Back

Korkeakoulujen KOTA-seminaarissa esillä korkeakoulutuksen tiedolla johtaminen ja visiotyö

Korkeakoulujen KOTA-seminaarissa esillä korkeakoulutuksen tiedolla johtaminen ja visiotyö

Nina Lundahl

Opetus- ja kulttuuriministeriön järjesti korkeakoulujen vuotuisen KOTA-seminaarin Lahdessa 27.–28.8.2019, Lahden ammattikorkeakoulun isännöimänä.

Tapahtuma oli suunnattu korkeakoulujen tavoite- ja tulosohjausprosessista, korkeakoulujen tietohallinnosta sekä viranomaistiedonkeruusta vastaaville tahoille.

Korkeakoulujen strategiatyö ja muuttuva toimintaympäristö

KOTA-seminaarin ensimmäisessä aamussa kuultiin opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Maarit Palosen avauspuheenvuoro, jossa hän käsitteli korkeakoulujen strategiaprosessia ja uuteen sopimuskauteen valmistautumista. Strategiatyön tavoitteena on saada yhteiset tavoitteet koko korkeakoulusektorille, ja strategiakausi pitenee yhtenäiseksi kymmenvuotiskaudeksi.

Palonen jäsensi Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 työn tärkeäksi pohjaksi tulevalle.

Hän korosti vision isojen tavoitteiden – koulutustason nostaminen, TKI-intensiteetin vahvistaminen, jatkuvan oppimisen reformi, kansainvälistyminen – olevan edelleen tärkeitä ja mukana hallitusohjelmassa. Näitä voidaan edistää kehittämällä mm. korkeakoulutuksen digitaalista palveluympäristöä kuten korkeakoulujen yhteisessä digivisiossa on suunniteltu.

Yhteisten tavoitteiden tukeminen näkyy myös tulevan strategiapohjaisen rahoituksen jakautumisessa:

– Strategiapohjainen rahoitus on uudistumassa. Jatkossa se jakaantuu korkeakoulujen strategiatyön tukeen ja yhteistä hankkeita edistävään ohjelmapohjaiseen strategiarahoitukseen. Strategiarahoitus kohdennetaan yhteisen sitoutumisen, ei esimerkiksi hankekaun kautta, Palonen avasi.

Korkeakoulujen tiedolla johtamisen esimerkkinä kuultiin, miten Jyväskylän yliopistossa strategiset tavoitteet on liitetty organisaation kyvykkyyksiin ja korkeakouluille asetettuihin tavoitteisiin osana strategiaprosessia.

Pääarkkitehti Ari Lehtiö kertoi Jyväskylän yliopiston strategiatyöstön sisältäneen muun muassa PopUp -kampuskiertueen.  Tapahtumien "futurisaattoriin" osallistui 830 tutkijaa, joiden vastaukset analysoitiin strategiatyöhön. Simulaatiopelillä luotiin puolestaan johtoryhmälle eri skenaarioita strategiavalintojen näkymistä.

Haaga-Helian strategiatyössä on koettu puolestaan tärkeäksi osata priorisoida ja "poisvalita" asioita. Hallintojohtaja Ari Hälikkä painotti myös oikean tietopohjan ja käytännön jalkautuksen merkitystä strategisesti johdetussa korkeakoulussa:

– Tehdäpä semmoinen strategia arkeen, että se ovat mitattavaa ja osallistaa yhteisön.

Tilaisuuden alkuosuudessa esiteltiin myös katsaus korkeakoulujen uraseurantatyöhön sekä korkeakoulujen Synergiaryhmän alla käynnistetyn MITKO-ryhmän työn tuloksista. MITKO-ryhmän tavoitteena on jäsentää ja tunnistaa korkeakoulujen opintotarjonnan eri muotoja. Työn tuloksia hyödynnetään VIRTA-opintotietopalvelun tietosisältöjen laajentamisessa erityisesti täydennyskoulutuksen osalta.

Korkeakoulujen digivisio: suuntana on yhteinen tieto

Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) rehtori ja toimitusjohtaja Matti Sarén esitteli Arenen ja Unifin korkeakoulujen digivision etenemistä. Puheenvuoroa pohjusti Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitellen historiakatsauksena aiempia yhteisiä hankkeita.

