Back

Korkeakoulutuksen kehittämishankkeille suunnatussa työpajassa luotiin yhteistä tilannekuvaa tulevaisuuden opetustarjonnasta

Korkeakoulutuksen kehittämishankkeille suunnatussa työpajassa luotiin yhteistä tilannekuvaa tulevaisuuden opetustarjonnasta

CSC

Oppimisen uusi ekosysteemihanke eAMK, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus sekä CSC järjestivät yhteistyössä kehittämishankkeille ja korkeakouluille suunnatun työpajan torstaina 7. helmikuuta. Espoon Keilaniemessä järjestetty tilaisuus keräsi yhteen yli 100 kehittämishankkeiden, opintohallinnon, tietohallinnon ja opetuksen asiantuntijaa paikan päällä ja etänä. 

Työpajan tavoitteena oli edistää opetustarjontatietojen yhdenmukaistamista, yhteentoimivuutta ja saatavuutta korkeakoulukentällä. Teema on keskeinen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamissa korkeakoulutuksen kehittämishankkeissa sekä Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tiekartan kehittämisohjelmissa. 


"Erilaisia ikkunoita opetustarjontaan on paljon"

Tilaisuuden avasi CSC:n koulutuksen ja opetuksen palveluiden johtaja Stina Westman, joka korosti puheenvuorossaan tiedon yhteentoimivuuden ja yhteiskäytön merkitystä palvelukokonaisuuksien rakentamisessa opiskelijalle, opettajalle ja koulutusorganisaatiolle. 
 

Opetusneuvos Ilmari Hyvönen korosti tarjontatiedon esittämisessä yhteentoimivuutta.

 

Opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitteli opetustarjontatiedon yhteentoimivuuden roolia osana Visio 2030 -tiekartan toimeenpanoa. Tavoitteena on laatia yhteinen tekninen määrittely ja arkkitehtuuri opetustarjontatiedon hallintaan.

– Erilaisia ikkunoita opetustarjontaan on paljon, mutta on haastavaa esittää tarjontaa yli eri ratkaisujen. Tarjontatiedon esittämiseksi tulisi edistää yhteentoimivuutta, jotta tiedot voitaisiin tallentaa vain kerran korkeakoulussa – ja tiedot siirtyisivät sieltä muihin relevantteihin näkymiin, Hyvönen totesi.

Jatkuvan oppimisen myötä opetustarjontatietoja hakevat entistä enemmän opiskelijat, jotka tulevat korkeakoulujen ulkopuolelta. Näin ollen identiteetinhallinta on tärkeää ja myös haastavaa.

Kevään aikana perustetaan työryhmä pohtimaan identiteetinhallintaan liittyviä kysymyksiä, joita tulisi lähestyä sekä kansallisella että EU-tasolla.
 

Erityisasiantuntija Ulla Kauppi kertoi Opintopolun palveluiden laajentumisesta.

 

Erityisasiantuntija Ulla Kauppi Opetushallituksesta kuvaili, miten Opintopolku.fi-palvelu pyrkii jatkossa edistämään koulutusta ja osaamista etsivän sekä koulutuksen järjestäjän kohtaamista. Tavoitteena on, että uudistettu ja palveluiltaan laajentunut Opintopolku olisi käytössä kevään 2020 yhteishauissa.

Ristiinopiskelun kehittäminen -hankkeen projektipäällikkö Sami Hautakangas Tampereen yliopistosta painotti ryhmätöiden taustapuheenvuorossaan, että toiminnan tarpeiden tulee ohjata palveluiden kehittämistä. Toiminnan muutosta tulee edistää koordinoidusti ja hallitusti, jotta korkeakoulut voivat tukeutua uusiin palveluihin.

Koulutuksen kehittämispäällikkö Hannu Ikonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoi eAMK-hankkeen toiminnasta ja hankkeessa toteutetusta CampusOnline.fi-portaalista. Ammattikorkeakoulujen tavoitteena on kasvattaa CampusOnlinen tarjontaa entistäkin laajemmaksi, jopa tuhansia opintojaksoja sisältäväksi palveluksi.

– Kiinnostava tulevaisuuden mahdollisuus olisi koota kaikkien korkeakoulujen, niin ammattikorkeakoulujen kuin yliopistojenkin, verkko-opintotarjonta opiskelijoille ja asiakkaille helposti saavutettavaan tarjontanäkymään. Siitä hyötyisivät kaikki kansalaiset, toisen asteen opiskelijat, korkeakouluopinnoista kiinnostuneet, työelämäasiakkaat ja tietenkin myös varsinaiset tutkinto-opiskelijat, kirjoittaa Hannu Ikonen blogikirjoituksessaan.
 

Laadukkaalla tiedon hallinnalla voidaan varmistaa koulutusten kuvaustietojen saatavuus myös historiatietojen osalta. Kuva: Pirjo-Leena Forsström, CSC.

