Safe Harbor -päätös saattaa jopa tuplata datakeskusalan kasvuennusteet ja etsikkoaika tämän hyödyntämiseen on nyt.
Datakeskusekosysteemit - miten päästään kalvosulkeisista todellisiin hankkeisiin?

YLEn uutisissa 22.10. käsiteltiin datakeskusteemaa näyttävästi ja monipuolisesti. Datakeskusten hyödyt, niiden ympärille rakennettavat toiminnot (ekosysteemi), Suomen ja Ruotsin välinen kilpailu ja käytännön esimerkkinä Mäntsälään valmistunut keskittymä käytiin läpi yleisellä tasolla.

Uutislähetyksiä täydennettiin YLE:n verkkosivuilla aihetta syventävillä artikkeleilla[1]. Aiheesta on kuitenkin vielä paljon enemmänkin sanottavaa. YLEn datakeskuspaketti on hyvä alku, joka toivottavasti herättää aktiivisen keskustelun siitä, mitä meidän täällä asialle tulisi tehdä.

Kuten uutisissa todettiin, konesalit yksinään eivät vielä paljon kansantaloudelle tuota, vaikka niiden Suomeen saaminen tärkeää onkin.

Olennaisempaa on datakeskusten ympärille rakentuva ekosysteemi – tutkimus, koulutus, tietohallintopalvelut, ohjelmistot ja niiden kehitys, pilvipalvelut, data-analyysi, näitä hyödyntävä yritystoiminta, datakeskusrakentaminen ja monet muut toiminnot. Näiden vaikutus työllisyyteen ja verotulojen kasvuun on merkittävä.

Ensin täytyy kuitenkin pärjätä datakeskuskilpailussa muun muassa Ruotsille, ja samalla pystyä verkottamaan suomalaisia ja ulkomaalaisia toimijoita osallistumaan datakeskusekosysteemimme rakentamiseen. Aktiivisuudelle, yhteistyölle ja kehityshankkeille on runsaasti tilausta. Epäilenkin, että kyky rakentaa innostava ja tehokkaasti toimiva ekosysteemi tulee olemaan se tekijä, joka tiukassa kilpailussa ratkaisee sijoituspaikan. Tämä vaatii tiivistä kansallista yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Yhteistyö onkin ehkä juuri se, missä meillä on eniten parantamista.

Suomessa on monia toimijoita, jotka tekevät omalla sektorillaan hienoa työtä, mutta kansallisen tason koordinaatio tulisi organisoida ja resursoida nykyistä tehokkaammin. Kommentoin YLEn uutisissa tilannetta ja mainitsin, että pari vuotta on pidetty kokouksia ja tehty kalvoja, mutta konkreettiset toimet puuttuvat. Onneksi vielä ei ole liian myöhäistä.

Halua yhteistyöhön varmasti löytyy, mutta kuinka päästä kalvoesityksistä todellisiin hankkeisiin?

Jos tähän kysymykseen olisi helppo vastaus, niin homma olisi varmasti jo hoidettu. Siksi asiaa voisi lähestyä toiselta kantilta: mitä pitäisi tapahtua, jotta asiat etenisivät tehokkaammin?

  1. Tarvitaan ajantasaista ja oikeaa tietoa kilpailutilanteesta (esimerkiksi sähkön hintavertailut, uusiutuvan energian saatavuus, paikalliset kilpailuedut ja heikkoudet).
    Vaikka niitä kalvoja meillä tehdäänkin, niin ne myös vanhenevat aika nopeasti ja tilanne muuttuu. EU-tuomioistuimen hiljattain antaman Safe Harbor -päätöksen vaikutusten analyysia kaivataan ja sitä, miten tähän voidaan Suomessa parhaiten reagoida.
     
  2. Luodaan kansallinen taho koordinoimaan yhteistyötä ja osoitetaan sille resurssit.
    Tarvitaan täyspäiväisiä ja kansallisen datakeskusekosysteemin rakentamiseen suunnattuja henkilöresursseja. Nyt tätä asiaa moni meistä vie eteenpäin ns. oman työn ohessa. Lisäksi vastuut ovat hajallaan eri tahoilla – hajauttaminen toki jossain määrin onkin järkevää, mutta jonkun on oltava vastuussa kokonaisuudesta.
     
  3. Teknisten datakeskusratkaisujen lisäksi tulee panostaa liiketoimintamalleihin ja datakeskuksen ohelle syntyvien toimintojen ansaintalogiikkaan.
    Yhdistämällä mukaan koulutusta, tutkimusta ja teollisuutta sekä luomalla puitteet uudenlaiselle yritystoiminnalle saadaan aikaan innostavaa pöhinää, joka vähitellen ryhtyy ruokkimaan itse itseään ja synnyttää monenlaisia innovaatioita – sekä teknisiä että liiketaloudellisia. Datakeskusosaajien kouluttaminen on tärkeää.


Keskustelu datakeskusten ympärillä on nyt avattu mitä sopivimmalla hetkellä. Safe Harbor -päätös saattaa tuplata jo aiemminkin isot tämän alan kasvuennusteet ja etsikkoaika tämän hyödyntämiseen on nyt. Datakeskusten siirtopäätökset ovat hitaita ja vaativat usein asennemuutoksia, jolloin toimivien referenssien merkitys kasvaa.

Kun puntit ovat suunnilleen tasan, sisu ja taito myynnissä ratkaisevat.

Parin vuoden kuluttua mitalisijat on jo jaettu, eli päätöksiä, toimintaa ja sitä kautta onnistumisia tarvitaan nyt.

Kimmo Koski

Kimmo Koski

Kirjoittaja on CSC:n toimitusjohtaja.

To front page
Trackback URL:

comments powered by Disqus

LATEST POSTS: LATEST POSTS:

ARCHIVE: