null Tutkimuksen kilpailukyky turvattava

Tieteellisen laskennan kansalliset resurssit tulee uusia tämän hallituskauden aikana ja sen valmistelu tulee aloittaa jo nyt.

Tutkimuksen kilpailukyky turvattava

Kimmo Koski ja Taina Pihjalaniemi

Suomalaisen tutkimuksen kilpailukyky edellyttää investointeja tieteelliseen laskentaan.

Tiukka taloustilanne ja siitä johtuvat leikkaukset sattuvat monin tavoin suomalaiseen yhteiskuntaan. Lyhyen aikavälin selviytyminen on haaste, johon kohdistetaan aiheellisesti huomiota. Samalla tulee kuitenkin miettiä ratkaisuja, joiden avulla Suomi pärjää myös tulevina vuosikymmeninä ja tehdä investointeja, jotka ovat välttämättömiä hyvinvointivaltion edellytyksenä olevalle talouskasvulle ja menestystarinoiden syntymiselle.

Suomi on kautta aikojen uskonut koulutukseen, osaamiseen ja tieteeseen tekijöinä, joiden avulla pieni maa voi luoda innovaatioita ja sitä kautta hyvinvointia. Siksi on ensiarvoisen tärkeää pitää tutkimuksen resurssit kilpailukykyisinä.

 
"Kun etsitään ratkaisuja ihmiskunnan suuriin haasteisiin, tieteellinen laskenta on avainasemassa."
 

Kun etsitään ratkaisuja ihmiskunnan suuriin haasteisiin, tieteellinen laskenta on avainasemassa. Supertietokoneet ovat välttämättömiä esimerkiksi useissa ilmastonmuutokseen, uusiutuvaan energiaan, fuusioenergiaan, avaruuteen, syöpään tai uusiin lääkeaineisiin liittyvissä tutkimuksissa.

Tutkimuksen toimintaympäristö kehittyy nopeasti. Perinteistä kokeellista tutkimusta täydennetään ja osittain korvataan tietokonesimulaatioilla. Yhä useammilla aloilla tiedettä tehdään laskemalla, ja laskentaan tarvittavat resurssit yksinkertaisista pilvipalveluista aina suurteholaskentaan vaikuttavat olennaisesti kilpailukykyymme digitalisoituvassa maailmassa.

 
"Datamassojen räjähdysmäinen kasvu asettaa lisävaatimuksia sekä laiteresursseille että osaamisen kehittämiselle."
 

Datamassojen räjähdysmäinen kasvu asettaa lisävaatimuksia sekä laiteresursseille että osaamisen kehittämiselle. Hallituksen kärkihankkeissa mainittu big datan hyödyntäminen uusien työpaikkojen ja kasvun synnyttämiseksi edellyttää kilpailukykyisiä laskentaresursseja.

Suomessa on viimeisten vuosikymmenien aikana luotu toimiva konsepti, jossa kansallinen tieteellisen laskennan infrastruktuuri on keskitetty yhteiskäyttöön. Tutkijat voivat hyödyntää tehokkaasti paitsi suurteholaskentaa, myös datan tallennus- ja analysointiympäristöä, tietoverkkoja, ohjelmistoja sekä koulutus- ja asiantuntijapalveluita.

Keskitetty malli on kustannustehokas. Päällekkäistä työtä on vähennetty, yksikköhinnat on saatu volyymietujen ansioista pienemmiksi ja yhteistyöllä saadaan enemmän aikaan. Tieteelliseen laskentaan investoimalla saadaan hyöty tutkimukselle hyvin laajalla alueella – laskentaresursseja tarvitaan lähes jokaisella tieteen alalla.

 
"Tieteelliseen laskentaan investoimalla saadaan hyöty tutkimukselle hyvin laajalla alueella – laskentaresursseja tarvitaan lähes jokaisella tieteen alalla."
 

Vuosikymmenien työllä on rakennettu toimiva työnjako, kustannustehokas ja korkealaatuinen toimintaympäristö sekä luottamus tutkijoiden ja tietotekniikkapalveluja tuottavien asiantuntijoiden välille. Tämä on asia, josta moni muu Euroopan maa tällä hetkellä vain haaveilee.

Juuri nyt suomalaisen laskennallisen tutkimuksen toimintaympäristö on vielä ajan tasalla parin vuoden takaisten investointien ansiosta. Tulevaisuus on kuitenkin epävarma: miten kilpailukyky voidaan säilyttää? Laskentakapasiteetti kehittyy vauhdilla, samoin kyky soveltaa sitä uusiin tutkimushaasteisiin ja tätä kautta myös teollisiin tai kaupallisiin innovaatioihin.

Jatkuvuus on tutkimukselle tärkeää, ja epävarmuus tieteenteon edellytyksistä, kuten laskentakapasiteetista, houkuttaa suomalaista huippututkimusta siirtymään resurssien perässä ulkomaille.

 
"Uhkana on, että osaaminen katoaa Suomesta, vaikka tavoite on päinvastainen."
 

Uhkana on, että osaaminen katoaa Suomesta, vaikka tavoite on päinvastainen - Haluamme houkutella ulkomaista huippututkimusta, tuotekehitystä ja sitä kautta myös yritystoimintaa sijoittumaan ja investoimaan Suomeen.

Tiukassakin taloustilanteessa tulee investoida tutkimuksen toimintaedellytyksiin, koska tätä kautta syntyvät tulevaisuuden menestystekijät – innovaatiot. Suomella on useita vahvuuksia, kuten poliittinen vakaus, korkeatasoinen koulutusjärjestelmä, suurteholaskennan vaatimien datakeskusten sijoittamiseen erinomaisesti sopiva maantieteellisen sijainti sekä pitkä perinne ja osaaminen tieteellisen laskennan hyödyntämisessä.

Jos kansalliseen infrastruktuuriin ei tulevaisuudessa panosteta, nämä vahvuudet jäävät hyödyntämättä ja osaaminen valuu hukkaan.

Tieteellisen laskennan kansalliset resurssit tulee uusia tämän hallituskauden aikana ja sen valmistelu tulee aloittaa jo nyt.


Kimmo Koski

Kimmo Koski
Kirjoittaja on CSC:n toimitusjohtaja.

 

Taina Pihlajaniemi

Taina Pihlajaniemi
Kirjoittaja on Oulun yliopiston tutkimusrehtori sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumin puheenjohtaja.