null Vaalipaneeli 2019

Tieteellisen tiedon merkitys, avoin tiede ja jatkuva oppiminen nousivat esille Avoimuudella Euroopan johtotähdeksi -vaalipaneelissa. Kuva: Mikael Kanerva (CSC).

Tieteen ja koulutuksen kunnianpalautus

Tommi Kutilainen

Tieteellisen tiedon merkitys, avoin tiede ja jatkuva oppiminen nousivat esille Avoimuudella Euroopan johtotähdeksi -vaalipaneelissa. Panelistit – Jyrki Kasvi (vihr, kuvassa vasemmalla), Pilvi Torsti (SDP), Kimmo Tiilikainen (kesk),  Mervi Katainen (kok)  ja Veronika Honkasalo (vas) – ovat yksimielisiä siitä, että seuraavalla vaalikaudella tarvitaan tieteen ja koulutuksen kunnianpalautus ja rahoitukseen miljardi euroa lisää.

– Osanottajat ovat seuloutuneet paneeliin koulutukseen ja tieteeseen myönteisesti suhtautuvina kansanedustajaehdokkaina, kertoo paneelin juontajana toiminut Jan Erola.
 

Käytetäänkö tieteellistä tietoa tarpeeksi päätöksenteon tukena?

Panelistit näkevät tieteellisen tiedon suodattuvan päätöksenteon taustalle, mutta löytävät myös useita ongelmakohtia. Kimmo Tiilikaisen mielestä tieteellistä tietoa käytetään hyvin paljon poliittisen päätöksenteon takana ja korostaa hyvän virkamiesvalmistelun merkitystä.

– Kaikki ministeriöt ja kuhunkin aiheeseen perehtyneet virkamiehet ovat taatusti jyvällä siitä, mitä tutkimusrintamalla tapahtuu, Kimmo Tiilikainen sanoo.

Mervi Katainen pitää tiedon määrää ongelmana ja heittää haasteen tutkijoille ja etujärjestöille: tietoa pitää olla tarjolla tiivistettynä sopivissa paketeissa ja oikeaan aikaan. Hän kaipaa vuoropuhelua poliitikkojen ja tutkijoiden välillä.

– Pitää saada asenne, että tiedot pitää toimittaa poliitikoille. He eivät hae sitä yliopiston kirjastosta, Katainen ehdottaa.

Veronika Honkasalo puolestaan näkee, että aikaa tutkimustietopohjaiselle päätöksenteolle jää todella vähän ja tieteellistä tietoa pitäisi käyttää paljon enemmän.

– Poliittista päätöksentekoa vaivaa vaihtoehdottomuus. Tutkijataustaisena poliitikkona toivoisin, että virkamiesesittelyssä tarjottaisiin vaihtoehtoja ja esitettäisiin tutkimukseen perustuvia arviota vaikutuksista.  

Honkasalo näkee tutkijan roolin päättäjille suunnatun tiedon tuottamisessa ristiriitaisena.

– Monet tutkijat mieltävät, ettei tämä ole heidän tehtävänsä. Perustutkimuksen rahoitus on huonolla tolalla, rahoituksesta kilpaillaan ja tutkimuksen teon lisäksi pitäisi vielä pureksia tieto näppärästi helposti purtaviksi paketeiksi päättäjille, Honkasalo toteaa.

Pilvi Torstin mielestä tieteellistä tietoa ei käytetä tarpeeksi päätöksenteon tukena. Kyse ei ole halusta vaan resursseista.

– Usein puhutaan tutkijoista ja päätöksentekijöistä, mutta tärkein linkki on hallinto ja ministeriöiden valmiudet käyttää tutkimusta. Tutkimusosastot on ajettu alas viime aikoina, eikä tutkimustieto siiloudu tarpeeksi päätöksen teon taustalle. Poliittisen järjestelmä tasolla tarvittaisiin valtioneuvoston läpileikkaava tutkimuksellinen ote, Pilvi Torsti pohtii.

