Uutisia

Takaisin

Suomi ottaa jättiaskeleen tieteessä ja kehityksessä

Suomelle Pohjoismaiden tehokkain supertietokone ja mittava datanhallintajärjestelmä

Suomi saa uuden supertietokoneen, joka nostaa suomalaisten tutkijoiden laskentaresurssit Euroopan kärkitasolle ja mahdollistaa huippututkijoiden uudet läpimurrot. Tieteen tietotekniikan keskus CSC ja tietotekniikkayhtiö Atos allekirjoittivat keskiviikkona 12.12. Espoossa sopimuksen supertietokoneen toimittamisesta.

Uuden supertietokoneen ansiosta tutkijat saavat käyttöönsä kuusi kertaa enemmän laskentatehoa, jonka avulla he voivat entistä tarkemmin ennustaa ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia, tutkia kvanttimaailman kiehtovia ilmiöitä, ratkaista uusiutuvaan energiaan ja fuusioenergiaan liittyviä kysymyksiä, kehittää uusia lääkkeitä ja etsiä tekoälyn avulla tehokkaampia hoitomuotoja sekä ratkoa muita suurta laskentatehoa vaativia pulmia. Järjestelmä sisältää myös hyvin edistyneen tekoälytutkimukseen soveltuvan osion.
 

Kuvassa vasemmalta oikealle: Harri Saikkonen, toimitusjohtaja Atos Nordics; Peter ´t Jong, toimitusjohtaja Atos Benelux and the Nordics; Kimmo Koski, toimitusjohtaja CSC; Sami Niemelä, johtaja, Ilmatieteen laitos. Kuva: Sami Iivonen / CSC

 


Suomelle kilpailukykyä

– Saamme uuden, tehokkaan ja tasapainoisen dataintensiivisen laskennan ympäristön, joka mahdollistaa suomalaisen tutkimuksen kilpailukyvyn tuleville vuosille. Atoksen toimittama kokonaisuus pystyy myös vastaamaan nykyisiin tekoälytutkimuksen haasteisiin, mikä kasvattaa investoinnin merkitystä entisestään. Tieteen kehittyminen näkyy myöhemmin uusina innovaatioina ja monina hyötyinä yhteiskunnalle, sanoo CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski.

– Datamassat, koneoppiminen ja tekoäly muuttavat nyky-yhteiskuntaa merkittävästi ja supertietokoneet mahdollistavat näillä alueilla kehittymisen. Johtavana eurooppalaisena supertietokoneiden toimittajana olemme ylpeänä rakentamassa Suomen ja suomalaisen tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä, sanoo Atos Nordicin toimitusjohtaja Harri Saikkonen.

– Uusi datanhallinnan ympäristö ja supertietokone sekä niihin liittyvät palvelut tarjotaan korkeakoulujen lisäksi tutkimuslaitosten käyttöön samoilla käyttöehdoilla. Tämä tukee korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä sekä osaamispohjaista kasvua, painottaa tiedeasiainneuvos Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.


Käyttöön vuosina 2019–2020

Uusi laitteisto sijoitetaan CSC:n datakeskukseen Kajaaniin. Supertietokone otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on käytössä vuoden 2019 kesällä. Ensimmäisessä vaiheessa otetaan käyttöön myös erityisesti tekoälytutkimukseen suunniteltu kokonaisuus. Toisessa vaiheessa järjestelmää laajennetaan uudella XH2000-laitteistolla, joka moninkertaistaa laskentakapasiteetin ja nostaa Suomen Pohjoismaiden ykköseksi supertietokoneissa. 


39 miljoonan euron investointi

Supertietokoneeseen ja tallennusjärjestelmiin investoidaan 37 miljoonaa euroa ja laajenevan käyttäjäkunnan osaamista vahvistetaan kahdella miljoonalla eurolla. Hankinta rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön Datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelmasta sekä hallituksen tekoälylaskentaan suunnatusta lisämäärärahasta.

– Nykytaloudessa supertietokoneisiin sijoitetut rahat maksavat itsensä takaisin nopeasti. IDC:n laskelmien mukaan jokainen supertietokoneeseen sijoitettu euro tuo keskimäärin liki 40 euroa takaisin, joten investointi on myös taloudellisesti erittäin kannattava yhteiskunnalle, sanoo Atoksen Harri Saikkonen.


Käyttäjät innoissaan

– Olemme yhdessä ryhmäni kanssa kehittäneet maailman tarkimman avaruuden olosuhteita mallintavan simulaation nimeltä Vlasiator, sanoo professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta.

– Uuden supertietokoneen mahdollistama kuusiulotteinen mallinnus tulee näyttämään valoa avaruusfysiikan visaisimpiin ongelmiin, joita ei ole vuosikymmeniin pystytty ratkaisemaan, professori Palmroth uskoo.