Sarén kuvasi että digivision tavoitteeksi on asetettu tukea Suomen nousua jatkuvan, joustavan oppimisen mallimaaksi. Tämä vaatii korkeakoulukentältä pitkäjänteistä yhteistä kehittämistyötä. Korkeakoulujen digitaalisen arkkitehtuurin keskiössä ovat jatkossa yhteiset tietovarannot ja niiden ympärille avoimien rajapintojen kautta syntyvät tietoväylät.

– Haluamme Suomesta maailman parhaan paikan oppia, osata ja kilpailla globaalissa taloudessa. Avoin, yhteinen tieto edistää yksilön oppijakokemusta ja nostaa kaikkien korkeakoulujen profiilia, totesi Sáren.

Digivision ajurina on toiminut opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulujen kanssa valmistelema Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 –visiotyö. Rehtorineuvostojen kokouksissa on keskusteltu yhteisistä vision tavoitteista, joiden pohjalta keväällä laadittiin pohja ohjelmalle. Syksyn 2019 aikana pyritään työpajatyöskentelyllä laatimaan yhteisen sitoutumisen mahdollistava visiokuvaus, kehittämisen painopisteet ja tiekartta seuraaville vuosille.

Tiedonkeruiden ja tietojen hyödyntämisen kehittäminen

Seminaarin toinen päivä keskittyi alustamaan Tilastokeskuksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruita.

Tilastokeskuksen Jukka Jalolahti kuvasi Tilastokeskuksen tiedonkeruun säilyvän pitkälti entisen kaltaisina. Hän korosti sähköisessä henkilötiedon käsittelyssä erityisesti pysyvän opiskelija-avaimen merkitystä opiskelijatietojen tarkistuksen mahdollistajana pseudonymisoitujen tietojen osalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvokset Jukka Haapamäki ja Kaisu Piiroinen esittelivät tiedonkeruiden ohjausta ja prosessia sekä miten kerätty tieto on hyödynnettävissä raportoinnin ja analytiikan välineiden (muun muassa Vipunen) kautta.

Iltapäivän työpajoissa jakauduttiin opetus- ja kulttuuriministeriön rekrytointitiedonkeruita teknisestä näkökulmasta pohtivaan työstöön, toisen työpajan keskittyessä korkeakoulujen tiedolla johtamisen ekosysteemin hahmottamiseen tietolähteineen ja API-rajapintoineen.
Tiedolla johtamisen ekosysteemin pohdinnassa haettiin evästystä muun muassa Vipunen-APIn kehitystyöhön sekä luoda yhteisesti jaettua käsitystä siitä, millaisen kokonaisuuden korkeakoulujen ulkopuoliset datalähteet muodostavat ja millaisia kehittämistarpeita kokonaisuudelle on jatkossa.

Seminaarin esipäivässä edistettiin julkaisutietojen saatavuutta

Seminaarin alla järjestettiin myös julkaisutiedonkeruuseen keskittyvä esipäivä. Tässä CSC:n fasilitoimassa päivässä keskusteltiin mm. VIRTA-julkaisutietopalvelun sekä tutkimustietovarannon etenemisestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Jukka Haapamäki korosti, että VIRTA-julkaisutietopalvelua hyödynnetään laajalti muuhunkin kuin viranomaisraportointiin.
Meriittitietojen ja avoimen saatavuuden työpajoissa pohdittiin korkeakoulujen nykyisen tietopohjan tilannetta sekä mahdollisia haasteita tiedonkeruissa.

– Työpajoista saatiin hyvää palautetta tiedonkeruun kehittämiseen ja keskustelua jatketaan korkeakoulujen kanssa syksyn aikana, jotta erityisesti julkaisujen avointa saatavuutta pystyttäisiin seuraamaan jatkossa entistä paremmin, CSC:n kehityspäällikkö Hanna-Mari Puuska kertoi.

Kuva: Adobe Stock

KOTA-seminaarin tallenne

Lue myös: Jaettu visio korkeakoulujen digiloikan perusedellytyksenä – aika varmistaa yhteinen polku



comments powered by Disqus