null Digitaaliset välineet elinikäistä oppimista mahdollistamassa – Compleap esitteli vaihtoehtonsa päätösseminaarissaan

Compleap-tiimi: CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Opetushallitus, Oulun yliopisto, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja DUO Hollannista.

Digitaaliset välineet elinikäistä oppimista mahdollistamassa – Compleap esitteli vaihtoehtonsa päätösseminaarissaan

Antti Laitinen

CSC:n koordinoimassa Compleap (Learner-centered digital ecosystem of competence development) EU-hankkeessa on kuluneiden kahden vuoden aikana kehitetty uudenlaisia digitaalisia ratkaisuja kansalaisten elinikäisen oppimisen tukemiseksi.

Aihe on koulutussektorilla ja yhteiskunnassa laajemminkin erinomaisen ajankohtainen, eikä jatkuvan oppimisen ympärillä käytyyn keskusteluun ole voinut olla törmäämättä viime aikoina.

 

Vuoden lopussa päättyvän hankkeen tuloksia esiteltiin Suomen EU-puheenjohtajuuskauden oheistapahtumiin lukeutuvan ammattitaitoviikon (European Vocational Skills Week) avajaispäivänä maanantaina 14.10.Helsingin Kampissa, Eurooppasalissa.

Sidosryhmien kiinnostus projektissa tehtyä työtä kohtaan on ollut laajaa ja suhtautuminen innostunutta. Koulujen syyslomasta huolimatta tupa olikin likipitäen täynnä. Tilaisuuden avasi opetusministeri Li Andersson videotervehdyksellään. Oppivelvollisuusiän korottamisen rinnalla jatkuvan oppimisen uudistus tulee olemaan nykyisen hallituskauden keskeisimpiä koulutusuudistuksia Suomessa. Työelämän alati muuttuessa väestön uudelleenkoulutus ja täydennyskouluttaminen ovat yhteiskunnallisia avainkysymyksiä.

 

Ministerin puheenvuoron jälkeen Compleap-hankkeen projektipäällikkö Antti Laitinen (CSC) esitteli hankkeen tavoitteet ja hanketiimin. Tiimiin kuuluvat CSC:n ohella palvelukehityksestä vastaava Opetushallitus, analytiikan mahdollisuuksia opinto- ja urasuunnittelun tukemisessa tutkiva Oulun yliopisto, pilotointiin osallistunut Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia sekä Hollannin DUO, jonka tehtävänä on ollut kv-verkoston rakentaminen ja viestintä.

Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto toimi seminaarin ensimmäisenä keynote-puhujana rakentaen kontekstia ja merkitystä seuraaville esityksille. Puheessaan hän korosti ennen kaikkea sisäisen motivaation merkitystä ja esitteli uuden life wide learning käsitteen. Työelämän ja yhteiskunnan muuttuessa työ ja opiskelu tulevat tulevaisuudessa limittymään entistä tiiviimmin, ja keskeistä on osata löytää ne asiat, joiden tekemiseen itse on motivoitunut. Innostavan motivoinnin jälkeen hanketiimi esitteli hankkeen aikaansaannokset.

Kuva: Työelämäprofessori Lauri Järvilehto kuvasi kehittämistyön kontekstin: Yhteiskunnan ja työelämän muuttuessa elinikäisestä tulee alati tärkeämpää

Ari Rouvari CSC:ltä esitteli oppijakeskeisen arkkitehtuurityön, jossa on pyritty kuvaamaan osaamisen kehittämiseen liittyvän digitaalisen ekosysteemin kokonaisuutta koulutus- ja hallinnonrajat ylittäen. Sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella hankkeessa kehitetyt uusien palveluiden prototyypit on valittu siten, että ne täydentävät nykyisiä, jo olemassa olevia palveluita. Jotta elinikäinen oppiminen voitaisiin aidosti mahdollistaa, tulisi koulutukseen hakeutumisen ohjauspalveluja kehittää.

Annica Moore ja Marcus Caselius Opetushallituksesta esittelivät hankkeessa tehtyä prototyyppikehitystä. Hankkeessa on toteutettu teknisiä palvelupilotteja proof of concept), jotka osoittavat, miten kansallisten opintotarjontapalveluiden, kuten Suomessa Opintopolku.fi-sivuston, yhteyteen voitaisiin rakentaa entistä räätälöidympiä ohjauspalveluita. Nämä palvelut tarjoaisivat entistä henkilökohtaisempaa näkymää käyttäjälle soveltuviin koulutuspolkuihin.

Topias Kähärä Opetushallituksesta sekä Antti Kaasila ja Egle Gedrimiene Oulun yliopistosta kertoivat, miten käyttäjälähtöistä suunnittelua on tehty ja miten loppukäyttäjien palautetta on hyödynnetty kehittämisessä.

Seminaarin iltapäiväosion aluksi kansainvälisesti meritoitunut, elinikäisen ohjauksen asiantuntija Raimo Vuorinen Jyväskylän yliopistosta käytti päivän toisen keynote-puheenvuoron kommentoiden edeltäviä esittelyjä elinikäisen ohjauksen näkökulmasta.

Kuva: Elinikäisen ohjauksen asiantuntija Raimo Vuorinen kuvasi puheenvuorossaan miten urasuunnittelutaidot (career management skills) ja yhdessä tapahtuva tulevaisuuden suunnittelu (co-careering) ovat keskiössä elinikäistä oppimista edistettäessä.

Tämän jälkeen kansainvälisessä paneelikeskustelussa vertailtiin tilannetta Suomessa, Hollannissa, Saksassa ja Virossa sekä rakennettiin kuvaa siitä, miten tämänkaltaisia palveluita voitaisiin kehittää myös muissa EU-maissa. 



Kuva: Kv-paneeli Hankkeen tuloksia on levitetty Suomen lisäksi mm. Hollannissa, Saksassa ja Virossa. Kansainvälinen asiantuntijapaneeli vertaili tilannetta näiden maiden välillä.

EU-tason yhteisenä vastaavana palveluna ollaan parhaillaan uudistamassa Europass-palvelua, josta on tarkoitus rakentaa digitaalinen osaamisportfolio tukemaan EU-kansalaisten liikkuvuutta.

Tilaisuuden lopuksi Kansallinen koulutuksen arviointivirasto Karvi esitteli ensimmäisiä havaintojaan CompLeapin vaikuttavuudesta ja onnistumisesta. Havainnot tulevat osaksi loppuvuodesta valmistuvaa ulkoista projektiarviointia.

Saatu palaute on ollut hyvin rohkaisevaa, ja toiveet ovat korkealla jatkuvan oppimisen uudistuksen ja sitä tukevien palveluiden rakentumiseksi. Tekemistä riittää vielä paljon niin Suomessa kuin Euroopassa. Myös jatkossa tarvitaan eri toimijoiden asiantuntemusta ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Tässä Compleapin kaltaiset hankkeet toimivat keskeisenä moottorina.