null Suomesta sähköisten infrastruktuurien mallimaa

Suomen seuraavan supertietokoneen hankintaprosessin käynnistäminen on ajankohtaista viimeistään 2016.

Tehtävä tulevalle hallitukselle: Suomesta sähköisten infrastruktuurien mallimaa

Kimmo Koski ja Irina Kupiainen

CSC on julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa. Suomen täytyy aktiivisesti hyödyntää uusia globaaleja ilmiöitä kuten big dataa ja digitalisaatiota, ja olla eturintamassa edistämässä niiden avulla tapahtuvaa kasvua. Dataintensiivinen laskenta, datakeskusekosysteemit ja avoin tiede ovat Suomen menestyksen tekijöitä.

Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, millä Suomi saataisiin nousuun. Sivistys pienen kansan menestyksen kivijalkana pätee edelleen, tänä päivänä ehkä enemmän kuin koskaan. Korkean koulutusasteen, laadukkaan oppimisen ja osaamisen sekä tieteen avulla saadaan aikana innovaatioita ja kasvua, joita Suomi nyt kipeästi tarvitsee. Meidän tulee kuitenkin jatkuvasti uudistua ja kehittyä, ja hyödyntää uusia globaaleja ilmiöitä kuten big dataa ja digitalisaatiota, ja olla eturintamassa edistämässä niiden avulla tapahtuvaa yritystoimintaa ja suomalaisten hyvinvoinnin turvaamista. Se edellyttää sitä, että yhteiskunnassa panostetaan voimakkaasti tieteen edellytyksiin ja uudistetaan koulutusjärjestelmäämme siten, että suomalaisten osaaminen laajenee uusille alueille. Suomen jälkeenjääneisyys digitalisaation alueella tulee korjata, jotta uusia mahdollisuuksia kyetään hyödyntämään.

Mitä sitten pitää konkreettisesti tehdä, jotta tieteen avulla saadaan aikaiseksi kasvua, innovaatioita, työpaikkoja ja hyvinvointia? Suomalaisen laskennallisen tieteen säilyminen kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla mahdollistaa suomalaisen tieteen menestyksen ja siksi seuraavan supertietokoneen hankinta on käynnistettävä viimeistään vuonna 2016. Supertietokoneita tarvitaan esimerkiksi uusien lääkeaineiden tutkimuksessa ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden mallintamisessa. Suurteholaskentaa tulee hyödyntää myös laajemmin – tätä edellyttää jo strategisen tutkimuksen linjauskin – ja lisäksi on huomattavasti kustannustehokkaampaa jos muukin kuin Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tutkimus pystyy hyödyntämään näitä resursseja.

Entä jos laajennetaan ajattelua tutkimuksen ulkopuolelle? Laskennallinen analyysi päätöksenteon välineenä on ollut käytössä tähän saakka lähinnä rajatuissa teknisissä kysymyksissä. Tarjolla olevan datan määrän kasvaessa uudenlaiset dataintensiivisen laskennan menetelmät, kuten big data, nousevat päätöksenteon ja toiminnan ohjauksen keskiöön. Tarvitaan analyysityökaluja, jotta dataa voidaan jalostaa sellaiseen muotoon, joka tuottaa meille uusia palveluita ja innovaatioita. Brittiläisessä tutkimuksessa on laskettu, että jokainen datapalveluun sijoitettu punta tuotti takaisin 4,5 puntaa. Taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt ovat kiistattomat. Siksi Nokian synnyttämä kapasiteetti ja potentiaali tulee saada uuteen käyttöön luomalla Suomeen elivoimainen big data- ja internet of things –sektori.

Mutta miten big datasta saadaan hyöty irti? Paitsi laskentaa ja työkaluja, tarvitaan datan vapaata liikkuvuutta, niin tutkimuksessa kuin muuallakin, kaikkien tieteenalojen välillä ja maasta toiseen. Ajatellaan vaikkapa ilmastonmuutosta, jonka tutkiminen edellyttää eri tieteenalojen datan yhdistelyä globaalisti. Tarvitaan infrastruktuureja, yhteisiä standardeja ja lainsäädäntöä joka mahdollistaa datan käytön tutkimukseen. Tekijänoikeuslainsäädäntömme kaipaa ns. tutkimuspoikkeusta, jolla mahdollistetaan tekijänoikeuden alaisen aineiston käyttämisen tutkimuskäyttöön ja tiedonlouhintaan. Näin parannetaan osaltaan suomalaisen tutkimuksen kansainvälistä kilpailukykyä. 

Tähän kokonaisuuteen liittyvät olennaisesti myös datakeskukset ja niiden ympärille rakennettavat kustannustehokkaat ekosysteemit, joissa erilaiset toimijat voivat synergioiden avulla tuottaa palveluja, luoda työpaikkoja ja kasvua. Miksi datakeskusten kannattaisi investoida Suomeen? Suomi pystyy tarjoamaan maantieteellisesti ja poliittisesti vakaat olosuhteet, korkean tietoturvallisuustason sekä merkittävää kustannustehokkuutta ilmasto-olosuhteiden ansiosta. Jos sähköä kuluu vähän tai ainakin vähemmän kuin kilpailijoilla, sähkölasku on myös pienempi ja saadaan kilpailuetua. Kun tällaisen ympäristön päälle rakennetaan erilaisia palveluita, esimerkiksi pilvipalveluita tai dataintensiivistä (big data) tuotekehitystä, niillä on hyvä mahdollisuudet menestyä. Samaten erityyppisten sovellusten ajaminen kustannustehokkaassa datakeskuksessa voi olla kannattavampaa kuin kilpailijoilla. Nykyisenkin hallituksen agendalla olevat datakeskusinvestoinnit olisivat siis kannattavia Suomelle, mutta meidän pitää tehdä Suomesta vieläkin houkuttelevampi paikka investoinneille huolehtimalla siitä, että energiaverotusta kehitetään edelleen: Suurten konesalien alhaisemman energiaveroluokan rajaa tulee laskea 1 MWH:n tasolle, jotta myös keskisuurten konesalien kannattaisi tulla Suomeen, ja samalla tulee ottaa käyttöön laatukriteerit kuten energia-, eko- ja kustannustehokkuus – nythän ainoa kriteeri on toimijan koko, mikä ei ole ihanteellinen tilanne ajatellen myöskään konesaliekosysteemien syntymistä.

Suomihan on myös turvallinen ja nopea tietoliikenteen läpikulkupaikka, vai onko? Tätäkin kannattaisi kehittää, sillä esimerkiksi pilvipalveluiden arvioidaan kasvavan noin 40 prosentin vuosivauhtia ja tietoliikenteen datamäärien kolminkertaistuvan vuoteen 2017 mennessä – tarvitaan siis paitsi Itämeren merikaapeli, myös Koillisväylän tietoverkkoyhteys Aasiaan. Ajankohtaisessa keskustelussa viime aikoina ollut tiedonhankintalainsäädännön kehittäminen puolestaan edellyttää kattavaa arviointia siitä, mitkä ovat tämän tyyppisen lainsäädännön vaikutukset Suomen kilpailukyvylle ja houkuttelevuudelle datakeskusinvestointeja ajatellen.

Jos internet olisi kansantalous, se olisi maailman viidenneksi suurin. Sillä on valtava vaikutus kasvuun ja työllisyyteen. Siksi Suomessa tarvitaan panostusta digitaaliseen osaamiseen kaikilla tasoilla. Tehdään Suomesta sähköisten infrastruktuurien mallimaa!

CSC:n hallitusohjelmatavoitteet 2015-2019

Tiivistelmä hallitusohjelmatavoitteista:

 


Kimmo Koski

 

Kimmo Koski

Kirjoittaja on CSC - Tieteen tietotekniikan keskuksen toimitusjohtaja.

kimmo.koski@csc.fi

 
Irina Kupiainen

Irina Kupiainen

Kirjoittaja on CSC - Tieteen tietotekniikan keskuksen yhteiskuntasuhteista vastaava koordinaattori.

irina.kupiainen@csc.fi