Oppimisanalytiikan askeleita Suomessa

Vuotuinen Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi (ITK) kokosi huhtikuussa koulutuksen toimijoita Hämeenlinnaan. Osana konferenssia järjestettiin loppuun varattu Learning Analytics -työpaja. Oppimisanalytiikan jaoston järjestämä työpaja tutustutti konferenssin osallistujat oppimisanalytiikan tärkeisiin kysymyksiin, johtaviin tekijöihin Suomessa sekä kansallisiin dataekosysteemeihin.

Työpajan järjestänyt oppimisanalytiikan jaosto on opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tietovirta- ja sanastotyön koordinaatioryhmän jaosto ja sen sihteerinä toimii CSC – Tieteen tietotekniikan keskus. Jaosto toimii koulutustoimijoiden yhteistyöfoorumina, edistää yhteentoimivuutta oppimisanalytiikassa sekä seuraa ja ennakoi oppimisanalytiikkaan liittyvää lainsäädäntöä.

Mutta, mitä on oppimisanalytiikka?


Analytiikkaa oppijan ja oppimisen tueksi

Maailmalla viimeisen vuosikymmenen ajan suosiota kasvattanut oppimisanalytiikka on alkanut saada jalansijaa myös Suomessa. Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan oppimiseen liittyvää analytiikkaa, mutta on hyvin haastavaa määritellä, miten ihmisen oppimista tulisi mitata. Ongelmaan päästään pureutumaan tarkemmin, kun valitaan tarkasteluun jokin tietty oppimistapahtuma ja määritellään selkeä kysymys, johon etsitään vastausta. Kysymys voi olla esimerkiksi: ”Vaikuttaako läsnäolo kurssilla opiskelijan arvosanaan?” tai ”Näkyykö opiskelijan stressitaso sydämensykkeessä tentin aikana?”. 

Nykyisillä teknologioilla on mahdollista digitaalisesti tallentaa erilaisia ihmisten tekemiä toimintoja, mikä avaa uusia ovia sekä sovellusten kehitykseen että analytiikkaan. Dataa oppimiseen liittyvistä toiminnoista voidaan kerätä sähköisistä oppimisympäristöistä (kuten Moodle), opiskelijoiden suorittamista sähköisistä tehtävistä ja kyselyistä, sekä opiskelutilanteen yhteydessä mitatuista fysiologisista signaaleista.

Kansainvälisesti näitä toimintoja analysoimalla on rakennettu esimerkiksi ”opohälyttimiä”, jotka tunnistavat opiskelijan jättämistä digitaalisista jäljistä merkkejä siitä, että opiskelija on riskissä pudota pois kurssilta. Useat olemassa olevat oppimisanalytiikkasovellukset on kehitetty nimenomaan tunnistamaan mahdollisia ongelmia opiskelun etenemisessä. Oppimisanalytiikan perimmäinen tavoite liittyykin tarpeeseen ymmärtää ja tukea oppijan opiskelupolkua ja oppimista.

Oppimisesta syntyneestä datasta ovat oppijan lisäksi kiinnostuneita opettajat, rehtorit, koulutuksenjärjestäjät sekä kansallisen tason koulutuspolitiikan toimijat. Heille olennainen tieto koskee pitkäkestoista koulutuskokonaisuuksien suunnittelua ja tiedon käyttämistä päätöksenteon tukena. Näissä tilanteissa voidaankin puhua koulutusjärjestelmäanalytiikasta oppimisanalytiikan sijaan. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, jota myös esiteltiin Learning analytics -työpajassa, tarjoaa työstettävää materiaalia tällaisen analytiikan tuottamista varten. Vipusen kautta voi tarkastella esimerkiksi 55 opintopisteen suorittaneiden korkeakouluopiskelijoiden määrää koulutusaloittain rajattuna tai ylioppilaskokeiden tuloksia.

Työskentely oppimisanalytiikan käsitteiden ja tasojen määrittelyksi on aloitettu osana analytiikkajaoston toimintaa. Tämä sanastotyö tapahtuu läheisessä suhteessa opetus- ja koulutussanasto OKSAn kanssa.


