EOSC-julistus ja toimenpiteet toimintamallin edistämiseksi Suomessa

Euroopan avoimen tieteen pilvipalvelu (EOSC) on Euroopan komission keihäänkärkihanke ja tärkeä tavoite. EOSC kokoaa eurooppalaiset tutkijat, heidän tutkimusdatansa sekä olemassa olevat tutkimusta tukevat infrastruktuurit yhteiseen pilveen, josta data ja palvelut ovat saatavilla. Olemassa olevien palveluiden katoksi rakennetaan hallintomalli, jonka kautta rahoittajilla on mahdollisuus hallinnoida rahoittamansa infran kehitystä. Parasta aikaa määritellään, millaiseksi Euroopan avoimen tieteen pilvipalvelu muodostuu.

Kesäkuussa 2017 pidetyn kokouksen tuloksena syntyi Euroopan komission laatima julistus EOSCin toteuttamiseksi, joka sisältää EOSCin perusominaisuuksien määritelmät. Julistuksessa esitetään monia Euroopan avoimen tieteen ekosysteemin toteuttamiseksi sopivia ja tarpeellisia toimenpiteitä.

Suomessa on jo pidemmän aikaa tuettu avoimen tieteen toimintamallin mahdollistamista. Mitä Suomessa on julistuksessa käsiteltyjen asioiden suhteen jo tehty?
 

Suomi pitää tärkeänä avoimen tieteen edistämistä

Suomi on työskennellyt avoimen tieteen, avointen tutkimusaineistojen hallinnan ja tutkimuspalvelujen kehittämiseksi jo muutaman vuoden ajan muun muassa Avoin tiede ja tutkimus ‑hankkeen (2014–2017) kautta. Avoin tiede voi merkittävästi kohentaa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien kilpailukykyä ja laatua Euroopassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden kanssa datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien kehittämisohjelman vuosina 2017−2021. Tällä kehitysohjelmalla päivitetään muun muassa tutkimusta tukevaa laskentaympäristöä sekä parannetaan tutkimuksen ja koulutuksen palveluita. Kehittämisohjelmassa huomioidaan erityisesti alan eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuripolitiikkakehitys.

EOSC on kerännyt sidosryhmien ja asiantuntijoiden kommentteja julistukseen liittyen, ja myös suomalaisia asiantuntijoita on kuultu. Mielestämme sidosryhmien ja erityisesti oikeanlaisten sidosryhmien osallistaminen on EOSCin jatkoa ajatellen erityisen tärkeää. EOSC-hallinnon tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen, joustava ja selkeä. Uusien ryhmien perustamista tulisi välttää ja ja olemassa olevia ryhmiä, kuten e-infrastruktuurit, tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon.
 

Missä Suomi menee EOSC-julistuksen toimeenpanossa?

Seuraavassa on tarkasteltu, miten Suomessa tehty työ vastaa EOSC-julistuksessa mainittuja aihealueita.

Data, kulttuuri ja datataidot

Avoin tiede ja tutkimus ‑hankkeen (ATT) aikana suoritettiin Suomen tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusrahoitusorganisaatioiden toimintakulttuurin avoimuuden arviointi. Hankkeen aikana myös luotiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta 2014–2017, Avoimen tieteen ja tutkimuksen käsikirja sekä avoimen tieteen palveluita, jotka tukevat tutkimuksen ja tutkimustulosten avoimuutta.

Avoimen tieteen tietojen ja taitojen kehittämiseksi toteutettiin laaja osaajakoulutusten sarja, joka oli tarkoitettu sekä tutkimusorganisaatioiden tutkimushallinnon ja tukipalveluiden henkilöstölle että asiantuntijoille ja tutkijoille. Lisäksi toteutettiin avoimen tieteen perusteisiin perehdyttävä verkkokurssi, joka sopii kaikille asiasta kiinnostuneille. Näiden ohella järjestettiin lukuisia eri aihepiirien webinaareja ja seminaareja.

Oletusarvoisesti avoin

Avoin tiede ja tutkimus -hanke suosittelee CCBY 4.0 -lisenssiä kaikille tutkimusaineistoille. Suositus sisältyy myös Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekarttaan. Julkishallinnon suosituksessa (JHS 189) ehdotetaan joko lisenssiä CCBY 4.0 tai jopa CC0 tapauksissa, joissa ei tarvitse mainita tietojen tuottajaa.

FAIR-standardit, IOW – yhteentoimivuuden kuvaukset

Kansallisten tutkimuspalveluiden kehityksessä halutaan edesauttaa FAIR-periaatteiden toteutumista.

Valtionvarainministeriölle kehitetyt yhteentoimivuuden kuvaukset (IOW) ovat tietomäärityksiä, joiden avulla turvataan ihmis- ja koneluettava semanttinen yhteentoimivuus sekä tietojärjestelmien vaatima tekninen yhteentoimivuus sähköisissä, tietointensiivisissä palveluprosesseissa.

Datanhallintasuunnitelmat

Aineistonhallintasuunnitelmatyökalu DMPTuuli (perustuu DMPonlineen) on käytössä ja sovellettu tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusrahoittajien tarkoituksiin. Suuret tutkimusrahoitusorganisaatiot Suomessa (Suomen Akatemia ja Tekes) edellyttävät datanhallintasuunnitelmien sisällyttämistä tutkimusrahoitushakemuksiin ja suosittelevat DMPTuulin käyttöä. Syksyllä 2016 yli 70% rahoitushakemuksista käytti DMPTuulia.

Lainsäädäntöön liittyvät selvitykset

Oikeuksien hallintaan liittyvät metatiedot -työryhmä teki kevään 2016 aikana suhteellisen laajan taustoittavan kartoituksen olemassa olevista arkkitehtuureista Kansallisen ditigaalisen kirjaston sekä ATT:n piirissä. Lisäksi käytiin läpi keskeiset käyttöoikeuksien metadatastandardit ja alan kansainvälinen kehitys.

Varatuomari Marja-Leena Mansala laati selvityksen lainsäädännön muutostarpeista rinnakkaistallentamisen edistämiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 15/2017). Selvityksen mukaan tekijänoikeuslakiin tulisi lisätä säännös, jolla rajoitetaan tieteellisen julkaisun alkuperäisen tekijänoikeuden haltijan oikeutta luovuttaa kaikki julkaisuun liittyvät taloudelliset oikeutensa. Tekijällä olisi aina oikeus ei-kaupalliseen rinnakkaistallentamiseen.

Arkkitehtuuri

Vuonna 2016 laadittiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri hyödyntäen niin sanottua kokonaisarkkitehtuurimenetelmää. Viitearkkitehtuuri antaa yleiskuvan siitä, kuinka eri toimijoiden avoimet tiede- ja tutkimusprosessit sekä tukipalvelut muodostavat yhteentoimivan järjestelmän.

Kyseinen tavoitearkkitehtuuri ohjaa kansallisesti tieteen ja tutkimuksen avoimuuden periaatteita, tietojen vaihtoa sekä avoimuuden sähköisten palvelujen kehittämistä.

Täytäntöönpano

Suomen laajuisesti avoimia toimintatapoja viedään eteenpäin kaikkien toimijoiden ja organisaatioiden kanssa yhteistyössä. Palveluiden ja toimintatapojen kehityksessä halutaan vaihtaa kokemuksia, haastatella käyttäjiä ja muodostaa eri käyttäjäprofiileiden tarpeiden mukaisia palveluja. Avoimuus halutaan saada osaksi normaaleja käytäntöjä koko yhteiskuntaan.

Valtionvarainministeriö julkaisi lokakuussa 2017 muistion ”Suomi tarvitsee tietopolitiikkaa”. Muistiossa ehdotetaan tietopolitiikan vahvistamista muiden politiikkalohkojen rinnalla. Tietopolitiikan ydinteemoiksi ehdotetaan tiedon avointa saatavuutta ja vapaata liikkuvuutta, tietovastuiden ja ‑oikeuksien määrittelyä sekä monipuolisten tiedon lukutaitojen kehittämistä vastaamaan digitaalista tietoympäristöä.

KUVA: THINKSTOCK

Miia Lindell

Miia Lindell

Kirjoittaja on erikoistunut kansallisten ja kansainvälisten toimintaedellytyksien vaikuttamiseen, systemaattisten yhteiskuntasuhteiden ja -verkostojen luomiseen sekä poliittisen kehityksen analysointiin. @MiiaLindell

Päivi Rauste

Päivi Rauste

Kirjoittaja edistää avoimen tieteen toimintatapoja koulutuksen, tapahtumien ja viestinnän keinoin. Twitter: @prauste

To front page
Trackback URL:

comments powered by Disqus

LATEST POSTS: LATEST POSTS:

ARCHIVE: