null ”Jokainen antaa vähän, kaikki saavat paljon” – perusopetuksen wikiloikka tuo avoimet oppikirjat internetyhteyden päähän

"Jokainen antaa vähän, kaikki saavat paljon" – perusopetuksen wikiloikka tuo avoimet oppikirjat internetyhteyden päähän

Pinja Ahola

Lähtökohtaisesti opettajat eivät ole vastuussa oppimateriaalien tuottamisesta. Silti he joutuvat usein tunteja suunnitellessaan muokkaamaan oppimateriaalia oppijoille sopivaksi ja pohtimaan opetustapoja. Tämä tieto on mahdollista tallettaa wikikirjastoon, jonka materiaali on CC BY-SA -lisensoitua ja siten vapaasti jaettavissa ja muokattavissa, kunhan alkuperäinen lähde mainitaan ja uusi materiaali jaetaan samoin ehdoin.

Vuonna 2017 alkaneessa Perusopetuksen wikiloikka -hankkeessa kirjoitetaan perusopetuksen oppikirjakokoelmaa suomenkieliseen wikikirjastoon. Materiaali on ilmaista ja yhteisesti kaikkien käytettävissä verkossa missä ja milloin vain. Hankkeen taustalla on halu helpottaa opettajien työtä ja jakaa jo tehdyn työn hedelmiä eteenpäin niin kollegoiden kuin kaikkien muidenkin tiedonjanoisten saataville.

Avoimen oppimateriaalien hankkeita sekä oppimateriaalia kokoavia alustoja on olemassa muutamia. Kokonaisuudeksi jäsennelty oppikirjasto on kuitenkin uusi tapa kerätä ja jakaa tietoa.

– Hankkeen taustalla on jo vuosia jatkunut jakamisen kulttuuri. Tietääkseni täysin vastaavanlaista hanketta ei ole olemassa muualla maailmassa, kertoo hankkeen jäsen Tero Toivanen, Wikimedia Suomen varapuheenjohtaja, erityisluokanopettaja ja TVT-kehittäjäkouluttaja.

Tiedon jäsentely ja linkittäminen kokonaisuuksiksi on digitaalisen wikikirjaston etuja. Oppikirjoihin on mahdollista liittää kuvia ja oppijan voi ohjata lisämateriaaleihin wikikirjaston sisä- tai ulkopuolelle. Materiaali on helpommin löydettävissä ja opetusmetodeista sekä -materiaaleista tulee rikkaampia. Samalla Wikiloikka tukee myös kouluissa tapahtuvaa digitalisaatiota.


Helposti jaettavaa ja löydettävää tietoa

Wikioppikirjasto muistuttaa monella tapaa Wikipediaa. Molemmat sijaitsevat Wikimedia-säätiön wikialustalla ja käyttävät yhteistä avointa mediapankkia ja faktatietokantaa.

Wikioppikirjaston tarkoitus on tehdä tiedosta helposti jaettavaa, löydettävää ja hyödynnettävää. Kirjoittaja voi viedä wikiin joko valmiin tekstin tai vain luonnoksen, jota toinen käyttäjä voi jatkaa omilla tiedoillaan. Osaamisen jakamiseen on matala kynnys, kun tietää, ettei kaikkea tarvitse tehdä yksin. Wikioppikirjastossa todetaankin, että toimintatapa perustuu ajatukseen "jokainen antaa vähän, kaikki saavat paljon".

Tieto täydentyy monen käyttäjän avulla, jolloin jo pienistäkin tiedonjyvistä on hyötyä, sillä ne kasvavat vähitellen kokonaiseksi tiedon vilja-aitaksi. Myös tiedon oikeellisuus paranee, kun kirjoittajia on useita: monen kirjoittajan kautta käynyt ja jatkuvasti muokattavissa oleva tieto on tarkistettua ja ajantasaista.


Peruskoulun wikiloikka-hankkeen jäsenet kuvattuna lokakuussa 2017 pidetyssä hackathonissa Kansalliskirjastossa. Kuvassa vasemmalta oikealle: Tarmo Toikkanen, Eija Kalliala, Tero Toivanen, Heikki Kastemaa, Kimmo Virtanen ja Liisi Hakalisto. Kuvasta puuttuvat Teemu Korhonen ja Markus Humaloja. Kuva: Pinja Ahola / CSC.