Oppimisanalytiikan mahdollisuudet, uhat ja uusi tietosuoja-asetus

Oppimisanalytiikka aiheuttaa usein sekä suurta kiinnostusta että syvää huolta. Koulutuksen järjestäjät pohtivat, aiheuttavatko he opiskelijoilleen enemmän haittaa vai hyötyä uudella analytiikalla, ja toisaalta, kuinka pitkälle vietyjä johtopäätöksiä opettajan suoriutumisesta voidaan opiskelijoiden palauttamien tehtävien perusteella tehdä. Toisaalta uudet tekniikat voivat helpottaa opettajan työtä auttamalla oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja opiskelijan kehityksen reflektoinnissa. Onpa kansainvälisissä keskusteluissa käynyt ilmi, että opiskelijat voivat myös vaatia analytiikkaa omasta opiskelustaan osaksi oppimisen ohjausta.

Uusi tietosuoja-asetus vaikuttaa myös oppimisanalytiikkaan, johon henkilötietojen käsittely liittyy olennaisesti. Jokaisen oppimisanalytiikkaa tekevän täytyykin hieman rasittaa neuroverkkojaan, jotta perusasiat tietosuojasta ovat hallussa ennen varsinaisten sovellusten suunnittelua. Niin kauan kuin oppimisanalytiikan tekeminen on osa koulutuksen järjestäjän laillisen velvoitteen toteuttamista, tuo tietosuoja-asetus mukanaan vain aikaisempaa tarkempaa ja järjestelmällisempää henkilötietojen hallintaa. Koulutuksen järjestäjän on muun muassa kyettävä perustelemaan opiskelijalle, mihin hänestä kerättyjä henkilötietoja käytetään, ja opiskelijalla täytyy olla mahdollisuus saada itselleen hänestä kerätty data ymmärrettävässä muodossa.

Kiinnostavin kysymys tietosuoja-asetuksen kannalta on kenties se, milloin instituution järjestämää oppimisanalytiikkaa ei voi enää sisällyttää lakisääteiseen velvoitteeseen ja asetusta on tulkittava uudesta näkökulmasta.


Oppimisanalytiikan yhteentoimivuus ja kansallinen viitekehys 

Oppimisanalytiikkajärjestelmiä rakentaessa täytyy ymmärrettävästi ottaa huomioon paitsi hyvin monta näkökulmaa myös henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö. On loistava tilaisuus tehdä tarvittavaa taustatyötä yhteisiin pelisääntöihin nyt, kun Suomessa tekeminen on vielä lähtökuopissa. Analytiikkajaosto on käynnistänyt taustatyön standardeihin ja yhteentoimivuuteen perehtyvän selvityksen muodossa. CSC:n toteuttama esiselvitys on avaus kansallisesti yhteentoimivien oppimisanalytiikkapalvelujen osalta. Selvitykseen voi tutustua analytiikkajaoston sivuilla.

Osana yhteisten kansallisten pelisääntöjen muodostamisen edistämistä analytiikkajaosto aloitti alkuvuonna kansallisen viitekehyksen työstämisen. Viitekehyksen on tarkoitus tuottaa yhteinen perusta kysymyksineen, reunaehtoineen ja hyvine käytäntöineen, jota oppimisanalytiikan tekemistä suunnittelevat toimijat voivat hyödyntää rakentaessaan omia systeemejään.

Analytiikkajaoston toiminta on kaikille avointa ja mukaan toimintaan toivotaan kaikkia asiasta kiinnostuneita. Yhteenveto ITK-päivien työpajoista päivitetään analytiikkajaoston wikialueelle.

Lisätietoja antaa kehityspäällikkö Jonna Korhonen, etunimi.sukunimi(at)csc.fi, 050 3818 612.

 


KUVA: JONNA KORHONEN / CSC

Olga Heino

Olga Heino

Olga Heino työskenteli data-analytiikkaharjoittelijana CSC:llä.

To front page
Trackback URL:

comments powered by Disqus

LATEST POSTS: LATEST POSTS:

ARCHIVE: