null EuroHPC tuo nostetta Suomelle ja suomalaiselle tutkimukselle kasvattaen samalla lisää osaajia tieteen ja yritysinnovaatioiden pariin

EuroHPC tuo nostetta Suomelle ja suomalaiselle tutkimukselle kasvattaen samalla lisää osaajia tieteen ja yritysinnovaatioiden pariin

Nina Lundahl

Näin syksyn alkaessa vielä katsaus kesän 2019 aikana saatuihin näkemyksiin EuroHPC -supertietokoneen Kajaanin sijoituksen mahdollisuuksista Suomelle sekä suomalaiselle tutkimukselle ja korkeakoulutukselle.

Suomi yhdessä kahdeksan muun EU-maan kanssa muodostamallaan LUMI-konsortiolla haki ja tuli valituksi yhden EuroHPC –supertietokoneen ylläpitäjäksi ja palveluntarjoajaksi.

Haastateltavina Euroopan komission varapuheenjohtaja ja EU:n työllisyydestä, kasvusta, investoinneista sekä kilpailukyvystä vastaava komissaari Jyrki Katainen, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä sekä CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski.

EuroHPC ponnistaa Euroopan kilpailukyvyn puolesta

EU:n kilpailukykyasioista vastaava komissaari, komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen avaa EuroHPC:n taustaa EU:n lähtökohdalla tukea tiedettä, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa varmistaaksemme pysyvämme mukana globaalissa kilpailussa.

– Käytännössä tämä edellyttää panostamista tutkimusta palvelevaan digitaaliseen infrastruktuuriin. Näin mahdollistamme resurssit tehdä tutkimusta Euroopassa ja Euroopan pysyä mukana tieteen kehityksen kärjessä, hän linjaa.



EU ja 29 yhteisyrityksen jäsenmaata panostavat ensivaiheessa kolmeen supertietokoneeseen. Yksi näistä sijoitetaan Suomen Kajaaniin palvellakseen sekä kansallista että EU:n muiden maiden tutkimuskäyttöä.

Katainen asettaa Kajaanin ekosysteemille odotuksia erityisesti datapohjaisten liiketoimintamuotojen, kuten alustatalouden ja tekoälyn, osalta.
 
Katso Jyrki Kataisen haastattelu kokonaisuudessaan

Laskentakapasiteetin merkitys kasvaa Suomen tutkimuksessa ja korkeakoulutuksessa

Rehtori Ilkka Niemelä Aalto-yliopistosta mainitsee suurteholaskennan olleen jo pitkään tärkeä osa tiedettä.

– Nythän koko tiede on muuttumassa datalähtöiseksi ja se tuo uudet haasteet, hän kertoo.

Kuvassa Aallon rehtori Ilkka Niemelä

Data on Niemelän mukaan keskeinen luonnonvara, joka tarvitsee kuitenkin hurjasti laskentatehoa. Esimerkkinä hän mainitsee syväoppimisen, jolle luotua metodologiaa on voitava todentaa tekemällä kokeita oikealla datalla, supertietokoneiden kapasiteettia hyödyntäen.

Tehokkaalla tutkimuksenteolla varmistetaan myös metodologiakehityksen nopeus.

EU:n päätös panostaa laskentakapasiteettiin onkin Niemelän mielestä hyvä alku varmistaa eurooppalaisen tutkimuksen kilpailukykyä. Hän näkee panostuksen Suomelle loistavaksi mahdollisuudeksi nostaa entisestään profiilia esimerkiksi tekoälyn keskeisenä ja houkuttelevana maana Euroopassa.

– Suomella on pitkä historia tekoälytutkimuksessa. Asemamme Euroopassa on hyvä, sillä omaamme vahvan osaamispohjan ja ekosysteemin, jossa yritykset ovat pystyneet hyödyntämään tätä osaamista.

Niemelä kannustaa myös markkinoimaan entistä rohkeammin suomalaista kykyä tehdä luontevasti yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysmaailman, kuin myös CSC:n ja muiden sidosryhmien kesken.

Katso Ilkka Niemelän haastattelu kokonaisuudessaan

EuroHPC pelastamassa yrityksiä teknologiaosaajien vajeelta

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola toivottaa EuroHPC:n tuoman LUMI-supertietokoneen erittäin tervetulleeksi lisäksi Suomen tutkimustoiminnan laskentatehoon.

Erityisesti tekoälysovellusten kehittämiselle kasvava laskentakapasiteetti avaa hänen mukaansa uusia ovia.

– On tärkeää lisätä tekoälytutkimusta niin korkeakouluissa tapahtuvan perustutkimuksen kuin yritysten tarpeisiin kohdennetun soveltavan tutkimuksen saralla, hän toteaa.

Hirvola korostaa, että työntekijäpula uuden teknologian ohjelmisto-osaajista ja muista asiantuntijoista on tosiasia monessa yrityksessä. Tarve tekoälyosaajien määrän kasvattamiseen korkeakoulutuksessa onkin erittäin ajankohtainen.