Jatkuvan oppimisen tukena

Wikikirjasto ei palvele pelkästään yksittäisiä opettajia, vaan se mahdollistaa myös yhteisöllisen muokkaamisen, jossa oppilaat voivat yhdessä opettajan johdolla opiskella asioita ja osana oppimista tuottaa materiaalia wikikirjastoon. Jatkuvaa oppimista palvelee myös wikikirjaston liikkuvuus ja soveltuvuus eri alustoille: kirja ei koskaan unohdu vahingossa kotiin tai kouluun.

Uusi opetussuunnitelma tuli voimaan 2016 alakoulussa ja etenee nyt vaiheittain yläkouluun, mikä näkyy wikikirjastossa. Opetussuunnitelma on otettu aiheiden järjestämisen rungoksi, jolloin materiaali on helposti sovellettavissa kulloisellekin luokka-asteelle. Tämä auttaa opettajien arviointia opetussuunnitelman toteutumisesta omassa opetuksessaan.


Wikioppikirjasto ja perinteiset oppikirjat – molemmille omat tarpeensa

Hankeen aikana tavattiin myös kustantamojen edustajia ja keskusteltiin wikioppikirjaston opetusta tukevasta roolista. Keskustelu oli rakentavaa, ja yhteistyön toivotaan jatkuvan myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Wikikirjaston ei ole tarkoitus kilpailla perinteisten oppikirjakustantamoiden kanssa. Myös kustantamot voisivat hyötyä ajallisesti ja rahallisesti wikikirjastosta. Kun resursseja ei tarvitse käyttää tiedon päivittämiseen, kustantajilla on mahdollisuus keskittyä tarjoamaan opetukselle lisäarvoa tuottavaa sisältöä.

Kustantamoilla on esimerkiksi paljon oppimiseen liittyvää analytiikkaa, jota voidaan käyttää muun muassa opettajien pedagogisten taitojen kehittämiseen. Käänteisen oppimisen suosio tukee mallia: yhä enenevissä määrin opetettava materiaali annetaan oppilaille jo ennen oppituntia, jolloin luokassa aikaa voidaan käyttää asian opettelemisen sijasta materiaalin työstämiseen ja sitä kautta oppimisen syventämiseen.


CSC mahdollistajana

CSC:llä on ollut hankkeessa aktivoiva ja koordinoiva rooli. CSC on toiminut monissa projekteissa ja hankkeissa eräänlaisena katalysaattorina ja tuonut ihmisiä sekä osaajia yhteen.

Wikiloikka-hanke kytkeytyy kiinteästi teemoihin, joita CSC pyrkii edistämään. Tällaisia ovat esimerkiksi elinikäinen, jatkuva ja avoin oppiminen sekä oppimateriaalien avoimuus. Avoimet oppimateriaalit ovat osa avoin koulutus -teemaa, jota muun muassa Unesco on edistänyt vuosituhannen vaihteesta saakka.

Lisäksi opetus ja kulttuuriministeriön yleissivistävä osasto on teettänyt ja CSC toteuttanut kaksi digitaalisten oppimateriaalien metatietoihin keskittynyttä selvitystä. Metatieto on strukturoitua tietoa, joka kuvailee, selittää, paikallistaa tai muuten auttaa materiaalien noutamisessa, käyttämisessä ja hallinnoinnissa. Selvitysten tarkoituksena on ollut tarkastella, voiko metatiedottaminen edistää digitaalisten oppimateriaalien käyttöä ja löydettävyyttä, ja miten.

– CSC pyrkii toimimaan yhteentoimivuutta edistävänä tahona eri koulutusasteiden välillä. Meillä on laaja näköala aiheeseen ja osaamme tunnistaa kohteita, joissa pystytään hyödyntämään olemassa olevia ratkaisuja tai joissa koulutusasteiden yhteistyö olisi paikallaan. Perusopetuksen wikiloikka ja avoin koulutus laajemmin ovat luonteva jatke avoimelle tieteelle, jonka edistämisessä CSC on ollut vahvasti mukana, kertoo avointen oppimateriaalien parissa työskentelevä koordinaattori Anna Lindfors CSC:ltä.


