiikka ja kemia. Datan määrän kasvaessa laskennalliset menetelmät ovat kuitenkin levinneet luonnontieteiden puolelta entistä enemmän myös muille tieteen aloille, mukaan luettuna niin sanottuihin ihmistieteisiin. Yhteiskunnan digitalisoituminen muuttaa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. EuroHPC:n ensi vuonna käyttöönotettava huipputehokas supertietokone LUMI ekosysteemeineen tukee myös yhteiskuntatieteen kehittymistä ja auttaa alan tutkijoita hyödyntämään datanhallinnan ja laskennan tarjoamia mahdollisuuksia.

Yhteiskuntatieteissä on käytetty perinteisesti paljon sekä laadullista ja määrällistä tutkimusta. Yhteiskuntatieteilijät ovat käsitelleet niin haastattelu- ja media-aineistoja kuin myös kyselytutkimuksia ja vaalien rekisteriaineistoja. Digitalisoitumisen myötä syntyvän aineiston, eli datan, määrä on kuitenkin kasvanut räjähdysmäisesti, ja samalla se avaa myös ihmistieteille uusia tutkimuksen aiheita. Kun eri lähteistä syntyvää dataa on ympärillämme jatkuvasti enemmän, mahdollistaa se aivan uudenlaisten tutkimuskysymysten asettelun ja uusien tutkimusmetodien käytön juuri laskennallisen tieteen avulla myös yhteiskuntatieteiden parissa. Yhteiskuntatieteet nähdäänkin yhtenä nousevana laskennallisten metodien käyttäjäkuntana.

Matti Nelimarkka, laskennalliseen yhteiskuntatieteeseen erikoistunut yliopistonlehtori Helsingin yliopistosta toteaa, että yhteiskuntatietelijöiden on yhä enemmän pyrittävä ymmärtämään erilaisia digitaalisia alustoja, kuten sosiaalista mediaa. Lisäksi ihmiset kantavat yhä enemmän mukanaan erilaisia sensoreita, kuten älypuhelimia ja kelloja, jotka keräävät meistä jatkuvasti erilaista dataa, jota voidaan soveltaa yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Uusien tutkimuskohteiden lisäksi perinteisiä aineistoja, kuten tekstiä, pystytään uusien teknologioiden ansiosta analysoimaan paremmin.

LUMI-supertietokone tukee myös yhteiskuntatiedettä

CSC:n Kajaanin datakeskukseen rakennetaan vuosien 2020–2021 aikana yksi maailman tehokkaimmista tutkimuskäytössä olevista supertietokoneista. Kone hankitaan yhteistyössä EU:n ja yhdeksän maan konsortion kanssa. LUMI-supertietokoneen laskentateho tulee olemaan moninkertainen verrattuna Euroopan tämänhetkisiin parhaimpiin koneisiin. LUMIn ympärille rakennetaan kokonainen ekosysteemi, jolloin tutkijoiden käytettävissä on laskentatehon lisäksi muun muassa datanhallintaa, tukea infrastruktuurin käyttöön ja yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen kanssa.

LUMIn tukipalvelut ja infrastruktuurit auttavat jokaista yhteiskuntatieteilijää hyödyntämään laskennallisuuden uusia mahdollisuuksia

LUMI-tutkimusinfrastruktuuri auttaa myös yhteiskuntatieteilijöitä. Uuden koneen avulla voidaan tehdä tutkimusta nopeammin ja tehokkaammin, mutta sitä voidaan käyttää myös täysin uudenlaisten tutkimusongelmien ratkaisemiseen. "LUMIn tukipalvelut ja infrastruktuurit auttavat jokaista yhteiskuntatieteilijää hyödyntämään laskennallisuuden uusia mahdollisuuksia, ei pelkästään skaalan ja nopeuden suhteen, mutta myös käyttämään laskennallisuutta hyödyksi uusien lähestymistapojen hyödyntämiseen", Nelimarkka sanoo.

Nelimarkka korostaa laskentatehon lisäksi LUMIin liittyviä datanhallinnan palveluja sekä tukea datan käsittelyyn ja tutkimusinfrastruktuurin käyttöön. Tutkijalla saattaa olla kirkkaana mielessä tutkimusongelma ja miten sitä lähtisi laskennallisesti ratkaisemaan, mutta käytännön toteutus voi kuitenkin muodostaa ongelman, jos ei ole aiemmin käyttänyt vastaavia palveluita. Tärkeä osa LUMI-ekosysteemiä onkin tutkijoille suunnattu opastus ja koulutus tutkimusinfrastruktuurin käytössä.

Yhteistyöllä uusia mahdollisuuksia

Yksi LUMI-tutkimusinfrastruktuurin tavoitteista on helpottaa yhteistyötä niin korkeakoulujen ja yritysten välillä kuin kansainvälisestikin. Datanhallinta voi olla aikaa vievää ja aiheuttaa haasteita myös yhteistyön kannalta. Jos data-aineistot ovat kunkin tutkijan omalla tietokoneella, yhteistyö vaikeutuu. Samoin kansainvälinen yhteistyö on haastavaa, sillä eri mailla on erilaiset käytännöt ja säännöt datanhallinnan suhteen. LUMIn datanhallinnan palvelut ja kansainvälinen luonne vähentävät näitä haasteita, ja näin aikaa jää enemmän itse tutkimuksen tekoon.

Yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä on paljon potentiaalia myös yhteiskuntatieteilijöille. Nelimarkka toteaa, että suurin osa datasta on yritysten hallussa ja yhteistyön avulla tutkijat pääsisivät käsiksi tähän valtavaan datamäärään. Toisaalta yritykset eivät aina tiedä, miten hyödyntää kaikkea keräämäänsä dataa, ja tässä taas tutkijat voivat olla avuksi. LUMIa on tarkoitus hyödyntää mahdollisimman paljon yhteistyössä akatemian ja elinkeinoelämän kesken. Yhteistyön avulla tutkijat voivat saavuttaa merkittäviä tutkimustuloksia, ja toisaalta suomalaisten yritysten kilpailukyky kasvaa tuotekehityksen ja uusien innovaatioiden myötä.

Katso lehtori Matti Nelimarkan haastattelu videolta.

Seuraa LUMI-supertietokonetta

www.lumi-supercomputer.eu
Twitter: @LUMIhpc
LinkedIn: LUMI supercomputer
YouTube: LUMI supercomputer
#lumisupercomputer #lumieurohpc

 

Julkaistu alunperin 03.02.2020. / Published originally 03.02.2020.

Lisää tästä aiheesta » Siirry sisältöihin ja uutisiin »

Ville Virtanen