Kuvassa Teknologiateollisuuden tj Jaakko Hirvola, CSC:n tj Kimmo Koski ja CSC:n ohjelmajohtaja irina Kupiainen

Kuva:  Kimmo Koski, CSC:n ohjelmajohtaja Irina Kupiainen ja Jaakko Hirvola (oik.)

Hiljattain tehty Teknologiateollisuuden yritysten kysely kertoo noin kymmenellä prosentilla olevan käytössä jotain tekoälysovelluksia, neljän vuoden sisällä kuitenkin arviolta jo joka toisella yrityksellä.

Odotukset tekoälyn hyödyntämiselle yrityksissä ovat siis korkealla. Hirvola toivookin EuroHPC:n panostusten ja tavoitteiden luovan entistäkin tiiviimmän yhteistyön yritysmaailman ja tutkimusyhteisön välille.

Katso Jaakko Hirvolan haastattelu kokonaisuudessaan

LUMI-ekosysteemi: Suomesta yksi maailman suurimpia toimijoita suurteholaskennan saralla

– EuroHPC on Suomen kannalta valtava mahdollisuus, toteaa CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski.

Yli 200 miljoonan euron investointi Kajaaniin data-analytiikan, tekoälyn ja suurteholaskennan puolella luo hänen mukaansa pohjan ja hyvän alustan sellaiselle toiminnalle, joka tuottaa kilpailukykyistä lisäarvoa suomalaiselle tutkimukselle ja yritysten innovaatiotoimintaan.

Koski mainitsee tämän kokoluokan hankkeen olevan Suomelle ensimmäinen ja merkittävä saavutus tällä saralla.

Yksi vahva etu kilpailussa syntyi CSC:n Kajaanin toimintaympäristön kustannus- ja ekotehokkuudesta sekä yhteiskunnallisesti ja maantieteellisesti vakaasta ympäristöstä.

Toisena tärkeänä tekijänä Koski mainitsee Suomen koordinoiman LUMI-konsortion, jossa yhdistyy eri maiden vankan osaamisen ja kokemuksen tuoma kyvykkyys.

– Olemme LUMI-konsortiolla tekemässä asioita aivan uudella tavalla, sijoittamassa yhdessä Suomeen, eikä vain perinteisesti kukin omien rajojensa sisäpuolelle. Tämä luottamus tulee Suomen lunastaa varmistamalla Kajaanin ekosysteemin palvelevan Suomen ohella myös muita konsortiomaita sekä koko EU:n tiede- ja innovaatiotoimintaa, Koski painottaa asettaen konsortion yhteistyölle jatko-odotuksia myös muihin EU:n edistämiin hankkeisiin.

Katso Kimmo Kosken haastattelu kokonaisuudessaan

Tavoitteena nostaa osaamista sekä säilyttää tutkimuksenteon ja innovaatioiden kehittämisen mahdollisuudet Euroopassa

EuroHPC:n taustalla sijoittaa supertietokoneisiin ja sitä tukevaan infrastruktuuriin on huoli tutkimustoiminnan siirtymisestä Euroopan rajojen ulkopuolelle.

Tämä aiheuttaa niin datanhallintaan kuin -omistukseen liittyviä haasteita. ICT-resurssien rajallisuus ehkäisee uusien osaajien syntymistä korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista ja vie myös kullanarvioisia osaajia pois eurooppalaisen tiede- ja yritysinnovaatiotoiminnan parista.

Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -työssä on määritelty yhteinen tulevaisuuden tahtotila laadukkaammasta, vaikuttavammasta ja kansainvälisemmästä suomalaisesta korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmästä vuoteen 2030 mennessä.

Sen konkreettisina tavoitteina on muun muassa varmistaa, että puolet nuorista on korkeakoulutettuja ja osaamiseltaan työvoimana kilpailukykyisiä, edistää vahvaa TKI-toimintaa ja monimuotoista korkeakoulutusta yhteiskunnan elinkeinorakenteiden muutosvoimana sekä tukea tätä kehitystä riittäville resursseilla ja ohjauksella.

Suomi panostaa monella hankkeella tutkimusta ja opetusta palvelevaan ICT-infrastruktuuriinsa.

Mittavan yhteiseurooppalaisen EuroHPC-panostuksen ohella on käynnissä merkittäviä kansallisten palveluiden kehittämishankkeita: Datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelmassa investoidaan noin 37 miljoonaa euroa uusiin supertietokoneisiin ja datanhallintapalveluihin. Funet 2020 -hanke puolestaan modernisoi runkoverkon yhteyksiä taatakseen tehokkaan ja tietoturvallisen tiedonsiirron ja palveluidenkäytön niin tutkimuksen kuin opetuksen tarpeisiin.

Lue lisää EuroHPC –hankkeesta, LUMI-konsortiosta ja Kajaanin ekosysteemistä