Vuoden 2017 Oliopäivillä teemana oli tekoäly

Loppuunmyydyillä” Oliopäivillä Tampereen teknillisellä yliopistolla (TTY) joulukuussa oli perinteiseen tapaan tiiviydestä huolimatta hyvä tunnelma, ja päivät toimivat laajana katsauksena tekoälyn nykytilanteeseen. Käsittelen aiheita katsomassani tärkeysjärjestyksessä.
 


 

Pulurobotics

Toivon vihdoinkin tunnistaneeni historiallisen hetken: robotiikan läpimurron. Vaikka olen ollut varhainen Linux- ja Bitcoin-käyttäjä, kummankin merkitys suuremmassa mittakaavassa jäi minulta kiireisessä käyttöönotossa huomaamatta. Nyt avoinlähdekoodi on mullistamassa robotiikan.

Pulurobot on Rasberry Pi -alustalle rakennettu edullinen, itsenäinen alusta, joka pystyy SLAM-menetelmään perustuen navigoimaan tilassa, löytämään pistorasian ja lataamaan itsensä tai jopa seuraamaan käyttäjää. Käyttäjän seuraamisella tarkoitetaan robotin reaaliaikaista 3D-konenäköä, jonka lähdekoodi on julkaistu avoimena. 
 

Yle

Yleisradio ajaa muun muassa video- ja äänitallenteita Googlen palveluiden läpi, jotta se voi kerätä näistä tekstiksi muuntuvat metatiedot. Lisäksi tutkitaan tv- ja radio-ohjelmia välittävän verkkopalvelu Yle Areenan käyttäjiä ja yritetään ryhmitellä sisältöä siten, että vierailijoille voidaan tarjota osuvia suosituksia. 
Osalla käyttäjistä on Yle-tunnus, johon on voinut vapaaehtoisesti täydentää ikä- ja sukupuolitietonsa. Näiden käyttäjien perusteella Yle yrittää ennustaa myös muiden käyttäjien tietoja. Suuren haasteen tähän muodostaa yleinen tapaus, että yhdellä ”ruudulla” voi olla samanaikaisesti monta katsojaa. Toinen ongelma ovat suuret vaihtelut katsoja- ja kuuntelijamäärissä: esimerkiksi hallituskriisit ja urheilukisat. Tämä aiheuttaa sen, että A/B-testaus voi viedä jopa kolme kuukautta.

Yle Areenalla on muuten luokkaa viisi miljoonaa käyttäjää ja 60 000 sisältöä.
 

Arvovalintojen etiikka ja tietoturva

Koneoppiminen perustuu suuriin datamääriin. Data on yleensä valikoitunutta ja sisältää häiriöitä, eli sen käyttö vaatii eettisiä valintoja. Esityksessä painotettiin, että myös perinteinen ohjelmointi on todellisuudessa vaatinut arvovalintoja. Lopputuloksen läpinäkyvyys ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys edellyttääkin koneoppimisessa erilaisten valintojen avointa dokumentointia.

Tietoturvauhat ovat nykyisin niin moninaisia ja turvajärjestelmät tuottavat niin paljon vääriä hälytyksiä, että niitä pitää karsia koneoppivalla järjestelmällä.
 

Huawei

Vaikka kännyköitä on kutsuttu älykännyköiksi siitä asti, kun niillä alkoi päästä internetiin, on älypuhelimia valmistava kiinalaisyhtiö Huawei nyt oikeasti lisännyt prosessoriin neuroverkkopiitä, joka tosin suorittaa vain valmiita toimia – opettaminen vaatii edelleen enemmän laskentatehoa. Suuri mullistus on tapahtunut esimerkiksi kuvankäsittelyssä, jossa 200 TTY:n huippudiplomityötä ovat vanhentuneet, sillä niissä kehitetyt algoritmit on korvannut tehokkaampi ja laadukkaamman tuloksen tuottava neuroverkko. Myös tähtitieteessä oppinut kone voittaa parhaatkin ihmisen keksimät kuvankäsittelyalgoritmit.  

Lisäksi pohdittiin erikseen, vieläkö ihmisiä tarvitaan algoritmien kehitykseen. Vastaus oli myönteinen, mutta kuten kuvankäsittelyesimerkki osoitti, muutoksia tapahtuu. Paneelissa tekoälyn määritelmäksi tulikin: Koneoppiminen on tekoälyä silloin, kun lopputulos on myös laadullisesti parempi kuin mitä se olisi ihmisen tekemänä. 

 

 

KUVAT: THINKSTOCK, PEKKA JÄRVELÄINEN

Pekka Järveläinen

Pekka Järveläinen

Pekka Järveläinen on työskennellyt CSC:llä pitkään ohjelmistokehitysprojektien parissa.

To front page
Trackback URL:

comments powered by Disqus

LATEST POSTS: LATEST POSTS:

ARCHIVE: