Suomen tulee olla digitalisaation suunnannäyttäjä

CSC:n tavoitteet ja tehtävät tulevalle hallitukselle pohjautuvat strategisiin linjauksiimme siitä, miten suomalaisen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon kilpailukykyä edistetään. Näiden sektoreiden toiminnan kehittäminen kestävällä tavalla on merkittävä tekijä koko Suomen kilpailukyvyn kannalta.

Suomi on edelläkävijä muun muassa avoimessa tieteessä sekä digitaalisessa oppimisessa ja opetuksessa. Myös datakeskusten osalta Suomella on loistavia kilpailuetuja. Näiden hyödyntäminen ja vahvistaminen tulee olla seuraavan hallituksen agendalla.

CSC haluaa, että Suomi panostaa jatkossakin tutkijoiden työkaluihin ja tutkimusinfrastruktuureihin. Esimerkkinä mainittakoon suuritehoinen laskenta, joka on välttämätön keino vaikkapa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin vastaamisessa sekä uusien lääkeaineiden ja hoitojen kehittämisessä.

 
"Suomi on edelläkävijä muun muassa avoimessa tieteessä sekä digitaalisessa oppimisessa ja opetuksessa."
 

Tällä hallituskaudella osoitettu rahoitus datanhallinnan ja laskennan kehittämiselle on keskeinen panostus suomalaisen tutkimuksen kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitoon. On tärkeää, että rahoitus on tulevaisuudessa kestävällä pohjalla, ja siksi infrastruktuurit on päivitettävä säännöllisesti. Ilman tehokasta laskentaa ei ole myöskään tekoälyä tai data-analytiikkaa.

Data puolestaan on kullanarvoinen raaka-aine, jonka liikkuvuuteen, avoimeen saatavuuteen, uudelleenkäyttöön ja hyödyntämiseen tulee panostaa kaikilla sektoreilla. Kuitenkin niin, että se tapahtuu hallitusti, yhteisten pelisääntöjen puitteissa.

Dataa koskevan lainsäädännön tarkastelu on ulotettava läpi sektorirajojen ja esteet datan liikkuvuudelle tulee purkaa. Myös eksponentiaalisesti kasvavat osaamistarpeet datan osalta tulee huomioida kaikilla aloilla, myös opettajankoulutuksessa.

Osaaminen ylipäänsä on teema, jossa tarvitaan uudistumista: uudistuvan työelämän tarpeisiin on vastattava, ja siksi jatkuvan oppimisen reformia ja digitaalisten infrastruktuurien rakentamista oppimisen tueksi tulee jatkaa seuraavallakin hallituskaudella.

 
"Arktisen datakaapelin myötä Suomen on mahdollista profiloitua arktisena dataliikenteen ja -osaamisen solmukohtana."
 

Datakeskukset ovat Suomelle mahdollisuus, mutta eivät pelkästään infrastruktuurin muodossa vaan datakeskusekosysteemeinä, jotka rakentuvat useiden erilaisten toimijoiden yhteistyössä ja luovat synergioita sekä uusia työpaikkoja.

Suomen tuleekin jatkaa datakeskusinvestointien houkuttelemista ja ekosysteemien rakentamista – myös arktisen datakaapelin myötä Suomen on mahdollista profiloitua arktisena dataliikenteen ja -osaamisen solmukohtana. Hyödynnetään kilpailuetumme tässäkin asiassa!

Digitalisaation osalta tapahtuu paljon myös EU:ssa. Unioni valmistelee parhaillaan mittavia rahoitusohjelmia tutkimukselle, innovaatioille ja digitaalisille palveluille.

Suomalaisten toimijoiden menestymistä EU-rahalla tehtävässä kehitystyössä tulee tukea, jotta pääsisimme vähintään verrokkimaiden tasolle ja miksei ohikin, koska osaamista meiltä löytyy. Suomen tulee myös olla aktiivinen vaikuttaja EU:n rahoitusohjelmien strategisessa suunnittelussa.

CSC:n hallitusohjelmatavoitteet on tarkoitettu herättämään ajatuksia ja keskustelua. Kerromme mielellämme lisää ja annamme asiantuntemuksemme käyttöön Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi. Ota yhteyttä!

#digisuomensuunta

Kuva: Adobe Stock

Irina Kupiainen

Irina Kupiainen

The writer works as a Program Director at CSC, and is responsible for EU and Public Affairs. Twitter: @IrinaKupiainen

To front page
Trackback URL:

comments powered by Disqus

ARCHIVE: