Hämeen, Laurean ja Lahden ammattikorkeakoulun muodostama FUAS-liittouma lähti korkeakoulukohtaisten ja yhteisten tarpeiden pohjalta kehittämään videopalvelujaan CSC:n tarjoaman Funet Etuubi Kalturan ensimmäisinä pilottikäyttäjinä. Nyt kun projekti on saatu päätökseen, voidaan katsoa hieman taaksepäin: Mistä lähdettiin, mitä opittiin ja mitä saatiin aikaiseksi?

Kun YouTube ei enää riittänyt

Videot kuuluvat olennaisena osana opiskeluun ja digitaalisiin oppimisympäristöihin. Myös kaikissa FUAS-yhteenliittymän ammattikorkeakouluissa tuotetaan paljon opetusvideoita, ja aiemmin jokaisella oli omat käytänteensä videoiden jakeluun.

Videopalvelu YouTube oli suosittu jakelukanava, mutta sen heikkouksiksi oli havaittu rajalliset integrointimahdollisuudet muihin järjestelmiin, mainokset sekä tekijänoikeuskysymykset. Ennen kaikkea sen avulla oli mahdotonta jakaa videoita vain kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun kesken.

– FUASin virtuaalikampusta varten tarvittiin kaikille ammattikorkeakouluille yhteinen alusta, joka kokoaisi yhteen videot, virtuaaliset opinnot ja oppimisympäristöt, ja jossa sisäinen ja keskinäinen videoiden jakaminen onnistuisi vaivattomasti, kertoo projektin tekniikkaryhmästä vastannut tietohallintojohtaja Ari Kuusio Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK).

Ari Kuusio ja Kari Kataja osallistuivat pilottiprojektiin Hämeen ammattikorkeakoulussa. Kuva: Tero Keso

Pilottiprojektissa lähdettiin hakemaan yhteistä ja helppokäyttöistä tapaa luoda, välittää ja hallinnoida opetuksen videomateriaaleja. Samalla haluttiin myös tehostaa toimintaamme ja välttää päällekkäistä työtä hyödyntämällä eri yksiköissä tuotettua videomateriaalia koko liittouman kesken.

– Kaltura-ohjelmistokokonaisuus vaikutti meistä lupaavalta ratkaisulta videoiden hallintaan.  Pidimme tärkeänä sitä, että NORDUnet hallinnoi ja tukee pilvipalvelua Pohjoismaissa. Se oli mielestämme hyvä ja tietoturvallinen vaihtoehto. Projektimme ajoitus osui sopivasti yhteen CSC:n aloittaman pilotoinnin kanssa, ja lähdimme sopimusneuvotteluihin noin vuosi sitten avoimin mielin. Kartoitimme yhteisiä tarpeita kokonaisarkkitehtuurityötä hyödyntäen ja tiedostimme myös pilottiprojektiin liittyvät riskit, Kuusio jatkaa projektin taustoista.

Palvelu yli 20 000 käyttäjälle

– Aluksi ei ollut helppoa hahmottaa kuuden eri toimijan – CSC:n, Kalturan, NORDUnetin ja kolmen ammattikorkeakoulun – rooleja projektissa. Myös ohjelmiston versiopäivitystä jouduimme hieman odottelemaan ja projektin prosessitkin olivat vielä osin hioutumattomia. Jouduimme muokkaamaan uusiksi omia ajattelutapojamme ja luomaan yhteisiä ajatusmalleja ja käytänteitä. Projektikumppaneiden välillä oli jo kuitenkin pitkälle menevä luottamus, jonka päälle oli helppo rakentaa uutta järjestelmää, muistelee projektipäällikkö Kari Kataja HAMKista.

– Pohdimme myös, miten voisimme yhdessä rohkaista ja kouluttaa opettajia järjestelmän käyttöön. NORDUnetista saimme matkan varrella benchmark- ja yhteistyökontakteja. Erityisesti Roskilden yliopistosta saimme konkreettista vertaistukea ohjelmiston käyttöönotossa. Siellä Kaltura-järjestelmä on ollut käytössä jo useamman vuoden, Kataja jatkaa.

Tuotantokäyttöön yhteinen järjestelmä saatiin syyskuussa 2016. Itse käyttöönotto sujui hyvin ja kesti puolisen vuotta. Kaikkia videoita hallinnoidaan nyt yhdestä hallinnointikäyttöliittymästä.

– Videoita voivat käyttää ja jakaa kaikki yhteenliittymän 20 000 opiskelijaa ja 1400 henkilön edustajaa kolmessa korkeakoulussa omilla Haka-tunnuksillaan ajasta ja paikasta riippumatta.  Julkisia videoita pääsee tietenkin katsomaan kuka tahansa. Moodle-oppimisympäristössäkin videoita voi katsoa ilman erillistä kirjautumista, kuvailee Kataja.

Liittouman tasoinen videojako tehdään tällä hetkellä manuaalisesti, mutta automatisointi on suunnitteilla heti, kun käytännöt vakiintuvat.

– Kaikilla videoilla on sama metatietorakenne, ja osan käytettävistä ohjelmistoista on oltava samoja, koska ne määritellään yhteisestä hallintapaneelista. Meillä on yhteiset Creative Commons -lisenssit, yhteiset sopimusehdot ja panostamme yhtenäisiin muutoksenhallinnan käytäntöihin. Järjestelmän jatkokehitystäkin tehdään yhdessä, jos tarvetta ilmenee, sanoo Kataja.

Oppimisprosessin tulokset ja parhaat käytännöt jakoon

CSC:n päässä projektia luotsasi Funetin kehityspäällikkö Harri Kuusisto, jonka hyppysissä olivat yhteydet NORDUnetiin ja ohjelmistotoimittaja Kalturaan.

– Myös meille tämän kokoluokan pilottiprojekti oli merkittävä oppimisprosessi, jossa kantavana tekijänä oli vahva yhteinen tahtotila ja luottamus. Projektin jäsenten välillä jaettiin avoimesti kokemuksia sekä keskusteltiin ohjelmistojen ja käytäntöjen kehittämistarpeista, Kuusisto sanoo.

– Projektin parhaat käytännöt on nyt myös dokumentoitu ja niistä kerrotaan laajemmallekin käyttäjäjoukolle, jatkossa esimerkiksi VideoFunet-verkoston kokouksissa. Olemme pyrkineet jakamaan tietoa aktiivisesti koko projektin ajan, esimerkiksi ammattikorkeakoulujen IT-johtajien AAPA-verkoston tapaamisessa, Funetin teknisillä päivillä ja NORDUnet-konferenssin aikana järjestetyssä Pohjoismaisessa Kaltura-työpajassa, Ari Kuusio täydentää.

Digikoulutusta opettajille

Uuden Kaltura-ohjelmistokokonaisuuden käyttöönoton myötä opettajien ja opiskelijoiden työtapoihinkin tulee muutoksia. Käyttökokemuksia kuunnellaan tarkalla korvalla ja hyödynnetään esimerkiksi opiskeluaineistohakua ja Moodle-oppimisympäristöintegrointia kehitettäessä.

– Video LAMK -palvelun käyttö on lähtenyt hyvin käyntiin. Aloitimme syksyllä opettajien 1,5 vuoden kestoisen digikoulutusohjelman, jossa hiotaan niin digitaalisia- kuin pedagogisiakin taitoja. Videoita on tuotettu uuteen järjestelmään nyt joitakin satoja.  Toteutimme myös Kaltura–Moodle integraation. Palaute on ollut todella myönteistä. Opettajat ovat pitäneet erityisesti oman työpöytätallennuksen helppoudesta. Eniten videoita jaetaan oman opintojakson opiskelijoille, Video LAMKin ylläpitäjänä toimiva suunnittelija Sami Simpanen kertoo.

Sami Simpanen ylläpitää Video LAMK -palvelua. Kuva: Aino Kupiainen

– Opiskelijat osaavat käyttää järjestelmää sujuvasti peruskäytössä, videoiden tekemisessä ja lataamisessa. Lisäksi he toivovat meiltä mobiilisovellusta, jonka kautta videoita saataisiin ladattua helpommin suoraan mobiililaitteista Moodle-ympäristöön. Myös webcast-lähetyksistä on ollut jo alustavasti puhetta Adobe Connect -videokokouspalvelun korvaajaksi, Simpanen jatkaa.