Jyrki Kasvi toteaa, että kaikilla poliitikoilla ei ole kovin hyvää tieteellistä lukutaitoa.

– Tästä seuraa rusinoiden poimintaa: valitaan omaan tavoitteeseen sopiva artikkeli, joka vahvistaa vanhaa mielikuvaa. Mielikuvien voima on vahva.

Kasvin mielestä yliopistojen kolmannen tehtävän kohdalla ongelmana on, että yliopistot eivät kannusta tutkijoita osallistumaan julkiseen keskusteluun, koska tämä ei näy laitosten rahoituksessa.
 

Kuinka edistetään avointa tiedettä ja avointa dataa?

Keskustelu avoimuudesta keskittyi pääosin avoimen julkaisemisen ympärille. Jyrki Kasvi pitää Suomea hieman pienenä neuvottelijana ja katsoo Euroopan unionin suuntaan.

– Saisimme kansainväliset tiedekustantajat kuriin, kun kaikki vetävät samaan suuntaan ja lisäämme EU-tasoista sääntelyä.

– Yhteiskunnan perusarvo on avoimuus. Kaiken tiedon pitäisi olla avointa, jotta sitä voidaan kriittisesti arvioida. Tämä ei koske vain dataa vaan myös algoritmeja, Kasvi jatkaa.

Mervi Katainen veikkaa, että tiedekustantamisessa tulee vastareaktio. Julkaisijat hinnoittelevat tai ovat jo hinnoitelleet itsenä ulos, ja eri organisaatiot perustavat omia avoimia julkaisuja. Hän pitää tutkijoiden rohkaisemista datan avaamiseen hienona kehityksenä ja oikeana suuntana.

Veronika Honkasalo pitää nykyistä systeemiä todella kierona kokonaisuutena, jossa kirjoittajat, toimittajat ja vertaisarvioijat tekevät ilmaista työtä, ja kansainvälinen tiedekustantaja käärii valtavat voitot.

– Tämä ei ole millään tavalla kestävää. On hyvä, että tulee uusia julkaisuja, mutta näiden ongelmana on, etteivät ne ole rankingissa kovinkaan korkealla. Rahoitusta hakiessa pitää olla artikkeleita huippujulkaisuissa. Isot rahoittajat, kuten Suomen Akatemia, ovat keskeisessä asemassa: Miten rahoitusta suunnataan, saako avoimesta julkaisusta pisteitä, Veronika Honkasalo kysyy.
 

Tieteen rahoituksesta

Pilvi Torsti kertoo istuneensa ennen edellisiä eduskuntavaaleja useassa koulutus- ja tutkimuspaneelissa, joissa oli yhteisymmärrys siitä, että panostus tutkimukseen, koulutukseen, sivistykseen ja kehitykseen on ratkaisevaa Suomen tulevaisuuden kannalta.

– Oli yllätys yli puoluerajojen, millainen hallitusohjelma meni läpi. Osaamispolku 2030-työssämme tuomme esiin, että kaikki yhteiskunnan tahot ovat akuutisti sitä mieltä, että tieteen, koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus ja arvostus on saatava sellaisiin kantimiin kuin ne sivistysradikaalissa Suomessa ovat vuosikymmeniä olleet, Pilvi Torsti kertoo.

Veronika Honkasalo nostaa esille akateemisen vapauden ja tieteen itseisarvona.

– Pitää olla luotto tutkijoihin, että he osaavat arvioida tutkimuksen hyödyllisyyttä. Koulutusleikkaukset pitää ehdottomasti perua ja pitää nähdä, kuinka monella sektorilla nämä leikkaukset vaikuttavat.

Paneelissa pohdittiin miten Suomen saamaa EU-rahoitusta saataisiin kasvatetuksi. Jyrki Kasvi ehdottaa arvioijaksi ryhtymistä, koska se on paras tapa oppia kirjoittamaan hyviä EU-hakemuksia.

Kimmo Tiilikainen ehdottaa kansainvälisen yhteistyön lisäämistä, koska EU arvostaa hakemuksia, joissa on monta maata mukana.

Mervi Katainen ehdottaa kontaktien luomista jo perustutkintovaiheesta lähtien ja hyvää perusinfraa ja hankeosaamista.


Elinikäisestä oppimisesta

Kimmo Tiilikainen pitää jatkuvaa oppimista tärkeänä asiana ja ministeriöiden välisiä raja-aitoja pitäisi pystyä murtamaan.

– TEMin ja OKM:n saumaton yhteistyö on avainasemassa. Jatkuvassa oppimisessa ei ole niinkään kyse siitä, että pitäisi jatkuvasti kouluttautua ja saada uusia tutkintoja, vaan hyvää pohjaosaamista täydennetään uusilla palikoilla, jotka auttavat tässä muuttuvassa työelämässä, Kimmo Tiilikainen sanoo.

Pilvi Torsti kertoo olevansa hyvillään siitä, että keskustelu jatkuvasta oppiminen saa paljon koulutuspoliittista ilmatilaa. Tämä ei kuitenkaan saa jättää alleen isoa kuvaa koulutus- ja tutkimuspoliittisesta tilanteesta. Monien indikaattorien mukaan olemme murheellisessa tilanteessa.

– Tarvitaan isoa sivistysradikaali Suomi -otteen palautusta. Tämä on laaja yhteiskunnallinen ponnistus. OKM ei ole yksin ratkaisu, vaan tarvitsemme elinkeinopolitiikkaa, tutkimuspolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja koulutuspolitiikkaa. Ei voi olla jatkuvaa oppimista, jos ei laiteta perustaa kuntoon, Pilvi Torsti huomauttaa.

Jyrki Kasvi näkee jatkuvan oppimisen laajempana rakenteellisena muutoksena kuin vain koulutusjärjestelmän "tuunaamisena".

– Tarvitsemme uusia pelisääntöjä työmarkkinoille. Voiko olla vuoden ajan osa-aikaisena työntekijänä ja samalla opiskella? Tulisiko opintovapaasta tulla samanlainen perusoikeus kuin vanhempainvapaasta? Ja vastaan itse kyllä, koska aikaa on jostain puristettava, Jyrki Kasvi ehdottaa.

Veronika Honkasalo nostaa koulutuksellisen inflaation esille.

– Koulutus ei takaa työuraa kuten ennen. Pitäisi analysoida tarkemmin työelämän murrosta.

Mervi Katainen näkee uudelleenkouluttautumisen positiivisena vireenä ja yksilötason asiana.

– Jatkuva oppiminen on enemmän kiinni siitä, että ihmiset haluavat oppia uutta ja vaihtaa alaa. Ei tarvita tutkintoja, vaan moduuleita, joilla saadaan tarvittava osaaminen.

 

Avoimuudella Euroopan johtotähdeksi -paneelin järjestivät CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja Eurooppalainen Suomi -yhdistys. Paneeli pidettiin Helsingissä Eurooppa-salissa 28.3.2019.

Panelistit:

  • Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (keskusta)
  • Kansanedustaja Pilvi Torsti (SDP)
  • Väitöskirjatutkija, VTM ja aineenopettaja Mervi Katainen (kokoomus)
  • Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihreät)
  • Kaupunginvaltuutettu, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja nuorisotutkija Veronika Honkasalo
  • Tilaisuuden juonsi median moniottelija Jan Erola.

Tutustu myös CSC:n hallitusohjelmatavoitteisiin täällä.

#digisuomensuunta #johtotähdeksi

 

Avoimuudella Euroopan johtotähdeksi -vaalipaneelin jälkitunnelmia

Veronika Honkasalo

Mervi Katainen

Jyrki Kasvi

Pilvi Torsti

Kimmo Tiilikainen