ORCID-tunnisteen on luonut maailmassa 1,6 miljoonaa tutkijaa. Kuva: ORCID (CC BY-NC-SA 3.0)
ORCID-tunniste tutkijan työn tukena

Read the blog post in English

Digitalisaatio tarjoaa tutkijoille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ja välineitä sekä oman alan tutkimustiedon löytämiseen että oman tutkimuksen näkyvyyden parantamiseen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana maailmalla on syntynyt huomattava määrä erilaisia tiedeyhteisölle suunnattuja palveluja, joissa tutkijat voivat ylläpitää tutkimusprofiiliaan ja tietoja esimerkiksi tutkimusprojekteistaan ja julkaisuistaan.

Suosittuja ”tieteellisen somen” palveluita ovat esimerkiksi Google Scholar, ResearchGate, Academia.edu, Impactstory ja Mendeley. Palvelut tarjoavat kanavan verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon tutkijakollegoiden kanssa ympäri maailman. Osassa palveluista tutkija voi myös ylläpitää viiteluetteloa itseä kiinnostavista tutkimusjulkaisuista.  Useimmat palvelut ovat tutkijalle ilmaisia.

Yksilöivä tunniste tutkijalle

Vuonna 2012 käyttöön otetun kansainvälisen ORCID-palvelun (Open Researcher and Contributor ID) tavoitteena on niin ikään parantaa tutkijan näkyvyyttä, ja tutkija voi ylläpitää palvelussa omia tietojaan muun muassa julkaisuistaan, rahoituksestaan ja tutkinnoistaan. ORCID eroaa kuitenkin muista palveluista siten, että se tarjoaa tutkijan käyttöön yksilöivän tunnisteen, numerosarjan, jonka tarkoituksena on ratkaista esimerkiksi samannimisiin tutkijoihin tai nimien erilaisiin kirjoitusasuihin liittyviä sekaannuksia. Tähän mennessä ORCID-tunnisteen on luonut maailmassa 1,6 miljoonaa tutkijaa.

 

Useat kansainväliset tieteelliset kustantajat ovat ottaneet ORCIDin käyttöön omissa prosesseissaan. Tutkija voi siis liittää ORCIDin julkaisuun jo lähettäessään artikkelikäsikirjoituksen lehteen, jolloin tunniste siirtyy julkaisun mukana esimerkiksi tieteellisiä julkaisuja luetteloiviin viitetietokantoihin (Web of Science, Scopus jne.). ORCID-tunnistejärjestelmän yhtenä tavoitteena onkin helpottaa tutkijan tietojen automaattista siirtoa erilaisten järjestelmien välillä, jotta samoja tietoja ei tarvitsisi syöttää useaan paikkaan.

ORCID sujuvoittaa tietojen siirtämistä

Useat maat ovat ottaneet ORCIDin käyttöön myös kansallisen tason tutkijatunnisteena. Esimerkiksi Ruotsissa suurin tutkimusrahoittaja Vetenskaprådet edellyttää rahoitusta hakevilta tutkijoilta ORCID-tunnisteen luomista pakollisena. Tanskassa tavoitteeksi on asetettu, että vuoteen 2016 mennessä 80 prosentilla tutkijoista on ORCID-tunniste. Portugalissa puolestaan tunniste otettiin laajamittaisesti käyttöön kansallisen tutkimuksen arvioinnin yhteydessä.

Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö edistää tutkijan identifiointia tarjoamalla kiinnostuneille organisaatioille CSC:n kautta keskitetysti ORCIDin käyttöönoton tukea. Alkuvuonna 2015 valmistuneessa CSC:n selvityksessä todettiin ORCIDin tuovan hyötyjä myös kansallisella tasolla, kun julkaisu- ja muita tietoja siirretään esimerkiksi kansainvälisistä tietokannoista tutkijoiden kotiyliopistojen järjestelmiin ja niistä tutkimusrahoittajille tai viranomaisraportointiin. Kokonaisuuteen liittyy myös valtakunnallisten palvelujen kehittäminen siten, että tiedonsiirto eri toimijoiden välillä helpottuu ja vältytään samojen tietojen syöttämiseltä yhä uudelleen eri järjestelmiin.

ORCIDin käyttö ei pakollista

ORCIDin käyttöön liittyy myös epäilyksiä. ORCID on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on rekisteröity Yhdysvaltoihin.  Tämä on EU-maissa sijaitseville organisaatioille ongelmallista erityisesti henkilötietojen luovuttamisen kannalta. Lisäksi tutkijoilla on erilaisia perusteltujakin syitä sille, etteivät nämä halua rekisteröityä palveluun tai ottaa tunnistetta käyttöön. Juridisesti ongelmaa ei kuitenkaan synny, jos tutkija luo tunnisteen itse. Siksi Suomessa tehdyssä selvityksessä, kuten useissa muissakin maissa, suositellaan, että kotiorganisaatiot eivät luo tunnisteita tutkijoiden puolesta ja että tunnisteen käyttöönotto on tutkijalle vapaaehtoista.

Vaikka moni tutkija onkin jo luonut itselleen ORCID- tunnisteen, merkittäviä hyötyjä on luvassa vasta sitten, kun lisää tunnisteeseen liittyviä palveluita ja prosesseja otetaan käyttöön. Useat palveluntarjoajat kuitenkin odottavat käyttäjämäärissä ns. kriittistä massaa. ORCIDin hyödyt lisääntyvätkin sitä mukaa, kun sen kattavuus tutkijoiden keskuudessa paranee.

Read the blog post in English

Hanna-Mari Puuska

Hanna-Mari Puuska

The writer works as a development manager at CSC and has previously been a researcher in bibliometrics at the University of Tampere.

To front page
Trackback URL:

comments powered by Disqus

ARCHIVE: