Suurteholaskennan hyödyt

Suurteholaskennassa (HPC, high-performance computing) ratkaistaan tieteellisesti haastavia ongelmia supertietokoneiden valtavan laskentakapasiteetin avulla.

Lue lisää

Datan arvon maksimointi

Data on mittaamattoman arvokasta. Big data, nykyinen laskentateho ja kehittyneet analyysimenetelmät avaavat aivan uusia mahdollisuuksia. Lääketieteen tutkijoille pääsy sensitiivisiin aineistoihin voi mahdollistaa uusien hoitokeinojen löytymisen, niin että esimerkiksi potilastietojen kohdalla ihmisten yksityisyys ja tietoturva eivät vaaraannu.

Lue lisää

Datan säilytys ja turvaaminen

Datasta huolehtiminen kuuluu tutkijan perustaitoihin. Jo tutkimuksen alkuvaiheessa tutkijoiden on huomioitava datan elinkaari datan keräämisestä analyysiin, säilykseen ja jakamiseen saakka.

Lue lisää

Tutkimuksen perusta

Suomen korkeakoulujen ja tutkimuksen perustana on tutkimusverkko, joka kattaa merkittävimmät korkeakoulupaikkakunnat ja tarjoaa toimintavarmat ja ruuhkattomat tietoliikenneyhteydet. Riittävän kapasiteetin valokuituverkkoa tarvitaan suurteholaskentaan ja suurien data-aineistojen siirtämiseen.

Lue lisää
 

Uusimmat blogit ja artikkelit

Lisää sisältöjä

DeepFin luonnollisen kielen käsittelyn aallonharjalla

BERT-menetelmän eri kielille soveltamisen haasteena on ollut mallin kouluttamiseksi tarvittavan tekstisyötteen suuri määrä ja tämän vaatima laskentateho. Menetelmää suomen kieleen soveltava FinBERT-malli tuotettiin DeepFin-projektissa, joka oli yksi CSC:n Grand Challenge 2019 -pilottihankkeista.

Lue lisää »

Rakennebiologia apuna SARS-Cov2 lääkekehityksessä

Helsingin yliopiston Ville Paavilainen tutkii pienmolekyylejä, jotka saattavat estää SARS-CoV2-viruksen kopioitumisen ja sitä kautta sairastumisen COVID-19-tautiin. Nyt tiedetään, että nämä molekyylit estävät viruksen leviämistä soluviljelymalleissa ja laajempi testaus on alkamassa.

Lue lisää »

Visualisointi kertoo enemmän kuin tuhat lukusanaa

Laskenta ja mittaukset tuottavat numeroita. Ihminen on kehittynyt tulkitsemaan asioita, joita hän aisteillaan ympäristössään havaitsee, ei numerosarjoja. Aivot ovat tarkimmillaan kuvia analysoidessaan, joten on luonnollista visualisoida tutkimustulokset kuviksi.

Lue lisää »

SARS-CoV-2-viruksen pääproteaasin toimintamekanismia selvittämässä

Vattulaisen ryhmä käyttää atomistisia molekyylidynamiikkasimulaatioita ja koneoppimista selvittääkseen SARS-CoV-2-viruksen pääproteaasi mPro:n toimintamekanismin.

Lue lisää »