– Nanotieteen alalla eräs lähivuosien haasteista on nanomateriaalien ja biologisen materiaalin rajapintojen rakenteen, dynamiikan ja ominaisuuksien parempi ymmärtäminen. Tähän haasteeseen pääsemme entistä paremmin vastaamaan uuden laitteiston tuoman laskentakapasiteetin avulla, sanoo akatemiaprofessori Hannu Häkkinen Jyväskylän yliopistosta. Häkkinen kuuluu alallaan maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon.

– CSC:n uusi järjestelmä mahdollistaa syöpä- ja antibioottilääkkeiden suunnittelussa kokonaan uudenlaisen lähestymistavan. Voimme nyt käsitellä lääkkeitä ja niiden kohdeproteiineja dynaamisina kokonaisuuksina. Tämä mahdollistaa myös kokonaan uusien lääkevaikutuskohteiden huomioon ottamisen ja viime kädessä johtaa parempiin ja tehokkaampiin lääkeaineisiin, sanoo lääkeaineen suunnittelun professori Antti Poso, joka toimii Itä-Suomen yliopistossa ja Tübingenin yliopistossa Saksassa.

– Ilmatieteen laitoksen palveluita hyödyntää laajasti koko yhteiskunta, kuten liikenne- ja energiasektori, viranomaiset, elinkeinoelämä, kansalaiset ja media. CSC:n kanssa yhteistyössä hankitulla tutkimuslaskentaresurssilla Ilmatieteen laitos pystyy kehittämään sää-, meri-, ilmanlaatu- ja ilmastopalveluihin liittyviä mallimenetelmiä. Kasvava kapasiteetti mahdollistaa Suomen osallistumisen kansainvälisiin ilmastoskenaarioajoihin, jotka tuottavat tutkimustietoa IPCC-ilmastoraportteihin sekä kansallisen päätöksenteon ja sopeutumisen tueksi. Lisäksi se edesauttaa avaruussäämallien ja satelliittihavaintomenetelmien jatkokehittämistä, sanoo Ilmatieteen laitoksen toimialajohtaja Sami Niemelä.

Muita uutta supertietokonetta käyttäviä suomalaisia huippututkijoita ovat esimerkiksi äskettäin For Women in Science -palkinnon saanut bioinformatiikan tutkimusjohtaja, Laura Elo, signaalinkäsittelyn professori Moncef Gabbouj, datatieteen professori Keijo Heljanko, tekoälytutkija, infektiosairauksien professori Anu Kantele, koneoppimista tutkiva akatemiaprofessori Samuel Kaski, ilmastotieteissä maailman viitatuimpiin kuuluva akateemikko Markku Kulmala, astrofysiikan tutkija Petri Käpylä, digihumanisti Mikko Tolonen, erittäin kilpailtua European Research Councilin rahoitusta saanut professori Ilpo Vattulainen sekä aerosolifysiikan tutkija Hanna Vehkamäki, ja monet muut arvostetut suomalaiset tutkijat.



Kuva: Pinja Ahola / CSC


Teknisiä tietoja:

  • Atos BullSequana XH2000 + X400 -laitteistot, joihin on integroitu tekoälylaskentaan erikoistunut osio
  • Teoreettinen huipputeho: noin 11 PFLOPS (tuhatta biljoonaa laskutoimitusta sekunnissa)
  • Tallennuskapasiteetti: 10 PB
     

Lisätietoja:

Kimmo Koski, toimitusjohtaja
CSC p. 0503 819 777
kimmo.koski (at) csc.fi

Pekka Lehtovuori, johtaja
Tutkimuksen palvelut, CSC
p. 050 381 9723
pekka.lehtovuori (at) csc.fi

Erja Heikkinen, ryhmäpäällikkö, tiedeasiainneuvos
Opetus- ja kulttuuriministeriö p. 029 533 0101

Harri Saikkonen, toimitusjohtaja
Atos Nordics
p. 040 7600 187
harri.saikkonen (at) atos.net



CSC on suomalainen tietotekniikan osaamiskeskus, joka tuottaa kansainvälisesti korkeatasoisia ICT-asiantuntijapalveluita tutkimukselle, koulutukselle, kulttuurille, julkishallinnolle ja yrityksille, niin että ne voivat menestyä ja tuottaa etua koko yhteiskunnalle.

Atos on johtava digitaalisten palveluiden tarjoaja, jossa työskentelee noin 120,000 työntekijää 73 maassa. Atoksen liikevaihto on noin 13 miljardia euroa. Yritys on Euroopan johtava suurteholaskennan, Big Data, kyberturvallisuus ja digitaalinen työpaikka -palveluiden tarjoaja. Atos tarjoaa maailmanlaajuiselle asiakaskunnalleen myös pilvipalveluita, IT-infrastruktuuri ja tiedonhallintapalveluita, liiketoiminta- ja sovellusalustaratkaisuja, sekä maksuvälityspalveluita alansa Euroopan johtajan Worldlinen kautta.