Back

ATT-foorumi teki katsauksen hankkeen saavutuksiin ja avoimeen tulevaisuuteen

ATT-foorumi teki katsauksen hankkeen saavutuksiin ja avoimeen tulevaisuuteen

Pinja Ahola

Avoimen tieteen ja tutkimuksen foorumi järjestettiin 16.11.2017 Paasitornissa, Helsingissä teemanaan tiedon avoin saatavuus ja tieteellinen julkaiseminen. Tilaisuus kokosi yhteen Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen (ATT) saavutuksia ja katse käännettiin tulevaisuuteen, vuoden lopussa päättyvän hankkeen jälkeiseen aikaan. Tarjolla oli eväitä ja ideoita siihen, miten tieteen ja tutkimuksen avoimuutta voidaan viedä eteenpäin ja miten siirtyä hankkeesta pysyviin toimintamalleihin.

Tilaisuudessa jaettiin Avoimuuden palkinto, joka myönnetään seuralle, yhdistykselle tai yhteisölle, jonka toiminta on edistänyt avoimuutta tieteellisessä julkaisemisessa. Tänä vuonna palkinto myönnettiin Open Knowledge Finlandin -yhdistyksen avoimen tieteen työryhmälle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 käynnistämä ATT-hanke edistää tiedon saatavuutta ja avointa tiedettä. Se pohjautuu laajaan ministeriöiden, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoittajien yhteistyöhön.
 

Suomi edelläkävijänä

Tiedeasiainneuvos Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä aloitti päivän ensimmäisellä puheenvuorolla. Heikkinen totesi, että Suomi on edelläkävijä avoimen tieteen osalta, ja myös muualla Euroopassa on huomattu Suomessa tehty työ avoimen tieteen ja tutkimuksen eteen. Apuna tässä on ollut muun muassa CSC:n ylläpitämä tutkimustietovaranto, joka mahdollistaa tutkimustiedon tavoitettavuuden kaikkialla.
 

"Vuoteen 2020 mennessä kaikkien tieteellisten julkaisujen toivotaan olevan avoimia."
 

 

 

Heikkinen puhui myös siitä, kuinka tutkimuskentällä avoimuuteen on kasvettava niin kuin tutkimuksen tekemiseen ylipäätään. Samalla avoimuudesta tulee tehdä oletusarvoinen toimintamalli. EU:n tavoitteena on, että tutkijakoulutusohjelmissa lisätään avoimen tieteen koulutusta ja vuoteen 2020 mennessä kaikkien tieteellisten julkaisujen toivotaan olevan avoimia.

Heikkisen tavoin myös tutkimusasioista vastaava ylijohtaja Riitta Maijala Suomen Akatemiasta totesi Suomen olevan avoimen tieteen etujoukoissa. Avoimuuden on Maijalan mukaan oltava ennen kaikkea viisasta avoimuutta: on pohdittava millä tavalla ja missä muodossa avoimuus toteutuu, mikä on luottamuksen aste, ja miten dataa pitää säilyttää. Pelkkä avoimuus sinänsä ei riitä, vaan avoimen datan on oltava myös käytettävää. Tieteen avoimuus on toki arvo itsessään, mutta avoimuuden kautta tavoitellaan myös tutkimuksen korkeaa laatua ja laajempaa vaikuttavuutta.
 


Paasitornin sali oli täynnä ATT-hankkeesta kiinnostuneita kuulijoita.


Globaali ja avoin tulevaisuus?

Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen nosti esiin sen, että avoimuuden kautta tieteestä voidaan tehdä aidosti globaalia. Täten avoimuudesta ja avoimesta tieteestä syntyy ikään kuin kokonaan uusi akateeminen kulttuuri, jossa tutkimus ei ole enää tutkimuslaitoksen omaa tietoa vaan se on laajasti hyödynnettävissä ja tutkimuksen tekemiseen voidaan osallistua ympäri maailman.

Tieteen vaikuttavuus on tähän vahvasti kytköksissä. Avoimet julkaisut ovat laajasti ja helposti saatavissa, eivätkä ne jää vain yksittäisten julkaisijoiden kanavien ja jakelun varaan. Siksi avoimuudesta puhuttaessa ei oikeastaan pitäisi puhua pelkästään tieteestä vaan kokonaisesta yhteiskunnasta ja sen avoimuudesta.

Iltapäivän paneelikeskustelussa pohdittiin, mitä tulevaisuuden tutkimustulosten julkaisemisen periaatteet ja käytännöt ovat, ja miltä tulevaisuuden julkaisuprosessit näyttävät. Avoimen julkaisemisen prosessit ovat monesti haasteellisia, myönsi Kristiina Hormia-Poutanen, kirjastoverkkopalveluiden johtaja Kansalliskirjastosta, joka edusti paneelissa elektronisten aineistojen saatavuuden parantamisen ja turvaamisen puolesta toimivaa FinELib-konsortiota.

Julkaisuprosessien helpottamisen lisäksi on jatkossa tehtävä työtä myös avoimuuden varmistamiseksi. Tätä varten tarvitaan eritoten kilpailua julkaisualustojen ja -väylien kesken. Kilpailun avulla pyritään muun muassa estämään julkaisujen joutuminen maksumuurin taakse, panelistit muistuttivat. ATT-hankkeen pohjalta onkin hyvä lähteä ratkomaan tulevaisuuden haasteita.
 


Avoin tiede ja tutkimus -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 käynnistämä hanke tiedon saatavuuden ja avoimen tieteen edistämiseksi. Muina tavoitteina on muun muassa edistää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta, tukea avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavan sisäistämistä tutkijayhteisössä sekä lisätä tutkimuksen ja tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. https://avointiede.fi

 


KUVAT: PINJA AHOLA / CSC



comments powered by Disqus