Videotehtäviä opiskelijoille

Video Laurea -palvelu on ollut opettajien ja opiskelijoiden käytettävissä keväästä 2016 lähtien. Videoilla tehdään ja palautetaan oppimistehtäviä sekä opastetaan sovellusten käyttöä. Videoita käytetään myös opiskelumateriaalina. Opettajille lisäarvoa on tuonut erityisesti oman näytön tallennusominaisuus ja kyselytehtävän liittäminen videoon.

– Meillä järjestelmää ei ole vielä integroitu Optima-oppimisympäristöön, joten opetusvideoita jaetaan opiskelijoille linkkejä jakamalla. Integrointi tulee varmasti eteen käyttöönoton seuraavissa vaiheessa, kertoo pilottiprojektin käyttäjä- ja pedagogiikkakysymyksiä yhdessä FUAS-kumppaneiden kanssa ratkonut Laurean kehityspäällikkö Irma Mänty.

Irma Mänty on auttanut Laurean opettajia mm. ratkomaan video-opetuksen pedagogiikkaan liittyviä kysymyksiä. Kuva: Tiina Leiponen

– Haastattelimme videoita käyttävät opettajat ja havaitsimme, että peruskäyttö sujuu heiltä jo oikein hyvin. He ovat olleet tyytyväisiä, koska järjestelmä on oikeasti riittävän helppokäyttöinen. Haasteena paljon videoita käyttävillä opettajilla onkin ollut oikeastaan vain useampien videoiden lataamisessa kerralla sekä videokanavien ja soittolistojen pedagoginen hyödyntäminen. Silti opettajat suosittelivat järjestelmää kollegoilleen, valottaa Mänty.

Toiveissa olisi, että opetusvideoihin voisi jatkossa lisätä useampia erilaisia tehtävätyyppejä, esimerkiksi avoimia kysymyksiä monivalintojen lisäksi. Videoista saadaan myös helposti yksinkertaista ja tarpeellista analytiikkaa mm. latauksesta, katselun kestosta ja kyselyn tuloksista. Tietoa voidaan hyödyntää vaikkapa opintojakson tulevissa toteutuksissa, jos huomataan, että video on esimerkiksi liian pitkä.

– Käytössä pätee se lainalaisuus, että ihmiset käyttävät mieluiten itselleen tuttuja välineitä ja toimintatapoja. Siksi panostammekin koulutukseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen. Meillä on kahdeksanhenkinen digitiimi, jossa kaksi henkilöä tukee opettajien videoiden tekoa. Järjestämme opettajille työpajoja ja sparraamme. Kannustamme avoimuuteen, jossa meillä on vielä parantamisen varaa – pääsääntöisesti opettajien tekemät videot ovat tarjolla vain oman opintojakson opiskelijoille. Opiskelijoille on myös tarjolla videoiden tekemiseen liittyvä oma ohjauspalvelu, kuvailee Mänty.

Kehitystyö jatkuu

Kalturassa palvelun kehitystyö jatkuu edelleen, vaikka käyttöönottoprojekti onkin virallisesti päättynyt. Esimerkiksi mobiilikäyttöliittymän integrointeja ja muita uusia ominaisuuksia odotellaan ja joitakin parannellaan edelleen.

Kehityspäällikkö Harri Kuusisto toimi yhteyshenkilönä ammattikorkeakoulujen sekä NORDUnetin ja Kalturan välillä. Kuva: Tiina Leiponen

– Toistaiseksi kaikki on mennyt nuottien mukaan, mutta myös palvelun tukiprosessia NORDUnetissa pyritään parantamaan. Kaikkien projektiin osallistuneiden toiveissa olisi myös luoda aktiivinen Kaltura-käyttäjäyhteisö, jossa yhteisiä toiveita voitaisiin käsitellä ja koota konkreettisiksi kehitysideoiksi. Tämä voisi tapahtua vaikkapa VideoFunetin työryhmässä, summaa Kuusisto kehitysnäkymiä.