Tero Toivanen kertomassa wikiloikka-hankkeesta ja Kansallismuseon kanssa tehtävästä yhteistyöstä Educa-messuilla Helsingin Messukeskuksessa 27.1.2018. Kuva: Kulttuurinavigaattori, CC BY-SA 4.0. https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=68103765 (9.4.2018)


Mitä saavutettiin?

Hankkeen osallistujille tai wikioppikirjoja kirjoittavalle ei makseta palkkaa vaan kirjoittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Perusopetuksen wikiloikan saama opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus onkin käytetty tunnettuuden lisäämiseen, tiedon levittämiseen sekä opettajien kouluttamiseen. 

– Wikioppikirjaston tunnettuus on lisääntynyt merkittävästi ja myös tietoa hankkeesta ja avoimista oppimateriaaleista on onnistuttu lisäämään, kertoo Teemu Korhonen, erityisluokanopettaja ja Wikiloikka-hankeryhmän jäsen.

Samalla wikioppikirjaston artikkelien määrä on kasvanut, kun uusia kirjoittajia on innostettu jakamaan tietoaan hackathoneissa, kouluvierailuilla sekä muissa opetusalan ja avoimen tieteen tapahtumissa.

Tiivis ydinryhmä jatkaa hyvin todennäköisesti työtä vielä hankkeen loputtuakin. Seuraavaksi ajatuksissa on kirjoittaa lukion opetussuunnitelmaan sopivia oppikirjoja.

– Hanke on avartanut käsitystä siitä, mitä oppikirja voisi olla. Wikikirjaa eivät sido samat lainalaisuudet kuin perinteistä oppikirjaa: sivuja voi esimerkiksi olla enemmän, samaa aihetta voi käsitellä monesta eri näkökulmasta ja tiedon voi päivittää nopeasti. Olemme vasta päässeet alkuun, toteaa Korhonen.


Lisää yhteistyötä ja aktiivista osallistumista

Kustantamojen lisäksi yhteistyötä halutaan tulevaisuudessa lisätä myös museoiden ja kirjastojen kanssa. Hankkeen aikana saatiin alulle yhteistyö Kansallismuseon kanssa, jolla on ollut aiemmin verkkosivuillaan oppipaketti esihistoriaan, mutta sen päivittäminen ja ylläpitäminen on jäänyt. Tämä materiaali on toiveissa siirtää wikikirjastoon. Wikikirjastossa on jo esillä kansallismuseosta löytyvää esineistöä. 

Wikimedia Suomen osalta projekti jatkuukin Kansallismuseon kanssa koko kuluvan vuoden. Peruskoululaisten koodikerho on menossa toukokuun aikana Suomenlinnaan jälleenvalokuvaamaan historiallisia valokuvia.

– Lähteenä käytetään Finnasta löytyviä Helsingin kaupunginmuseon, Museoviraston ja SA-kuva-arkiston kuvia. Valokuvausretken ennen ja jälkeen -kuvapareja hyödynnetään Wikipediassa ja Wikikirjaston Wikiloikka-projektissa, kertoo Kimmo Virtanen, Wikiloikka-hankeryhmään kuuluva wikipedisti ja Wikimedia Suomi ry:n osa-aikainen työntekijä.

Tulevaisuuden haasteena onkin rohkaista kirjoittajia kirjoittamaan yhä enemmän. Pelkkä "peukutus" sosiaalisessa mediassa ei vielä riitä, vaan innostus täytyisi saada kanavoiduksi aktiiviseksi osallistumiseksi wikioppikirjojen laatimiseen.

– Tekemämme kyselyn perusteella käyttäjillä ei ole aikaa tai he eivät tiedä, mitä kirjoittaisivat. Tähän olemme yrittäneet vastata kannustamalla kirjoittamaan kaikkea pientäkin sekä muistuttamalla, että valmista ei tarvitse saada kerralla. Jos jokainen meitä sosiaalisessa mediassa seuraava kirjoittaisi puolikin artikkelia, kirja olisi äkkiä valmis! Teemu Korhonen kannustaa.
 

Fakta: 


Lähteet:
Artikkelia varten on haastateltu hankekoordinaattori Liisi Hakalistoa CSC:ltä.
Wikiopiston wikiloikka-sivu:
https://fi.wikiversity.org/wiki/Perusopetuksen_Wikiloikka