 

Johtaja Pirjo-Leena Forsström CSC:ltä toi omassa puheenvuorossaan esiin käytäntöjä tiedon saatavuuteen, säilyvyyteen sekä hyödynnettävyyteen. Näistä tutkimustiedonhallinnan käytännöistä voisi olla apua myös opetustarjontatietojen kohdalla, sillä tietoja voidaan tarvita huomattavan kauan itse opetustilanteen jälkeen, esimerkiksi osaamisen tunnistamisessa. Laadukas tiedonhallinta mahdollistaa tiedon tehokkaan käyttämisen.
 

Oppijalähtöisyys edellä – tarjonnan pitää löytyä helposti

Työpajan ryhmäkeskusteluissa havaittiin yhteisesti keskeiseksi asiaksi oppijalähtöisyys, tarjonnan pitää löytyä helposti.
 

Tapio Ekholmin (Metropolia), Paula Tyrväisen (JAMK) ja Hannu Ikosen (JAMK) vetämässä työryhmässä keskusteltiin erilaisista ratkaisuista tarjonnan esittämiseen. Melanie Lotz CSC:ltä toimi työryhmän sihteerinä.


Ratkaisuja tarjonnan esittämiseen -ryhmä keskittyi opetustarjonnan esittämisen paikkoihin, joita tällä hetkellä ovat erilaiset portaalit, opintohallinnon järjestelmät sekä Opintopolku.fi-palvelu.

Kun katseet suunnattiin kohti korkeakouluvision vuotta 2030, keskustelun keskiöön nousivat oppijalähtöisyys ja jatkuva oppiminen perinteisen tutkinto-opiskelun laajennuksena. Oppija voi olla muun muassa tutkinto- tai täydennysopiskelija, avoimen yliopiston opiskelija tai muussa roolissa opiskeleva.

Opetustarjontaa tulisi osallistujien mielestä voida selata yhdestä paikasta koulutusasterajat ylittäen ja esitystapa voisi sisältää ohjauksellisia elementtejä.
 

Opetustarjontatyöpajan työryhmässä keskusteltiin muun muassa tarjontatietoihin liittyvistä tarpeista sekä tietojen säilytyksen ja hyödyntämisen tulevaisuudesta. Luokkahuoneen etuosassa ryhmätyön toinen vetäjä Erja Widgrén-Sallinen (Itä-Suomen yliopisto) ja työryhmän sihteeri Jukka Kohtanen (CSC). Oikealla edessä ryhmän toinen vetäjä Sami Hautakangas (Tampereen yliopisto).


Työpajaosuuden toisessa ryhmässä esiteltiin yhteistä opintotarjontatietojen siirtämisen mallia ja sen tietokenttiä. Kehittämishankkeiden näkökulmasta pohdittiin erityisesti, millaisia mahdollisia laajennustarpeita tai tarkennuksia siinä voisi olla. 

Keskustelua herätti esimerkiksi se, että tulisiko yhteisen tiedonsiirtotavan lisäksi pyrkiä enenevissä määrin myös yhteisiin koodistoihin.

Ryhmässä visioitiin sitä, millaisella tavalla voitaisiin varmistaa koulutusten kuvaustietojen saatavuus myös historiatietojen osalta. Asiaa lähestyttiin muun muassa kartoittamalla tiedoille tulevaisuuden käyttötarpeita sekä pohtimalla hajautetun ja keskistetyn ratkaisun hyviä ja huonoja puolia.


Työ jatkuu Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 kehittämisohjelmissa

Työpajassa todettiin, että yhteisiä määrityksiä ja kehitystyötä tarvitaan etenkin oppijan polun alkuun ja loppuun. Oppijan polun alkuvaiheessa tarpeet liittyvät koulutustarjontaan tutustumiseen ja ilmoittautumiseen. Opintojen edetessä tarvitaan apua suoritusten rekisteröintiin, hyväksilukuun ja hyödyntämiseen. 

Tiedontarpeet ovat varsin laajat, sillä tarjontatieto palvelee sekä hakijan että opiskelijan halua suunnitella oman osaamisensa kehittämistä yli organisaatio- ja tutkintorajojen. Korkeakouluissa samaa tietoa hyödynnetään paitsi opintohallinnon palveluissa myös monissa muissa palveluissa, kuten oppimisympäristöt, osaamisen osoittamisen palvelut, palautejärjestelmät ja analytiikkapalvelut.

Opetusneuvos Ilmari Hyvönen kertoi tilaisuuden päätöspuheenvuorossaan, että työ jatkuu Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 kehittämisohjelmissa, kehittämishankkeissa ja yhteisessä Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon OPI-viitearkkitehtuurin päivitystyössä. CSC koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta viitearkkitehtuurin päivitystä, johon voi osallistua täällä.

Tilaisuuden yhteisistä osioista tehty tallenne sekä työpajojen muistiinpanot ja esitykset ovat saatavilla työpajan ohjelmasivulla.

Katso videolta opetus- ja kulttuuriministeriön Ilmari Hyvösen ja Jonna Korhosen mietteitä tulevaisuuden opetustarjonnan tarpeista. Videon toteutus: eAMK.
 


Lisätietoa:


Lue myös: Kehittämishankkeiden työpajassa keskusteltiin oppimisympäristöihin liittyvistä tarpeista ja kysymyksistä

 



comments powered by Disqus