Bibliometriikka on tieteellisen julkaisutoiminnan analytiikkaa

Mitä on bibliometriikka

Bibliometriikka on tutkimusalue, joka tutkii tieteellistä julkaisutoimintaa kvantitatiivisin menetelmin. Bibliometriikan alalla tutkitaan muun muassa julkaisujen määrän tai tutkimusyhteistyön kehittymistä eri maissa ja tieteenaloilla sekä julkaisujen tieteellistä vaikuttavuutta niiden saamien viittausten perusteella.

Kun aikaisemmin bibliometrisiä menetelmiä hyödynsivät enimmäkseen bibliometriikkaan ​​erikoistuneet asiantuntijat, käyttävät bibliometrisiä menetelmiä nykyään myös päätöksentekijät, tutkimuksen rahoittajat, yliopistojen hallinto ja johto, kirjastoväki, IT-asiantuntijat ja tutkijat.

Julkaisutoiminnan arviointia ja seurantaa varten on myös kehitetty lukuisia helppokäyttöisiä bibliometrisiä työkaluja ja ohjelmistoja, ja edellä mainitut tietokannat tarjoavat pääsyn laajoihin bibliometrisiin aineistoihin. Nykyisin yhä suurempi osa bibliometrisestä tutkimuksesta liittyy arviointiin soveltuvien indikaattoreiden kehittämiseen. Bibliometrisiä indikaattoreita hyödynnetään esimerkiksi kansainvälisissä yliopistorankingeissa sekä kansallisesti yliopistojen rahanjaon perusteena.

Syksyllä 2017 Helsingissä järjestettiin kaksi aiheeseen liittyvää laaja-alaista tapahtumaa. Julkaisutoiminnan mittaamisen yhä kasvavasta kiinnostuksesta sekä Suomessa että muissa maissa kertoo ennätysyleisö Helsingissä marraskuussa pidetyssä tapahtumassa Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy, johon halukkaita tulijoita olisi ollut enemmän kuin seminaariin mahtuneet 140 osallistujaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen yliopistokirjastojen neuvoston, Helsingin yliopiston kirjaston ja CSC:n yhteistyössä 8.12.2017 järjestämää bibliometriikkaseminaaria kuunteli yli satapäinen yleisö.
 

Bibliometriikka CSC:llä

CSC on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Akatemian kanssa bibliometriikkaan liittyvää yhteistyötä jo vuosikymmenen ajan. Käytössämme on kaksi kaupallista kansainvälistä julkaisutietokantaa, analytiikkayritys Clarivate Analyticsin omistama Web of Science (lyhyemmin WoS) ja Elsevier-kustantamon tuottama Scopus.

Lisäksi OKM kerää VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta suomalaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yliopistosairaaloiden omista rekistereistä luettelot organisaatioiden tuottamista julkaisuista. Tämä kotimainen aineisto poikkeaa edellä mainituista kansainvälisistä aineistoista niin ominaisuuksiltaan kuin käyttötarkoituksiltaan.

WoS ja Scopus indeksoivat kustantajien tärkeimmiksi arvioimissa lehdissä ilmestyneitä julkaisuja eri puolilta maailmaa, mutta eivät pysty kattamaan kaikkea tieteellistä julkaisutoimintaa. Kotimaasta kerätty aineisto sen sijaan on lähes täydellinen luettelo suomalaisten yliopistojen julkaisuista; ei pelkästään kansainvälisistä tieteellisistä artikkeleista vaan myös kirjoista ja konferenssiesityksistä, opinnäytetöistä jne. Toisaalta kansainvälisistä aineistoista löytyvät myös sellaiset suomalaiset organisaatiot, jotka eivät
kuulu OKM:n tiedonkeruisiin, kuten yritykset ja yhdistykset.

Kaupalliset tietokannat sisältävät ison otoksen kaikista maailmalla ilmestyneistä tieteellisistä artikkeleista lähdeluetteloineen, joten niiden perusteella voidaan laskea paitsi julkaisukohtaiset viittaukset, myös eri tieteenalojen vuosittaiset viittauskeskiarvot. Suomalainen aineisto ei sisällä lainkaan lähdeluetteloita tai viittaustietoja.

Kotimaisten aineistojen laatu on verraten hyvä: julkaisun tuottaneesta organisaatiosta ei ole epäselvyyttä, ja myös tutkijoiden nimet ovat miltei aina oikein. CSC suorittaa aineistosta eri organisaatioiden yhteisjulkaisujen tunnistamisen ja useaan kertaan raportoitujen julkaisujen poiston. Kotimaisissa tiedoissa on lisäksi erillinen kenttä yliopiston tiedekuntaa tai osastoa varten.

Kansainvälisissä tietokannoissa organisaatiokenttä pitää aina tarkistaa ja mahdollisesti korjata, eikä tutkijoiden luotettava identifiointi ole mahdollista.



 

Julkaisujen määrän kehitys neljässä Pohjoismaassa. Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
*Huom. Julkaisujen määrä on laskettu siten, että kansainväliset yhteisjulkaisut on ositettu julkaisuun osallistuneiden maiden kesken ja useammalle tieteenalalle luokitellut julkaisut on ositettu tieteenalojen kesken. Tietolähde: Clarivate Analyticsin Web of Science -pohjainen aineisto, bibliometrinen laskenta CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, 2017



Bibliometrisilla analyyseilla monenlaisia käyttötarkoituksia

Aineistot eroavat myös käyttömahdollisuuksiensa suhteen. Kotimainen julkaisuluettelo on avoimesti kaikkien selattavissa Kansalliskirjaston JUULI-julkaisutietoportaalin kautta. Kaupalliset kustantajat puolestaan rajaavat tarkasti – ja myös valvovat – tarjoamiensa aineistojen käyttöä. CSC tuottaa kummastakin aineistosta tilasto- ja indikaattoritietoa opetushallinnon Vipunen-tilastopalveluun:

CSC laskee sekä Web of Science -aineiston että Scopuksen pohjalta opetusministeriön ja Suomen Akatemian tarpeisiin suomalaisten organisaatioiden tieteellistä julkaisutoimintaa kuvaavia bibliometrisiä tunnuslukuja. Tuloksia voi tarkastella nelivuotiskausin ryhmiteltynä Vipunen-palvelussa.

Vipusen tulokset on ryhmitelty maatason vertailuiksi ja Suomen sisäisiksi organisaatiovertailuiksi. Maatasolla Suomessa työskentelevien tutkijoiden tuottamia tieteellisiä julkaisuja verrataan kokonaisuutena muihin maihin.

Julkaisutoiminnan laajuutta kuvaavat tietokannasta löytyneiden julkaisujen lukumäärään liittyvät indikaattorit. Tieteellistä vaikuttavuutta mitataan laskemalla, kuinka suuri osuus julkaisuista kuuluu omalla alallaan viitatuimpaan kymmenesosaan aineiston kaikkien saman ikäisten julkaisujen joukossa.

Alakohtaisissa tarkasteluissa on syytä muistaa, että julkaisun tieteenala ei kerro, mitä alaa kirjoittajat edustavat omassa organisaatiossaan.

Vipunen-tilastopalvelun lisäksi CSC on tuottanut Akatemialle ja ministeriölle erillisiä analyysejä esimerkiksi monitieteisestä julkaisemisesta ja kansainvälisen yhteistyön vaikutuksesta bibliometrisiin indikaattoreihin.
 

CSC mukana kansainvälisessä yhteistyössä

CSC osallistuu säännöllisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön NordForskin NORIA-net-verkostossa. CSC on mukana pohjoismaisia korkeakouluja vertailevien raporttien toimitusryhmässä, jonka viimeisin raportti julkaistiin keväällä 2017: Comparing research at Nordic higher education institutions using bibliometric indicators: Covering the years 1999–2014.

CSC pilotoi yhteistyössä EU:n rahoittaman ENRESSH-verkoston kanssa suomalaisen VIRTA-julkaisutietopalvelun laajentamista eurooppalaiseksi julkaisutietokannaksi. Tietokanta mahdollistaisi jatkossa Euroopan tasolla laaja-alaisemmat bibliometriset analyysit, joissa kansainvälisten kaupallisten tietokantojen ulkopuolelle jäävät kansalliset julkaisukanavat sekä kirjajulkaiseminen voitaisiin ottaa huomioon.


Julkaisutoiminnan arviointimenetelmät kehittyvät

Joulukuussa Helsingissä järjestetyssä bibliometriikkaseminaarissa keskusteltiin muun muassa bibliometriikan roolista yliopistojen tutkimuksen arvioinnissa. Bibliometriset menetelmät ovat vakiinnuttaneet asemansa yliopistojen tutkimuksen arvioinnissa laadullisen vertaisarvioinnin rinnalla.

Seminaarin paneelin jäsenet korostivat kuitenkin, ettei bibliometrisiä analyyseja tule käyttää ainoana todisteena tutkimustoiminnan tasosta, vaan sen rooli on ennemminkin tukea laadullista arviointia. Seminaarissa puhunut vanhempi neuvonantaja Jack Spaapen Alankomaiden tiedeakatemiasta (the Royal Netherlands Academy of Arts and Sciences) totesi lisäksi, että tieteelliset julkaisut eivät ole enää niin tärkeitä kaikilla tieteenaloilla: Viestintä on siirtymässä uusille kanaville, joissa avoimen tieteen ja avointen innovaatioiden rooli korostuu.

Kasvava tutkimusalue on tällä hetkellä erityisesti altmetriikka, joka mittaa julkaisujen “sosiaalista vaikuttavuutta”, eli niiden näkyvyyttä tutkijoiden käyttämissä verkostoitumispalveluissa (esim. Academia.edu, Mendeley, ORCID, ImpactStory) ja sosiaalisessa mediassa (esim. Twitter, LinkedIn, Facebook).

Nämä ovat kuitenkin tutkimusaloina vielä nuoria, ja indikaattoreiden ja tietokantojen kehitys on varhaisessa vaiheessa, joten toistaiseksi arvioinnit ja rahoitusmallit nojaavat tukevasti bibliometrisiin menetelmiin. Bibliometristen menetelmien käyttö ja analyysien tulkinta edellyttävät sekä metodologian että analyysin kohteena olevan ilmiön hyvää tuntemusta.

KUVA: THINKSTOCK

 

Hanna-Mari Puuska

Hanna-Mari Puuska

The writer works as a development manager at CSC and has previously been a researcher in bibliometrics at the University of Tampere.

Yrjö Leino

Yrjö Leino

Kirjoittaja toteuttaa Suomen Akatemian ja opetus- ja kulttuuriministeriön tarvitsemia bibliometrisiä analyysejä.

To front page
Trackback URL:

comments powered by Disqus

LATEST POSTS: LATEST POSTS:

ARCHIVE: