null Kirjastovalikoiman kätkevä selainlaajennos ja joukkoistamalla kerätyt tietokiteet näyttävät, mitä avoimella tieteellä saadaan aikaan

Kirjastovalikoiman kätkevä selainlaajennos ja joukkoistamalla kerätyt tietokiteet näyttävät, mitä avoimella tieteellä saadaan aikaan

Pinja Ahola

Viisikymmentäviisi osallistujaa, viisitoista tiimiä ja muutama vuorokausia aikaa keksiä, miten edistää avointa tiedettä teknisten ratkaisujen tai konseptoinnin keinoin. Siihen kiteytyy lokakuussa järjestetty WIDE – Open Source Science -haastekilpailu. Viikonloppu oli tiukka rutistus. Tiimit käyttivät kaiken liikenevän ajan ratkaisujensa hiomiseen, mikä näkyi finaalissa kun oli aika tarkastella kehitettyjä ideoita: vaikka kaikilla oli käytössään samat datasetit ja apit, ideoita oli syntynyt laidasta laitaan. Rikkaus oli siinä, että osallistujat olivat taustoiltaan hyvin erilaisia ja osaamista löytyi laidasta laitaan: tutkijoita, koodareita, opiskelijoita ja muita avoimesta tieteestä ja sen edistämisestä kiinnostuneita.

WIDE-haaste koostui monitieteisestä konseptointihaasteesta sekä teknisemmästä koodipohjaisesta haasteesta. Monitieteisen haasteen voittajaksi valikoitui tietokide-sivusto, joka tarjoaa päivittyvää tieteellistä tietoa tutkijoille, poliitikoille ja kansalaisille. Tietokiteen kehittäneeseen tiimiin kuuluiva Juha-Pekka Finnilä, Kaisa Haverinen, Jouni Tuomisto ja Teemu Ropponen. Teknisen ratkaisun voittajaksi valittiin selainlaajennus, joka auttaa käyttäjää löytämään kirjallisia teoksia Finna.fi-hakupalvelusta. Selainlaajennusta olivat kehittämässä Yazan Al Halabi, Steve Nebo ja Akangbe Samuel.


Joukkoistamalla kerättyä tietoa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun

Tietokide on verkkosivu, joka pyrkii vastaamaan täsmälliseen tutkimuskysymykseen. Tietokiteellä on vakiorakenne eli kysymys ja vastaus sekä perustelu, jota varten kerätään joukkoistamalla kaikki vastaamiseen tarvittava tieto. Ideaa on kehitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) useita vuosia erityisesti hankalien ympäristöterveysongelmien ratkaisemiseksi. Joukkoistamisen ajatus on hyödyntää yhteisön osaamista tiettyä, rajattua tehtävää varten. WIDE-kilpailutyön taustalla oli tarve keksiä keinoja toimintamallin laajentamiseen muille yhteiskunnan alueille.

– Tietokide-sivuston tarkoituksena on tuottaa perusteltua tietoa yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin. Aihepiiri voi olla mikä vain. Parhaiten tietokide auttaa tilanteessa, jossa tieto on hajallaan tai näkemykset kärjistyneitä, koska siinä nimenomaan pyritään laajaan ymmärrykseen, kehittäjäryhmän jäsenet kertovat.

Ryhmän jäsenillä on erilaiset taustat, mutta avoin tiede toi heidät yhteen kehittämään ideaa. Tuomisto on johtava tutkija THL:ssä ja ympäristöterveysasiantuntija. Haverinen on koulutukseltaan erityisopettaja, mutta on tehnyt kymmenen vuotta kasvatustieteellistä tutkimusta väitöskirjan ja projektitutkijan työn muodoissa. Molemmat ovat myös Open Knowledge Finlandin (OKFI) jäseniä. Ropponen on puolestaan OKFI:n toiminnanjohtaja ja Finnilä IT-alan kouluttaja. Tuomisto ja Ropponen olivat ryhmäytyneet jo ennen kisaa. Haverinen ja Finnilä puolestaan hakivat haastekilpailuun yksilöinä ja löysivät ryhmän sattumalta hackathonia edeltävällä viikolla.

Päätös lähteä jatkokehittämään tietokidettä hackathon-tapahtumaan syntyi nopeasti.

– Jouni oli juuri julkaissut Helsingin Sanomissa kirjoituksen tietokiteistä, ja siitä tuli paljon myönteistä palautetta. Teemu keksi, että mallin kehittämistä voisi lähteä ideoimaan hackathoniin. Tilaisuuden tavoitteet olivat hyvin lähellä omiamme, joten oli houkuttelevaa lähteä esittelemään ajatusta juuri tälle joukolle, ryhmä kertoo.


Finnilä, Haverinen, Tuomisto ja Ropponen kertomassa ratkaisustaan.


Osuvaa kirjallisuutta selainlaajennoksen avulla

Teknisen haasteen voittajat Nebo, Al Halabi ja Samuel ovat kaikki ohjelmistokehittäjiä. He koodaavat yhdessä vapaa-ajallaan ja tapaavat viikoittain keskustellakseen uusista teknologioista ja kehittääkseen yhdessä jotakin uutta. Ryhmä päätti ottaa osaa haastekilpailuun, sillä he innostuivat avoimesta datasta ja mahdollisuudesta kehittää jotakin hyödyllistä sen avulla.

– Meillä kaikilla on melko erilainen tausta. Tulemme jopa eri mantereilta. Hyödynnämme eriäviä taustojamme ja kokemuksiamme jonkin uuden ja hyödyllisen kehittämisessä. Kenties tämä on juuri se piirre, joka sai meidät myös kehittämään voittajaratkaisun hackathonissa, ryhmä kertoo.

Tiimi päätyi luomaan selainlaajennoksen, joka tarjoaa käyttäjälleen "kirjakauppaefektin" ja tarjoaa käyttäjälleen hyllymetreittäin lisää tietoa kiinnostavista aiheista.

– Loimme laajennuksen, joka skannaa vieraillun verkkosivun ja ehdottaa kirjallisuutta sivun sisällön perusteella. Kaikki ehdotettu kirjallisuus löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista ja Finnasta.

Ratkaisu helpottaa sovelluksen käyttäjien työtä, sillä heidän ei tarvitse mennä erikseen kirjaston sivulle etsimään tarvitsemiaan teoksia, vaan selainlaajennos tekee haun heidän puolestaan. Laajennos lisää käyttäjiensä tietoutta heitä kiinnostavasta aiheesta, vähentää teosten hakemiseen käytettävää aikaa ja kannustaa lukemaan enemmän.

– Koimme, että on hyvä aktiivisesti ehdottaa käyttäjille kirjallisuutta sen sijaan, että odottaisi heidän löytävän kirjat itse. Uskomme, että kun käyttäjät automaattisesti näkevät kirjojen otsikot, he myös innostuvat lukemaan niitä, ryhmä kuvailee ratkaisunsa ideaa.


Al Halabi, Nebo ja Samuel esittelemässä selainlaajennustaan.


Tulevaisuus on avoimessa tieteessä

Molemmat ryhmät ovat sitoutuneita ratkaisunsa kehittämiseen ja tulevaisuuden suunnitelmiakin on ehditty luonnostella.

Selainlaajennuksen kehittäjät tähtäävät julkaisemaan laajennuksensa kaikkien saataville. Heidän haaveenaan on, että tieto ja kiinnostavat kirjat ovat vain yhden klikkauksen päässä.

Myös tietokide-ryhmä on jatkokehittämässä ratkaisuaan edelleen:

– Olemme aloittaneet osallistumisohjeistuksen kirjoittamisen. Tarvitsemme vapaaehtoisia asiantuntijoita ja päättäjiä tuottamaan ja käyttämään tietokiteillä jalostettua tietoa, sillä tietokiteiden toimivuus ja laatu riippuvat niitä työstävistä ihmisistä. Toivottavasti tulevat konkreettiset esimerkit vakuuttavat, että tämä on vaikuttava toimintamalli ja tuottaa parempaa tiedettä ja yhteiskunnallisia päätöksiä.

Molempien haasteiden voittajaryhmät suhtautuvat myös hyvin intohimoisesti avoimeen tieteeseen. Avoin ja yhdessä tuotettu ja jalostettu tieto on tulevaisuudessa se tapa, jolla tuotetaan hyvää tietoa ja kehitetään sen pohjalta yhä innovatiivisempia ratkaisuja.

– Jos tiede keksittäisiin nyt, se olisi avointa. Mutta monet käytännöt periytyvät sulkakynien ajalta, jolloin tieteellisen tiedon avoin tuottaminen ja levittäminen oli mahdotonta. Tekniikan edistyessä sulkakynät kehittyivät elektronisiksi sen sijaan, että olisi siirrytty tieteen periaatteiden mukaisiin avoimiin ja joukkoistaviin prosesseihin. Tämä siirtymä on tehtävä nyt, toteaa tietokidettä kehittänyt ryhmä.

Samoilla linjoilla ovat myös selainlaajennuksen kehittäneet Al Halabi, Nebo ja Samuel:

– Ryhmien älykkyys on mitä suurin voimavara, kun kehitetään uutta: suuren yleisön kokemusten laajuus on jotakin hyvin uniikkia verrattuna instituutioiden vastaavaan kokemukseen. On koko yhteiskunnan etu, että kaikilla on pääsy erilaisten instituutioiden tuottamaan dataan ja mahdollisuus yhdistellä tietoa kiinnostavalla tavalla – aivan kuten mekin teimme selainlaajennusta kehittäessämme.

 

Lisätietoa:

 

Kuvat: Pinja Ahola / CSC